Tero Pitkämäen lopetettua Suomessa on totuttu siihen, että Ruotsista tulee kaksi isoa pohjoismaalaista yleisurheilutähteä: seiväshyppääjä Armand Duplantis ja kiekonheittäjä Daniel Ståhl. Kirkkaimpien tähtien osalta Suomi on jäänyt varjoon.
Viime viikolla kisatuissa EM-kisoissa Münchenissä osat kuitenkin vaihtuivat, ainakin hetkeksi. Duplantis oli toki seiväspaikalla totutun kova, mutta kisojen mitalitaulukossa Suomi oli Ruotsia parempi kahdella Euroopan mestaruudella ja neljällä mitalilla. Ruotsin vastaava saldo oli yksi kulta ja kolme mitalia.
Asetelma oli EM-tasolla ainutlaatuinen pitkiin aikoihin. EM-kisoissa Suomi oli mitalitaulukossa viimeksi Ruotsin edellä vuonna 1998. Kun kaikki ulkoratojen arvokisat otetaan huomioon, Suomi oli edellisen kerran Ruotsia parempi vuonna 2015 Pekingin MM-kisoissa.
Vuodesta 2017 lähtien on järjestetty kolmet MM-kisat ja yhdet olympialaiset. Suomi ei ole yltänyt tänä aikana yhteenkään globaaliin mitaliin, kun vastaavasti Ruotsi on saanut yhteensä kymmenen mitalia. Näistä mitaleista ovat vastanneet Duplantis, Ståhl ja kilpakävelijä Perseus Karlström kukin kolmesti ja kiekonheittäjä Simon Pettersson kerran.
Sekä Ruotsin että Suomen tämän hetken valovoimaisin yleisurheilija on seiväshyppääjä. Juttu jatkuu videoiden jälkeen.
Edellä mainittujen tähtien lisäksi Ruotsilta lähti EM-kisoihin useita realistisia mitalisuosikkeja. Tällaisia nimiä olivat muun muassa pituushyppääjät Khaddi Sagnia ja Thobias Montler, kuulantyöntäjä Fanny Roos, 800 metrin juoksija Andreas Kramer ja 400 metrin aitajuoksija Carl Bengtsröm.
Viisikosta ainoastaan Montler onnistui kampeamaan itsensä kolmen joukkoon (hopeaa). Lisäksi myöskään Ståhl ja Pettersson eivät onnistuneet riittävän hyvin.
Aftonbladetin urheilutoimittaja Mats Wennerholm piti Ruotsin EM-kisoja kokonaisuutena pettymyksenä. Pistesijat eivät tyydyttäneet, sillä Ruotsilla oli edellytykset huomattavasti parempaan mitalipottiin.
Kisojen aikana seiväshyppääjä Wilma Murron virettä hehkuttanut Wennerholm olisi kaivannut samanlaista venymistä myös ruotsalaisilta.
– Tämä oli lähellä fiaskoa. Ilman Mondoa (Duplantis) tulos olisi tuntunut keskinkertaiselta, Wennerholm kirjoitti kolumnissaan.
Ruotsin yleisurheilumaajoukkueen johtaja, korkeushyppylegenda Kajsa Bergqvist myönsi, että mitalisaldo meni pettymyksen puolelle.
– Pitäisi pystyä voittamaan enemmän mitaleita. Mitalimahdollisuuksia oli useampaan, hän sanoi SVT:lle.
Pistesijat tärkeitä myös Ruotsille
Suomessa puhutaan usein pistesijoista. Pisteitä saa kahdeksan parasta urheilijaa. Ykkössijasta saa kahdeksan pistettä ja kahdeksannesta sijasta puolestaan yhden pisteen.
Myös Ruotsissa arvokisojen pistesijoja ja kokonaispistepotteja pidetään tärkeinä. Maan yleisurheilulla on hyvin leveyttä. Pistetaulukossa Ruotsi päihitti niin Norjan kuin Suomenkin.
Suomi saavutti EM-kisoissa 43 pistettä, joka oli joukkueen isoin pistepotti 20 vuoteen. Siitä huolimatta Suomi jäi Ruotsista melko kauas, 16 pisteen päähän.
Kahdeksan parhaan joukkoon ylsi yhteensä 13 ruotsalaisurheilijaa. Toisaalta Suomenkaan tilanne ei ollut tässä tilastossa huono, sillä top8-sijoituksen saavutti yhdeksän suomalaista. Kun Suomi saavutti 20 vuotta sitten kolme mitalia, pisteille ylsi 11 urheilijaa.
Bergqvist muistutti Ruotsin mediassa siitä, että pistepotti oli isompi kuin edellisen kerran vuonna 2002 Münchenissä järjestetyissä EM-kisoissa.
– Viisi urheilijaa sijoittui neljänneksi. Mestaruuspisteiden määrässä tämä oli yksi parhaimmista kisoistamme, Bergqvist totesi SVT:lle.
Yle näyttää 3.–4. syyskuuta pidettävän Ruotsi-ottelun kanavillaan.
Lue myös:
Wilma Murto jakoi huikean kuvan Whatsapp-keskustelustaan Topi Raitasen kanssa – "Sinähän sen tiiät"