Valojen sammuttelu on ensi talvena entistäkin tarpeellisempaa puuhaa.
Sähköstä on jo nyt pulaa. Tilanne kärjistyy, kun säät kylmenevät. Valtakunnan sähkönjakelusta vastaava Fingrid on jo varoittanut mahdollisista sähkökatkoista.
Se, riittääkö sähköä kaikille talven yli, on kiinni Olkiluodon uudesta ydinvoimalasta, Ruotsin sähköntuotannosta ja säistä.
Näitä kolmea asiaa koskevaa uutisointia seuraamalla pysyt tilanteen tasalla.
Olemme haastatelleet tätä juttua varten kolmea asiantuntijaa: toimitusjohtaja Jukka Ruuskasta kantaverkkoyhtiö Fingridistä, energia-alan professoria Peter Lundia Aalto-yliopistosta ja toimitusjohtaja Jukka Leskelää sähköntuottajien etujärjestöstä Energiateollisuudesta.
Sähköpulan riskit ovat nyt suurempia kuin koskaan sitten 1970-luvun.
1. Käynnistyykö Olkiluoto joulukuussa?
Uuden ydinvoimalan Euran Olkiluodossa pitäisi toimia jo täyttä häkää.
Nyt tilanne on täpärä.
Ydinvoimayhtiö TVO on kertonut, että voimala käynnistyy täydellä teholla vasta joulukuussa. Se on aivan viimeinen hetki ennen ankarimpia talvisäitä ja suurimman sähkön tarpeen aikaa.
Kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen pitää tilannetta huolestuttavana.
– Olkiluoto kolmonen ei saa viivästyä enää viikkoakaan, toimitusjohtaja Ruusunen sanoo.
Vielä viime keväänä tilanne vaikutti lohdulliselta.
Yli kymmenen vuotta myöhässä oleva voimala näytti käynnistyvän vihdoin kesällä, mutta voimalan koekäyttö toi esiin ongelmia.
Nyt kukaan ei tiedä täysin varmaksi, käynnistyykö laitos todella joulukuussa.
Nyt voimalan sähkö olisi tarpeellisempaa kuin koskaan aikaisemmin. Olkiluoto kolmonen täyttäisi aukon, jonka Venäjän tuonnin loppuminen jätti.
Ukrainan sota johti siihen, että sähkön tuonti Venäjältä lakkasi toukokuun 14. päivänä. Siitä syntyi iso vaje sähkömarkkinoille. Venäjän tuonti vastasi yhden ydinvoimalan kapasiteettia.
Olkiluodon uusin viivästyminen merkitsee sitä, että sähköstä on yhä suurempi pula.
Sähkökatkosten uhka koskee kireitä pakkaspäiviä.
Alla olevassa grafiikassa näkyy, kuinka paljon Suomessa kuluu sähköä kaikkein kireimpänä pakkaspäivänä.
Sähköpulan uhka on suurimmillaan niin sanotun huippukulutuksen eli kylminä pakkaspäivinä.
Tarvittavasta sähköstä suurin osa syntyy maan rajojen sisäpuolella. Olkiluodon uusi suuri ydinlaitos tuottaisi yli kymmenyksen pakkaspäivän tarpeesta ja loput sähköstä pitäisi ostaa Ruotsista.
Nyt Olkiluodon ja Ruotsin sähkön saatavuus on epävarmaa.
2. Saammeko tuulisen ja harmaan talven?
Nyt jos koskaan voi toivoa tuulista ja lauhan harmaata talvea.
Sellainen talvi helpottaisi tilannetta kahdella tavalla.
Lauha sää vähentäisi sähkön kulutusta. Stressaavimpia päiviä sähkön riittävyyden kannalta ovat siis kovat ja tyynet pakkaspäivät, jolloin sähköä kuluu paljon lämmitykseen ja tuulimyllyt eivät pyöri.
Tuulivoimaa on Suomessa jo paljon. Tuulivoiman potentiaali tuottaa sähköä vastaa jo useaa ydinvoimalaa. Se on päästötöntä kotimaista sähköä, mutta sähkön riittävyys on yhä riippuvaisempaa säästä.
Jos tuulee, syntyy sähköä. Jos ei tuule, sähköä ei synny.
3. Tuleehan Ruotsiin sateinen syksy!
Suomi on riippuvainen Ruotsista tuodusta sähköstä. Ilman sitä emme voisi käyttää sähköä nykyiseen malliin.
Kylmimpinä talvipäivinä Ruotsin tuonti vastaa kahden ydinvoimalan tuotantoa. Ei siis mikään vähäinen määrä.
Ruotsin sähköllä on nyt kysyntää erityisen paljon. Apajilla ovat myös energiapulasta kärsivät Keski-Euroopan maat.
Saksa pelkää Venäjän kaasun tuonnin loppuvan kokonaan. Ydinvoimasta riippuvaisessa Ranskassa taas osa voimaloista on pois pelistä teknisten ongelmien vuoksi. Myös Ranskasta voi tulla sähkön tuoja.
Riittääkö Ruotsin sähköä kaikille halukkaille, riippuu jälleen kerran ilmojen haltijasta.
Sateinen syksy helpottaisi tilannetta.
Suuri osa Ruotsin sähköstä syntyy vesivoimalla Pohjois-Ruotsissa. Mitä enemmän sataa, sitä enemmän syntyy sähköä.
Pohjois-Ruotsissa tuotetaan myös paljon tuulivoimaa. Keski- ja Etelä-Ruotsissa hyrräävät ydinvoimalat.
Hyvä sää tarkoittaa nyt siis tuulta ja sadetta Ruotsiin.
Äskettäin norjalaiset loivat lisää epävarmuutta sähkön riittävyyteen.
Norjan hallitus kaavailee rajoittavansa sähkön myyntiä maan rajojen ulkopuolelle. Se vaikuttaisi epäsuorasti sähkön saantiin myös Suomen pakkasilla.
Sähkön käyttäjän kannattaa siis toivoa paljon sateita – Ruotsiin.
Ministeriö kehottaa säästämään sähköä
Viime viikkoina on vaadittu sähkön tehoreservien käyttöönottoa sähkön hinnan alentamiseksi.
Reservissä olevien voimaloiden kapasiteetti on 600 MW eli reilu puolikas keskiverto ydinvoimalan kapasiteetistä.
Reserveissä olevat voimalat on tarkoitettu torjumaan sähkökatkoja. Ne ovat osaturva myös ensi talvena.
Valtion johto on kääntynyt nyt kansalaisten ja muiden sähkönkuluttajien puoleen. Elokuussa työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti kampanjan, jossa kansalaisia pyydetään säästämään sähköä.
Mutta seuratkaamme sääuutisia!
Jos Olkiluodon kolmas ydinreaktori käynnistyy, Ruotsi myy tarpeeksi sähköä ja säät ovat kaikin puolin suotuisat, sähköä riittää. Jos tuo kaikki ei onnistu, edessä on ongelmia.
Katso ja lue lisää: