Pohjois-Savossa Leppävirralla otettiin elokuun alkupuolella kiinni kissa, joka toimitettiin omistajan tietämättä eläinlääkärin luo. Eläinlääkäri lopetti kissan. Tapahtuneesta on jätetty tutkintapyyntö Itä-Suomen poliisille.
Asiasta kirjoitti ensin Iltalehti (siirryt toiseen palveluun). Lehden tietojen mukaan alueelta oltiin ottamassa kiinni villiintyneitä kissoja.
Omistajan mukaan lopetetulla kissalla oli mikrosiru. Siru sisältää numerosarjan, jonka avulla voidaan selvittää kissan omistajan tiedot. Omistaja ei enää anna asiasta haastatteluja, sillä hän haluaa antaa poliisille työrauhan asian selvittämistä varten.
Suomen eläinlääkäriliitto ei ota kantaa yksittäiseen tapaukseen. Etujärjestön hallituksen puheenjohtaja Katri Kiviniemi kertoo yleisesti, että eläinlääkärit kyllä pyrkivät katsomaan, onko löytöeläimellä siru.
Jos eläin on rauhallinen, on sirun lukeminen nopea toimenpide. Joskus populaatioista pyydystetyt villiintyneet kissat käyttäytyvät kuitenkin kuin villieläimet. Tällöin sirun lukeminen voi jäädä vain aikeeksi.
– Sirut voivat myös muuttua toimimattomaksi. Joillekin eläimille joudutaan laittamaan jossain vaiheessa elämää toinen siru, jos sitä ei enää löydy, Kiviniemi sanoo.
Laki antaa löytöeläimelle suojan 15 vuorokaudeksi
Sey Suomen eläinsuojelun mukaan Suomessa hylätään vuosittain vähintään 20 000 kissaa. Iso osa niistä on niin sanottuja populaatiokissoja, eli ne asuvat usein jonkun rakennuksen pihapiirissä jopa kymmenien kissojen laumoina.
Löytökissojen kohtalo määritellään kahden lain puitteissa. Eläinsuojelulain mukaan kunnilla on velvollisuus järjestää alueellaan irrallaan tavatuille ja talteen otetuille kissoille tilapäistä hoitoa vähintään 15 päivän ajan. Tämän jälkeen kunnalla on oikeus myydä, luovuttaa tai lopettaa eläin.
Eläinsuojelulaki antaa mahdollisuuden lopettaa eläimen nopeamminkin, jos se on vakavasti sairas tai vahingoittunut, ja kärsii.
– Jos sen hengissä pitäminen on ilmeistä julmuutta eläintä kohtaan, se saadaan lopettaa, kertoo Ruokaviraston ylitarkastaja Sari Salminen.
Villiintyneisiin kissoihin sovelletaan puolestaan metsästyslakia. Sen mukaan alueen omistajalla tai haltijalla on oikeus pyydystää tai tappaa alueellaan oleva rauhoittamaton eläin.
Kumpikaan laki ei kerro, miten kissan tilannetta tulkitaan
Eläinsuojelulaissa ja metsästyslaissa ei ole tarkemmin määritelty, milloin kissa on villiintynyt ja milloin kyseessä on lemmikki. Sey Suomen eläinsuojelun mukaan löytökissojen jakaminen kahden lain piiriin on ongelmallista.
– Populaatiokissat ovat väliinputoajia. Olemme puhuneet tästä pitkään ja tähän pitäisi löytyä jokin ratkaisu, sanoo Seyn toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Kati White.
Myös lakia tulkitsevassa Ruokavirastossa on tunnistettu kissojen jaotteluun liittyvät ongelmat.
– Kissa on sellainen eläin, että voi olla haastavaa sanoa, kumpiko se on. Lemmikkikissa voi käyttäytyä loukutettuna aika villisti, sanoo Ruokaviraston ylitarkastaja Sari Salminen.
Tämän vuoksi Ruokavirasto suosittaa sivuillaan, että kiinniotettu kissa toimitetaan kunnan osoittamaan talteenottopaikkaan, jossa kissa voidaan tutkia tatuoinnin ja mikrosirun varalta.
Kissakriisiin on yritetty puuttua kansalaisaloitteen voimin. Kissakriisi hallintaan -kansalaisaloitteessa vaaditaan, että kaikki kissat tulee tunnistusmerkitä ja rekisteröidä. Lisäksi ulkona liikkuvat kissat pitäisi leikkauttaa. Aloitetta käsitellään osana eläinsuojelulain uudistusta.
Lue myös: