Hyppää sisältöön

Osa ukrainalaisista kausityöläisistä palaa kotimaahansa – Mihnevin viisihenkinen perhe jää Suonenjoelle, jos he löytävät töitä ja asunnon

Kausityöt loppuvat marjatiloilla pian kokonaan ja osa työntekijöistä jää asumaan Suonenjoelle. Kaupunki varautuu vuokraamaan asuntoja ukrainalaisille myös yksityisiltä.

Ukrainalaisista osa lähtee ja osa jää.
Ukrainalaisista osa lähtee ja osa jää.

Pohjoissavolaisessa mansikkakaupungissa Suonenjoella on tällä hetkellä noin 650 tilapäisen suojelupäätöksen saanutta ukrainalaista, jotka asuvat yksityismajoituksessa. Määrä on neljänneksi suurin koko Suomessa. Edellä ovat suuret kaupungit Helsinki, Vantaa ja Espoo.

Suurin osa ukrainalaisista on ollut kausitöissä ja he asuvat edelleen marjatiloilla.

Nyt Suonenjoella seurataan, mitä tiloilla olevat ukrainalaiset päättävät. Lähtevätkö he takaisin kotimaahan vai jäävätkö odottamaan millaiseksi sotatilanne Ukrainassa muuttuu tulevan talven aikana. Kaupunki on sitoutunut majoittamaan paikkakunnalle jäävät ukrainalaiset.

Marjatilallinen Mika Karinen vei juuri työntekijöitään junalle. He lähtivät takaisin Ukrainaan.

– Rohkeita ihmisiä, mutta heidän on pakko mennä takaisin perheen luokse. Osan on palattava, Karinen sanoo.

Mika Karinen ja Tiina Vauhkonen työllistivät kesän aikana 50 kausityöntekijää. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Karisella työskennelleet Ivan ja Victoria Mihnev puolestaan odottavat kolmen lapsensa kanssa asuntoa Suonenjoelta. Karinen on ottanut vastuun asunnon kalustamisesta.

– Se on nyt vähintä, mitä tässä tilanteessa voi tehdä, hän sanoo.

Mihnevin perhe aikoo jäädä asumaan pikkukaupunkiin ja vanhemmat etsivät töitä itselleen. Lapset aloittavat koulun paikallisessa yhtenäiskoulussa.

Mihnevin perhe: Ivan, Vasil, Alina, Victoria ja Vania. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Kuudes kesä marjatilalla on mennyt erittäin hyvin. Mihnevit eivät halua palata takaisin Odessaan sodan keskelle.

– Jos töitä on tarjolla, jäämme Suonenjoelle, Ivan ja Victoria kertovat.

Paikallisten hyvä vastaanotto, alueen kaunis luonto ja paikkakunnan tutut ukrainalaiset painavat myös vaakakupissa jäämisen eduksi.

Työtä on tehty ikävän ja pelon keskellä

Kymmenettä kesää Karisen tilalla mansikoita poimineen Arina Drahnivan kesä on ollut vaikea. Ajatukset ovat olleet pojan ja miehen luona kotona Odessassa.

– Me yritämme jaksaa, Drahniva kertoo.

Mika Karinen on huomannut tuttujen työntekijöiden olleen totisempia kuin aikaisempina kesinä. Ihmisten tilanne on näkynyt jonkin verran myös työnteossa.

– Sen huomaa siitä, että he ovat jääneet aina välillä miettimään todennäköisesti kotia ja siellä olevia läheisiä. Normaali tilanne, varmasti jokaiselle kävisi näin, Karinen kertoo.

Drahnivan perhe harkitsi ensin, että myös 14-vuotias poika lähtisi mukaan Suonenjoelle. Pojan koulun ja stressaavan muuton vuoksi Arina lähti kuitenkin yksin. Mies jäi kotiin reserviin. Hän ei ole saanut vielä lähtökäskyä rintamalle.

Arina Drahniva palaa kohta perheensä luokse Odessaan neljän kuukauden kausityöpestin jälkeen. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Kaupan alalla työskentelevä Drahniva kertoo heidän kaikkien muuttavan pysyvästi joku päivä Suomeen.

– Uskon, että täällä on töitä tarjolla, hän kertoo.

Suomen kauneus ja hyvät olot vaikuttavat myös muuttopäätökseen. Maa tuntuu kotoisalta.

– Kun tulen Suonenjoelle töihin, on kuin olisi Odessassa. On niin kotoisa olo, hän kertoo.

Kaupungin kannalta tilanne on arvaamaton

Ukrainalaisten tilanne on näkynyt Suonenjoella maaliskuusta lähtien, kun marjatilalliset ottivat vastaan sotaa paenneita kausityöntekijöitään.

Palveluneuvoja Sari Leivo palkattiin kesän alussa hoitamaan ukrainalaisten majoittamista. Leivo ottaa vastaan asuntohakemuksia ja pyrkii muodostamaan kokonaiskuvaa tilanteesta muun muassa pitämällä yhteyttä marjatiloille.

Kaupungin vuokra-asuntoyhtiön vapaat asunnot ovat tähän saakka riittäneet. Kaupungille tulleiden asuntohakemuksien perusteella arvioidaan, että syyskuun loppuun mennessä on majoitettu reilut sata ihmistä.

– Jossain vaiheessa kapasiteetti kuitenkin loppuu ja käännymme todennäköisesti yksityisten asunnonomistajien puoleen, Leivo kertoo.

Palveluneuvoja Sari Leivo koordinoi työkseen asuntoja ukrainalaisille. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Suurin haaste on hakemusten määrän ennalta-arvaamattomuus ja muuttajien kiire.

– Emme tiedä, kuinka moni ukrainalaisista loppujen lopuksi tarvitsee asunnon, ja kun asunto tarvitaan, on kiire päästä muuttamaan. Meille tulee kiire kalustaa kodit kuntoon, Leivo kertoo.

Kuntalaiset ovat haastaneet toisaan kalustamaan asuntoja. Kuvassa Suonenjoen yrittäjistä Jyrki Härkönen, Kimmo Martinsén ja Timo Sorsa. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Suonenjoki on todennäköisesti hieman erilainen paikkakunta tulevan talven aikana. Asukkaat ovat jo tottuneet siihen, että kesällä katukuvassa ja kaupoissa on Ukrainasta ja aikaisemmin myös Venäjältä tulleita marjanpoimijoita.

Negatiivista palautetta tilanteesta on kantautunut Leivon korviin vasta vähän.

– Toivon, että täällä ymmärrettäisiin ihmisillä olevan oikeasti hätä, ja että he ovat täällä pakosta, hän sanoo.

Lue lisää aiheesta:

Marjayrittäjä majoitti ukrainalaiset työntekijänsä perheineen jo viikkoja ennen töiden alkamista – tilalle palkattiin myös lastenhoitaja

Ukrainalainen Tetjana Vovkotrub poikineen sai avaimen uuteen kotiin Suonenjoella – kaupunki huusi hep heti, kun tuli tilaisuus majoittaa pakolaisia

Suosittelemme sinulle