Hyppää sisältöön

Syyttäjä: Helsingin Sanomien toimittajat tiesivät mahdollisesta rikosvastuusta ennen kuin julkaisivat tietoa sotilastiedustelun asiakirjoista

Syyttäjät vaativat Helsingin Sanomien toimittajille vähintään puolentoista vuoden ehdollista vankeusrangaistusta. Puolustus aikoo esittää, että kaikki julkaistut tiedot olivat saatavilla myös julkisista lähteistä.

Vastaajat eivät olleet paikalla oikeudessa torstaina. Etualalla vastaajien avustajat Kai Kotiranta (vas.) ja Timo Ylikantola. Oikeudenkäyntiä seurasi myös vastaava päätoimittaja Kaius Niemi (Ylikantolan takana). Kuva: Sakari Piippo / Yle

Helsingin käräjäoikeudessa on alkanut kolmen Helsingin Sanomien toimittajan syytteiden käsittely. Syyttäjän mukaan toimittajat syyllistyivät turvallisuussalaisuuden paljastamiseen, kun lehti julkaisi joulukuussa 2017 jutun Puolustusvoimien Tikkakoskella sijaitsevasta Viestikoekeskuksesta.

Jutussa tehtiin selväksi, että Helsingin Sanomien hallussa on salaisia asikirjoja.

Syytettyinä ovat Helsingin Sanomien politiikan toimituksen tuolloinen esimies Kalle Silfverberg sekä jutun kirjoittajiksi merkityt Laura Halminen ja Tuomo Pietiläinen.

Syyttäjät vaativat vastaajille vähintään puolentoista vuoden ehdollista vankeusrangaistusta. Toimittajat kiistävät syytteet.

Syyttäjien mukaan Pietiläinen ja Halminen laativat jutun yhdessä ja Silfverberg hyväksyi jutun julkaisun. Syyttäjien mukaan vastaajat tiesivät, että jutun tiedot sisältävät Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi salassa pidettävää tietoa.

Puolustusvoimat oli määritellyt asiakirjat suojaustasoille I–IV. Ne sisälsivät Puolustusvoimien näkemyksen mukaan siis myös kaikkein korkeimman suojaustason salaisuuksia.

Todisteena toimittajien viestinvaihtoa

Syyttäjien mukaan Pietiläinen ja Halminen tiesivät ennen artikkelin julkaisua, että silloinen pääesikunnan tiedustelupäällikkö Harri Ohra-aho oli viitannut rikosvastuuseen, mikäli artikkeli julkaistaan.

Kirjallisena todisteena syyttäjä aikoo esittää toimittajien välistä viestittelyä, jossa Halminen lähetti Pietiläiselle turvallisuussalaisuuden paljastamista koskevan lainkohdan ja kysyi Pietiläiseltä, pitäisikö olla yhteydessä yhtiön juristeihin.

Kirjallisina todisteina syyttäjät aikovat esittää myös laite-etsinnöissä taltioitua toimittajien keskinäistä viestittelyä ja selaushistoriaa. Esimerkiksi Halminen oli syyttäjien mukaan ennen jutun julkaisua etsinyt tietoa maanpetosrikoksista.

Halmisen, Silfverbergin ja Sanoma Media Finlandin avustajana oikeudenkäynnissä toimii asianajaja Kai Kotiranta.

– Kaikki syytteet on kiistetty perusteiltaan, Kotiranta sanoo.

Hänen mukaansa oikeudenkäynnissä tullaan punnitsemaan muun muassa salassapidon perusteita eli sitä, oliko salaiseksi leimatuissa asiakirjoissa sellaista tietoa, jonka salassapito on perusteltua.

– Lähdemme siitä, että kaikki jutussa julkaistu tieto on ollut julkisesti saatavilla.

Kahta Helsingin Sanomien toimittajaa ja Sanoma Media Finland Oy:tä käräjäoikeudessa avustava asianajaja Kai Kotiranta sanoo, että hänen päämiehensä kiistävät syytteet.

Tuomo Pietiläistä edustaa oikeudessa asianajaja Timo Ylikantola. Ylikantolan mukaan Pietiläinen aikoo vedota samoihin seikkoihin kuin muut vastaajat.

Oikeudenkäynti on vain osittain julkinen. Käräjäoikeus on määrännyt salassa pidettäväksi esimerkiksi kirjallista todistelua, joka liittyy Puolustusvoimien salassa pidettäviin asiakirjoihin. Oikeuden puheenjohtajana toimii käräjätuomari Maritta Pakarinen.

Oikeus julkisti haastehakemuksen mutta määräsi sen kaksi liitettä salaiseksi. Liitteet käsittelevät salassa pidettävää kirjallista todistelua.

Lehti ei luopunut jatkojuttujen julkaisusta vapaaehtoisesti

Syytteet turvallisuussalaisuuden paljastamisen yrityksestä liittyvät siihen, että syyttäjän näkemyksen mukaan Helsingin Sanomissa oli tarkoitus julkaista ensijulkaisua seuranneina viitenä päivänä viisi muuta Puolustusvoimien toimintaa käsittelevää artikkelia. Syyttäjien mukaan ne olisivat sisältäneet sotilastiedusteluun liittyviä salassa pidettäviä tietoja.

Haastehakemuksessa syyttäjät ovat listanneet julkaisematta jääneet artikkelit aiheittain: yhteistyö, vankilennot, valetukiasemat, henkilötiedustelun kouluttaminen ja kriisinhallinta sekä karkotukset.

Kirjalliset todisteet osoittavat syyttäjien mukaan, että tiedustelupäällikkö Harri Ohra-aho ilmoitti sähköpostitse Halmiselle, että valetukiasemien tekniikkaan liittyvät asiat eivät ole julkisia.

Ensimmäisen jutun julkaisun jälkeen Puolustusvoimat teki julkaistusta jutusta tutkintapyynnön poliisille. Syyttäjien mukaan Helsingin Sanomat ei vapaaehtoisesti luopunut jatkojuttujen julkaisusta. Valmiit tai lähes valmiit artikkelit poistettiin kuitenkin Helsingin Sanomien järjestelmästä 17. joulukuuta 2017.

Osa epäiltynä olleista välttyi syytteiltä

Syytteitä alettiin käsitellä Helsingin käräjäoikeudessa torstaiaamuna valmisteluistunnossa, jonka tarkoituksena on helpottaa tulevaa pääkäsittelyä. Pääkäsittelyn on määrä alkaa 29. syyskuuta. Vastaajat eivät olleet paikalla käräjäoikeudessa torstaina vaan vasta pääkäsittelyssä. Käräjäoikeus pyrkii antamaan tuomion asiassa tammikuun loppuun mennessä.

Esitutkinnassa rikoksesta epäiltyinä olivat myös Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi ja toimituspäällikkö Esa Mäkinen. Syyttäjän mukaan tutkinnassa ei saatu näyttöä siitä, että Kaius Niemi olisi tiennyt artikkelista ennen sen julkaisua. Mäkisen osalta jäi epäselväksi, mitä hän tiesi tulevasta julkaisusta.

Sananvapauslain mukaan lehden sisältöön perustuvasta rikoksesta vastaavat vain ne, jotka ovat osallisia rikoksen tekemiseen. Esitutkinnassa Niemi vetosi itsekriminointisuojaan ja kieltäytyi vastaamasta poliisin kysymyksiin, joten näyttöä hänen osuudestaan ei saatu. Itsekriminointisuoja tarkoittaa sitä, että rikoksesta epäillyn ei tarvitse puhua totta tai muutoin auttaa poliisia häneen itseensä kohdistuvassa tutkinnassa.

Tiedot päätyivät Helsingin Sanomille ehkä jo 2014

Torstaina alkaneessa oikeudenkäynnissä ei ratkaista sitä, miten puolustusvoimien salassa pidettävät tiedot ovat päätyneet Helsingin Sanomille. Sen selvittämiseksi on meneillään toinen esitutkinta.

STT:n tietojen mukaan tietovuodon epäillään tapahtuneen, kun tiedon julkaisemisesta nyt syytteessä oleva Tuomo Pietiläinen haastatteli vuonna 2014 EU:n sotilasesikunnan sotilastiedustelun silloista päällikköä Georgij Alafuzoffia. Tässä tilanteessa Pietiläinen olisi STT:n tietojen mukaan saanut haltuunsa muistitikun.

STT:n tai Ylen tiedossa ei ole, epäileekö poliisi tahallista tietovuotoa vai vahinkoa.

Alafuzoffia on epäilty tiedon vuotamisesta, mutta asian tutkinta on yhä kesken. Alafuzoff on kiistänyt syyllistyneensä rikokseen. Helsingin Sanomien toimittajien ei epäillä hankkineen tietoa lainvastaisesti.

STT viittaa uutisissaan vuonna 2014 julkaistuun juttuun (siirryt toiseen palveluun), jossa Pietiläinen kertoo, kuinka hänelta otettiin turvallisuussyistä ennen haastattelua nauhuri, kamera, kännykkä, tietokone ja muistitikut. Muistiinpanojen tekemistä varten hän sai käyttöönsä kannettavan tietokoneen. Jutussa ei kerrota, miten Pietiläinen sai muistiinpanot mukaansa haastattelun jälkeen.

Helsingin käräjäoikeuden pakkokeinoasiakirjoista ilmenee, että tiedon vuotajan on epäilty syyllistyneen turvallisuussalaisuuden paljastamiseen ja virkasalaisuuden rikkomiseen aikavälillä 1.12.2014–16.12.2017.

Alafuzoffin haastattelu julkaistiin Helsingin Sanomissa 14.12.2014. Viestikoekeskusta käsittelevä juttu puolestaan julkaistiin Helsingin Sanomissa 16.12.2017.

Tiedon vuotajan on epäilty syyllistyneen myös törkeään palvelusrikokseen aikavälillä 16.12.2012–16.12.2017.

Alafuzoff toimi Suomen puolustusvoimien pääesikunnan tiedustelupäällikkönä vuoteen 2013, jolloin hän siirtyi EU:n sotilastiedustelun päälliköksi.

Kun Alafuzoff siirtyi pois Suomen puolustusvoimien palveluksesta, hän ei olisi saanut viedä mukanaan sotilastiedustelun asiakirjoja.

Päivitys: Tämä oli päivittyvä uutisjuttu, johon on ensijulkaisun jälkeen lisätty tietoa. Aktiivinen päivittäminen lopetettu 25.8.2022 klo 11.04.

Päivitys 25.8.2022 klo 11.30: Juttuun lisätty video sekä tuomion antamisen ajankohta.

Korjaus 26.8.22 klo 12.20: korjattu Ohra-ahon titteli

Lue lisää:

Kolme Helsingin Sanomien toimittajaa sai syytteen Puolustusvoimien salaisten paperien julkaisemisesta – toimittajia uhkaa vankeusrangaistus

Syyttäjä: Viestikoekeskus-tapauksessa oli konkreettinen uusien salassa pidettävien tietojen julkistamisen vaara – HS:n Niemen mukaan syyte "ei kestä mitään tarkastelua"

Viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari: Jäitä hattuun sensuuripuheille Viestikoekeskus-tapauksessa

Suosittelemme sinulle