Suomen valtion puoliksi omistama Fortum kertoi tänään kaameasta tuloksestaan. Fortumin liiketulos valahti huhti–kesäkuussa yhdeksän miljardia euroa tappiolliseksi.
– Koko alkuvuoden tulosta varjostaa Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja se, että Venäjä käyttää energiaa aseena. Siitä on seurannut eurooppalainen energiakriisi, joka näkyy meidän tuloksessamme, Fortumin toimitusjohtaja Markus Rauramo sanoo Ylen haastattelussa.
Perusliiketoiminta sujuu Fortumilla mainiosti. Se ei ole ihme, sillä energiayhtiöt lähtökohtaisesti hyötyvät korkeasta sähkön hinnasta. Isossa kuvassa kevät oli kuitenkin Fortumille katastrofi.
Sijoittajille oli yllätys, miten suojattomia Fortum ja sen saksalainen tytäryhtiö olivat.
Yhdeksän miljardin tappioista kaksi kolmasosaa liittyy tytäryhtiö Uniperin kaasuliiketoimintaan. Kun tämä saksalainen kaasumyyjä ei saa Venäjältä tarvitsemaansa maakaasua, se joutuu ostamaan sitä markkinoilta päivän hintaan. Asiakkailleen Uniperin pitää kuitenkin myydä kaasu vanhojen sopimusten mukaisesti halvalla.
Asiantuntijat kyselevät nyt, miksi tällainen ammottava riski oli olemassa – ja miksi siitä ei kerrottu heti, kun sota syttyi.
"Tilanteesta olisi pitänyt kertoa heti sodan sytyttyä"
Vaasan yliopiston rahoituksen professori Timo Rothovius siteeraa arvopaperimarkkinalakia:
– Julkisen kaupankäynnin kohteena olevilla yhtiöillä on velvollisuus ilman aiheetonta viivytystä julkistaa kaikki arvopaperin arvoon olennaisesti vaikuttavat tiedot, hän sanoo.
– Hyvin selkeästi voidaan sanoa, että yritykset eivät ole noudattaneet Suomessa voimassa olevaa lainsäädäntöä.
Vielä huhtikuussa, kun sota oli riehunut noin kaksi kuukautta, Uniper piti kiinni vanhoista ennusteistaan ja arvioi tekevänsä tänä vuonna miljardituloksen. Rothoviuksen mukaan yrityksessä oli silloin varmastikin jo nähtävissä, että tuo ennuste ei voi pitää paikkaansa.
Samaa mieltä on tunnettu talousasiantuntija ja muun muassa Nordean pääekonomistina aiemmin toiminut Roger Wessman.
– Kun Venäjän hyökkäys Ukrainaan alkoi, alettiin yleisesti puhua siitä riskistä, että Venäjän kaasutoimitukset katkeavat. Fortumin johdon olisi pitänyt olla erittäin tietoinen, että kaasun katkeamisella tulisi olemaan katastrofaalisia vaikutuksia Uniperin kannattavuuteen, Wessman totesi viime viikolla.
– Tämän merkittävän riskin olisi pitänyt olla selvä viimeistään maaliskuussa. Ja kun puhutaan oleellisesta riskistä, pörssiyhtiön tulee tiedottaa siitä sijoittajille.
Venäjä oli 50 vuotta luotettava
Fortumin toimitusjohtaja Rauramo tyrmää Rothoviuksen ja Wessmanin esittämän arvostelun. Hän muistuttaa, että Venäjä oli aina ollut luotettava kaasun toimittaja. Ja vielä sodan sytyttyäkin toimitukset jatkuivat.
– Kesäkuussa Venäjä ryhtyi vähentämään kaasutoimiuksiaan – ja se muutti tilanteen, joka oli ollut voimassa viisikymmentä vuotta.
Fortum kertoi tulosraportissaan toukokuussa, että venäläisen kaasun toimitusten supistamisella voi olla merkittävä vaikutus Uniperin kaasuliiketoimintaan. Yhtiö kertoi myös, että tilanne voisi edellyttää Uniperilta kaasun hankkimista markkinoilta “korotettuun hintaan”, jotta yhtiö pystyisi palvelemaan asiakkaitaan.
Toisaalta Fortum rauhoitteli, että suuret katkokset johtaisivat todennäköisesti Saksan hallituksen hätätilajulistukseen. Silloin viranomaisella olisi oikeus ottaa järjestelmä hallintaansa. “Uniper odottaa, että tällaiset toimenpiteet ja tapahtumat korvaisivat olemassa olevat sopimusjärjestelyt".
Uniper ja Fortum odottivat, että pahimmassakin tapauksessa sopimukset raukeaisivat ja ne pääsisivät korottamaan hintoja. Ne olivat väärässä.
Kesäkuun puolivälissä kerrottiin kaasutoimitusten hyytymisestä, ja pari viikkoa myöhemmin Uniper antoi viimein tulosvaroituksen.
Nyt tiedämme, että Fortumin tytäryhtiö ehtii menettää miljardeja, ennen kuin Saksan hallitus antaa sille lokakuussa luvan korottaa hintoja.
Miksi Fortum ei kertonut jo sodan sytyttyä, miten valtavat riskit sopimuksiin liittyy?
– Sodan sytyttyäkin kaasu tuli kuten aikaisemmin, Rauramo sanoo.
– Valtavat tappiot tulevat siitä, että volyymit ovat isot ja hinnat ovat moninkertaistuneet siitä, mitä ne ovat historiallisesti olleet. Jos on myyty muutaman kymmen euron hinnalla per megawattitunti, ja nyt sitä joudutaan ostamaan 200 eurolla, niin tästä aiheutuu tämä valtava toteutunut riski.
Olisiko tästä valtavasta riskistä kuitenkin pitänyt kertoa aikaisemmassa vaiheessa?
– Venäjän hyökkäys Ukrainaan oli sellainen riski, jota me emme odottaneet, Rauramo sanoo.
Jälkiviisaus on viisastelua. Toisaalta kansainvälisen politiikan ja talouden asiantuntijat olivat jo pitkään arvioineet Venäjän käyttävän kaasutoimituksia painostuksen välineenä. Kaasun katkeamisen uhka ei ollut helmikuussa kovin kaukaa haettu mahdollisuus.
Jälkikäteen arvioiden Uniperin ja Fortumin asenne tuntuu huolettomalta. Toki aivan yhtä huolettomasti venäläiseen energiariippuvuuteen on suhtautunut koko Saksan valtio.
Rauramon mukaan Fortum ja Uniper ovat kertoneet markkinoille tarkasti Venäjällä olevista omistuksistaan ja myös kaasun ostoista. Yhtiö on kertonut myös siitä, että sähkön ja kaasun hinnat voivat nousta – ja millaisia suojauksia johdannaismarkkinoilta on ostettu.
– Näitä asioita olemme säännöllisesti raportoineet markkinoille. Mutta sitä riskiä emme nähneet, että kaasun toimitukset loppuisivat. Me emme nähneet sen toteutuvan. Ja riski on nyt toteutunut, ja se on karmaisevan iso.
Lisääkö Fortum Uniper-panoksia?
Saksan hallitus asettui heinokuussa Uniperin tueksi, ja hankkii samalla itselleen 30 prosentin osuuden yhtiöstä. Fortumin osuus laskee vajaasta 80 prosentista 56 prosenttiin.
Vaikka Fortum on yhä enemmistöomistaja, käytännössä Uniperin kohtaloa ohjaavat nyt toisaalta Vladimir Putin ja toisaalta Saksan hallitus.
Onko Fortum yhä sitoutunut tytäryhtiöönsä?
– Uniper on meille hyvin tärkeä sijoitus, ja nyt me mietimme Saksan ja Uniperin kanssa, mikä on yhtiön tulevaisuuden suunta, Rauramo sanoo.
Onko Fortum tarvittaessa valmis sijoittamaan tytäryhtiöönsä lisää pääomaa, jotta se voisi taata enemmistöasemansa?
– Sanoimme osana Uniperin vakautuspakettiratkaisua, että Fortum tai Suomen valtio eivät laita tässä ratkaisussa yhtiöön lisää rahaa.
Entä voisiko Fortum kääntää Uniperille antamiaan lainoja osakkeiksi? Se olisi käytännössä sama asia.
Rauramon mukaan Fortumilla on mahdollisuus muuttaa velkoja osakeomistukseksi samoin ehdoin kuin Saksan valtiolla.
– Mutta tämä on asia, joka meidän täytyy päättää kun vaihtovelkakirjalaina erääntyy parin–kolmen vuoden päästä. Se ei ole nyt ajankohtainen asia.
Lisää apua vakuuksiin
Fortum kertoi tänään myös, että se käy valtion kanssa neuvotteluja uudesta tuesta, joka liittyy sähkösopimuksiin liittyviin vakuuksiin pohjoismaisilla markkinoilla. Rauramon mukaan kaikkien energiayhtiöiden vakuusvaatimusten määrä on kasvanut sähkön hinnan mukana.
– Fortum pärjää tällä hetkellä, mutta jos hinnat vielä kovasti nousevat, tarvitsemme lisää käyttöpääomaa. Olemme aloittaneet Suomen kanssa neuvottelut siitä, miten tilanne ratkaistaan.
Rauramon mukaan Fortumin osuus johdannaispörssissä on noin neljä miljardia. Hän ei tarkentanut, missä muodossa tämä tuki tulisi. Rauramo esimerkiksi kannustaa sääntelyn uudistamiseen. Nykyisellään tilanne voi johtaa siihen, että energiantuottajien kyky investoida heikkenee, koska rahat ovat kiinni vakuuksissa.
Voit keskustella aiheesta 26.8. klo 23 saakka.
Lue myös:
Fortumin liiketulos romahti yli yhdeksän miljardia tappiolle
Korjaus klo 14.37. Tarkennettu kuvausta ja lisätty kommentti mahdollisiin vakuuksiin liittyviin tukitoimiin liittyen.