Vuolas Kemijoki oli aikanaan Euroopan mahtavimpia lohijokia. Koska Suomessa tarvittiin energiaa, Pohjolan Voima rakensi vuonna 1949 Isohaaran voimalaitoksen, ja sen seurauksena lohikanta kuoli.
Samalla hävisi kokonainen elinkeino ja jokivarren elämäntapa.
Karvalakkiooppera kertoo, kuinka vuonna 1979 lappilaisen lähetystön miehet iskivät karvalakit päähän marssien Helsingin oikeusministeriöön vaatimaan oikeutta ja kunnon korvauksia. Oopperan on säveltänyt Tapio Tuomela.
Mukana esityksessä on myös aimo annos symboliikkaa, kertoo oopperan tuottaja Olli Tiuraniemi.
– Yksi päähenkilöistä, toivonsa menettänyt Reino aikoo hukuttautua, mutta vastaan joesta tulee Kemijoen viimeinen lohi, taruolento, jonka kautta kerrotaan symbolisesti tarina siitä, miten Lapin luontoa kohdeltiin kaltoin sodan jälkeen.
"Olen armahtanut isieni sukupolven"
Pitkän uran Lapin Yliopiston viestintäpäällikkönä tehnyt Olli Tiuraniemi on työstänyt oopperan tematiikkaa kirjallisissa teoksissaan, muun muassa kirjassaan Mustan joen syke. Dramaturgi Sami Parkkinen kirjoitti kirjan pohjalta saman nimisen teatteriesityksen vuonna 2007.
Kemijoen rannoilla eläneelle Tiuraniemelle aihe on ollut oma selviytymispolku elämässä.
– Olin pieni herkkä poika, joka näki oman isänsä muuttuvan hiljaiseksi, elämänhalunsa menettäneeksi mieheksi. Hänen sukupolvensa ei osannut sanoittaa sieluunsa patoutunutta tunnetta, joka johtui Kemijoen patoamisesta ja maiseman menetyksestä. Tätä traumaa olen omassa elämässäni kantanut ja sanoittanut taiteellisessa tuotannossani, Tiuraniemi kertoo.
Ooppera on tärkeä solmukohta Tiuraniemen sisäisessä kamppailussa, jonka myötä on löytynyt armo.
– Olen armahtanut isieni sukupolven, olen armahtanut itseni ja antanut anteeksi.
Vallankäyttö on aina ajankohtaista
Yhdelle Suomen tunnetuimmista ooppera-ja teatteriohjaajista Erik Söderblomille Karvalakkiooppera on innostava projekti.
– Tämä on harvinainen musiikkiteatteri teos, koska se on poliittisesti ajankohtainen. Yleensä oopperat elävät menneissä ajoissa, joiden yhteiskunnallinen merkitys on laimentunut, Söderblom sanoo.
Harva tulee ajatelleeksi, että Suomen ihme sotakorvausten maksajana tapahtui osittain raaoin keinoin, jonka hintana oli inhimillisiä tragedioita ja korvaamattoman luonnon tuhoaminen.
– Tätähän tapahtuu edelleen globaalistikin. Ooppera on kuvaus yksilön ja poliittisen vallankäytön ristiriidasta, siitä kuinka teknologia ja rahan valta vaikuttavat julmalla tavalla ihmiseen.
Viiden vuoden aherrus huipentuu Rovaniemellä
Olli Tiuraniemi ja oopperan libreton kirjoittanut Sami Parkkinen ideoivat oopperan viisi vuotta sitten. Pian perustettiin Kemijoen kulttuurituki ry, joka tuottaa esityksen. Yhdistyksen puheenjohtaja Olli Tiuraniemi, yhdistyksen hallituksen jäsenet Leena Tiitinen ja Helena Tiuraniemi hakivat rahoitusta useista eri kohteista lähes 400 000 euroa ja tulos nähdään Rovaniemen Korundissa syyskuun alussa.
Oopperassa esiintyy Suomen eturivin tähtiä, muun muassa oopperalaulajat Mari Palo ja Ville Rusanen. Oopperakuorona toimii diskanttikuoro Kaari-ensemble. Myös Lapin kamariorkesteri on mukana.
Lapin ensimmäistä tämän mittakaavan oopperaa esitetään Helsingissä ja Rovaniemellä yhteensä kuusi kertaa – ja se on häpeä, jyrähtää ohjaaja.
– Suomessa on Helsingissä yksi iso oopperatalo ja sitten taloudellisten resurssien ulkopuolella aavikko. Kun tällainen valtava työmäärä on tehty, niin esityksiä voisi olla enemmän, Söderblom sanoo.
Tekijät toivovat lisää esityksiä kotimaassa ja myös ulkomailla.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 28.8. kello 23 saakka.
Lue myös: