Hyppää sisältöön

Historiallisen sahan muistomerkin purkaminen synnytti kaupunkilaisten vastarinnan Joensuussa – kaupunki myöntää, ettei asiasta viestitty oikein

Tunnetut liikemiehet ja joukko aktiivisia kaupunkilaisia sai kaupungin peruuttamaan päätöksessään. Nyt tarkoitus on säilyttää historiallisen Penttilän sahan raameista alkuperäisenä niin monta kuin vain on mahdollista.

Suojellut Penttilän sahat raamit ovat seisoneet sijoillaan Pielisjoen varrella 26 vuotta.
Suojellut Penttilän sahat raamit ovat seisoneet sijoillaan Pielisjoen varrella 26 vuotta.
Jaana Kainulainen

Penttilän sahan raamien suojelemisesta ja siirrosta kehkeytyi Joensuussa episodi, jossa on mukana joukko kuntalaisia ja virkamiehiä sekä liike-elämän edustajia.

Joensuun historiaa ja kaupunkikuvaa yli sata vuotta muovannut Penttilän saha paloi yllättäen elokuussa vuonna 1996 nuorten huolimattoman tulenkäytön tuloksena.

Arvi Lind kertoo uutista Penttilän sahan tulipalosta.
Arvi Lind kertoo Ylen uutislähetyksessä 19.8.1996 Joensuun Penttilän sahan tulipalosta.

Tuolloin tuhoutuneet rakennukset purettiin, mutta sahan raamit jäivät paikalleen. Neljä jylhää rautaista tornia, sahan koneiston osat ovat muistuttaneet joensuulaisia kadonneesta laitoksesta jo 26 vuotta.

Joensuun kaupunginvaltuusto päätti jo vuonna 2011 laaditun kaavan yhteydessä suojella sahasta muistuttavan koneiston muistomerkiksi.

Sen jälkeen neljä suurikokoista rautaraamia ovat seisoneet paikallaan eikä niille ole tehty mitään.

Tänä kesänä vanhan sahan raamit päätyivät kuitenkin poliittisen väännön ja kipakan kansalaiskeskustelun aiheeksi.

Sahan raamien purkamisesta taideteokseksi tehtiin poikkeamispäätös, jota kaikki eivät hyväksyneet

Kesäkuussa kaupunki tiedotti, että Penttilän sahasta muistuttavat raamit puretaan ja materiaalista muotoillaan taideteos, koska niiden siirtäminen ja uudelleen pystyttäminen nykymuodossaan ei ole mahdollista.

Päätös sai vauhtia tontille rakennettavan kerrostalon takia.

– Rakennetarkastuksen tulos oli, että tulipalossa ja ajan myötä kärsineet raamit on riski siirtää sellaisenaan. Suositus on, että raamit siirretään lohkoina, toteaa Joensuun kaupunkiympäristöjohtaja Ari Varonen.

Myös Joensuun museot suosittivat sahan raamien huonokuntoisuuden ja sen aiheuttamien turvallisuuskysymysten takia vuoden 2011 kaavasta poikkeamista.

Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen myönsi kuluvan kesän heinäkuun alkupuolella poikkeusluvan raamien purkuun ja ehjien osien käyttöön taideteoksessa. Päätös on lainvoimainen.

Jaakko Leppänen (ps.) tutkii teräsrakenteita, joissa hän huomaa selviä halkeamia. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle

Tätä juonenkäännettä eivät kaikki kaupunkilaiset hyväksyneet. Seurasi vilkasta keskustelua ja kärkkäitä mielipiteitä sosiaalisessa mediassa ja maakuntalehti Karjalaisen mielipidepalstalla sekä uutisoinnissa.

– Virkamiespäätös tehtiin suunnittelematta. Mielestäni sahan raameja ei tule purkaa ja korvata taideteoksella. On hyvä, että asia on nyt poliittisessa ohjauksessa, toteaa perussuomalaisten valtuutettu Jaakko Leppänen, joka laati kuntalaisaloitteen Penttilän sahaa koskevan poikkeusluvan kumoamiseksi.

Takajaloilleen nousi myös liike-elämän edustajia, kun Penttilän sahan perustaja Cederbergin jälkeläiset, autojen varaosa- ja tarvikekaupasta tunnetut Väinö ja Eero Broman ilmoittivat halukkuudestaan osallistua kustannuksiin, mikäli sahan raamit säilytettäisiin.

Vähintään yksi säästettävä – lopuista taideteos

Joensuun kaupunginhallitus ei voinut muuttaa kaavoituspäällikön kesällä tekemää poikkeuspäätöstä raamien purkamisesta ja muuttamisesta taideteokseksi. Sen sijaan kaupunginhallitus antoi kaupunkirakennelautakunnalle tavoitteeksi, säästää yksi tai useampi raami alkuperäisessä muodossa.

Rakenteet voidaan siirtää Suola-Kustin puistoon kaupunginvaltuuston vuonna 2011 tekemän päätöksen mukaisesti. Siirrossa tulee huomioida, että kaavoituspäällikön tekemän poikkeamispäätöksen perusteella voidaan hyväksyä teräsrakenteiden väliaikainen purkaminen osiin. Tällä turvataan se, etteivät rakenteet vaurioidu siirron yhteydessä.

– Raamit siirretään jonnekin sopivaan paikkaan suojaan väliaikaisesti. Siirto tapahtuu vielä elokuun lopulla, kertoo kaupunkiympäristöjohtaja Ari Varonen.

Taideteoksen suunnittelee kuvanveistäjä mutta se vaatii kaupunkirakennelautakunnan hyväksynnän

Seuraava askel on taideteoksen suunnittelu. Tekijäksi on valittu metallin työstämiseen erikoistunut kuvanveistäjä Antti Immonen, joka on arvostettu taiteilija ja Suomen Kuvanveistäjäliiton jäsen.

Joensuun museoiden yhteydessä toimiva Penta-taidehankintaryhmä ohjaa työtä. Muodollisen hankintapäätöksen on tehnyt kaupunkirakennepalvelut.

– Seuraava steppi on sitten se, millainen kokonaisuudesta on tulossa. Lopullisen päätöksen siitä tekee kaupunkirakennelautakunta, Ari Varonen tähdentää.

Nähtäväksi jää, miten alkuperäisessä muodossa sahan raami tai raameja aikanaan pystytetään nousevat Suola-Kustin puistoon.

– Kun kaikki on valmista, pystytetään taideteos, jossa on huomioitu saadut evästykset mahdollisimman hyvin, puistoon lähelle Pielisjoen rantaa.

Jaakko Leppäsen mielestä Penttilän sahan raamit ovat osa paikallista identiteettiä, kulttuuria ja historiaa. 29-vuotiaan joensuulaisen mielestä sahan raameilla on historiallista merkitystä ja tasoa, jota asiantuntijat eivät ole arvostaneet ja huomanneet.

– Mielestäni alkuperäinen suojelumääräys olisi ollut paras vaihtoehto. Tämä ratkaisu, johon nyt päädyttiin, on kuitenkin tyydyttävä kompromissi.

Leppänen kritisoi myös museon lausuntoa, joka puolsi purkupäätöstä.

– Se ei ole riippumaton lausunto, koska kyseessä on Joensuun museo. Laki muuttui huonoon suuntaan eikä riippumaton Museovirasto ole enää alueellinen vastuumuseo.

29-vuotias Jaakko Leppänen ei aio päästää Joensuuta helpolla ympäristön ja rakennusten suojeluun liittyvissä asioissa. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle

Myös raha nousi esiin julkisessa keskustelussa

Julkisessa keskustelussa on kysytty, painoiko päätöksessä hinta, sillä taideteos on halvempi ratkaisu kuin alkuperäisen päätöksen vaatima suojelu. Raamiprojektiin oli alun perin varattu 140 000 euroa. Mutta uuden suunnitelman, joka salli raamien purkamisen ja käytön taideteokseksi, hinta oli vain noin 100 000 euroa.

– Kaupungille taisi tulla yllätyksenä, miten rakastettuja nämä sahasta muistuttavat jylhät rautarakenteet ovat joensuulaisille, tuumii Leppänen.

Kaupungin virkamiesjohto ei osannut ennakoida tunteenpurkauksen voimakkuutta ja laajuutta. Kaupunkiympäristöjohtajan mukaan viestintä ei mennyt ihan nappiin.

– Päätös tuntui ilmeisesti yhtäkkiseltä ja kääntyi sellaiseksi, että raamit hävitetään ja häpäistään. Raamithan on joka tapauksessa siirrettävä lainvoimaisen asemakaavan toteuttamiseksi. Muussa tapauksessa käytännössä koko Penttilän alueen kehitys pysähtyisi pitkäksi aikaa. Siis toimitaan, kuten alun perinkin on asemakaavassa määritelty muutoin, mutta emme siirrä raameja kokonaisina, toteaa Ari Varonen.

Jaakko Leppänen ei aio jättää kaupunkia rauhaan suojelun tiimoilta.

– Aion vaatia listauksen, mikä kaikki on suojeltua ja millainen suunnitelma niiden suojelemiseksi on tehty. Mielestäni tieto suojelukohteista pitäisi avata julkisesti, eikä kohteita saisi jättää heitteille.

Aiheesta voi keskustella 24.8. kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Penttilän sahan raameista tehdään muistomerkki muualle, tilalle nousee kerrostalo

Joensuulaiset joivat vastarannalla kaljaa, kun saha paloi – tästä alkoi Suomen suurin myrkkymaan puhdistus

Lämpö poltti kasvoja, vääriä palohälytyksiä ja biletystä – näin Penttilän sahan paloa muistellaan

Suosittelemme sinulle