Hyppää sisältöön

Lähes 120 000 raakkua istutettu Isojokeen – vuonna 2017 alkanut projekti on loppusuoralla

Äärimmäisen uhanalainen raakku ei enää lisääntynyt luontaisessa ympäristössään, mutta se saatiin lisääntymään laboratoriossa. Nyt poikaset on viety takaisin Isojokeen.

Raakunpoikasia istutetaan Isojokeen. Kuva: ELY-keskus
Sebastian Björklund

Isojokea ollaan palauttamassa jälleen raakkujoeksi. Isojokeen on istutettu tänä vuonna lähes 120 000 pientä raakun eli jokihelmisimpukan poikasta ja lisää istutetaan vielä loppukesän aikana.

Raakku on äärimmäisen uhanalainen, koska sen luonnolliset elinympäristöt ovat muuttuneet ja veden laatu heikentynyt. Vastaavan mittakaavan poikasviljely- ja palautusprosessia ei ole Suomessa aikaisemmin tehty.

Ennen laboratorioviljelytoimintaa on Isojoen raakkukannan määräksi arvioitu 100–150 yksilöä, jotka ovat kaikki iältään yli satavuotiaita. Ne eivät olleet enää vuosikymmeniin lisääntyneet.

Raakut saatiin lisääntymään Jyväskylän yliopiston laboratoriossa Konnevedellä ja Isojokea on kunnostettu raakkujen elinolojen parantamiseksi.

Jokihelmisimpukat saatiin lisääntymään laboratoriossa Konnevedellä. Kuva: Isto Matias Janhunen / Yle

Eero Mäenpää Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta on tyytyväinen tulokseen.

– Määrä on niin suuri, että moni selviytyy tulevia sukupolvia varten.

Ensimmäinen vuosi on kaikista kriittisin.

– Kuolleisuus ensimmäisen vuoden aikana on noin 30 prosentin luokkaa. Sen jälkeen kuolleisuusaste laskee jyrkästi, Mäenpää toteaa.

Kestää noin viisitoista vuotta, ennen kuin raakut ovat sukukypsiä. Istutetut raakut ovat tällä hetkellä noin yhden millimetrin kokoisia. Täysikasvuinen simpukka on noin 12-senttinen.

Toistaiseksi raakut on sijoitettu joen pohjalle soralaatikoihin, mutta raakut siirretään niille kunnostettuihin paikkoihin, kun ne ovat hieman kasvaneet.

Jokihelmisimpukoilla on positiivinen vaikutus veden laadun kannalta, sillä ne puhdistavat vesistöä.

– Tutkimus on myös osoittanut, että ne sylkevät pieniä murusia, joita kalat syövät, Mäenpää toteaa.

Raakut ovat tällä hetkellä yhden millimetrin kokoisia. Kuva: NTM-centralen

Samaa työtä on tehty myös Ähtävänjoen raakkujen kanssa. Ähtävänjoelle palautettiin raakkuja jo toissa vuonna ja laboratoriossa kasvaneet selvisivät silloin ainakin ensimmäisestä talvesta oikeassa vesistössä.

Euroopan komission rahoittama LIFE Revives -hanke parantaa jokihelmisimpukan eli raakun ja sen isäntäkalojen, lohen ja taimenen, elinympäristöjä Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Jyväskylän yliopiston koordinoima LIFE Revives -hanke on kuusivuotinen (2021–2027) ja hankkeen kokonaisbudjetti on lähes 16 miljoonaa euroa.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus vastaa raakun hyväksi tehtävästä työstä Lapväärtin-Isojoen vesistöalueella ja alueelle rahoitusta on varattu yhteensä noin 580 000 euroa.

Ympäristöministeriön Helmi-ohjelma vastaa suurelta osin hankkeen kansallisesta rahoituksesta Länsi-Suomessa.

Juttu on osittain käännös Svenska ylen artikkelista: Nästan 120 000 flodpärlmusslor lever nu i Lappfjärds å – resultatet av ett projekt som började 2017

Lue lisää aiheesta:

Erittäin uhanalaisia raakun poikasia palautetaan kotikonnuille Ähtävän- ja Mustionjokeen: "Nyt testataan koeputkipoikasten selviytymistä jokivedessä"

Uhanalaisen jokihelmisimpukan poikaset selvisivät talvesta Ähtävänjoessa, ja toivo virisi taas – "On sellainen fiilis, että voitaisiin oikeasti palauttaa raakut jokeen"

Kymmenistä tuhansista on jäljellä enää 500 – toivo erittäin uhanalaisen raakun pelastamisesta elää Pohjanmaalla

Jokihelmisimpukan pelastamiseksi hätäsuunnitelma – osa Ähtävänjoen raakuista pääsee kuntoutukseen

Suosittelemme sinulle