Nyt ei onnista. Kahden päivän kiertelynkään jälkeen Lappeenrannan metsissä ei näy sieniä.
Välillä eteen putkahtaa haperoita – nekin ovat tosin jo syömäkelvottomassa kunnossa.
– Viime vuonna syyskuussa sama paikka oli täynnä eri sienilajeja, mutta nyt kuivuus on tehnyt tehtävänsä, sanoo Etelä-Karjalan Marttojen keruutuoteneuvoja Riitta Sutinen.
Toivoa ei kannata Sutisen mukaan menettää. Parikin sateista päivää voi elvyttää sienisadon.
Kun metsän pohja kastuu, sienirihmasto kostuu ja alkaa tuottaa satoa. Sitä ainakin Sutinen odottaa kovasti.
– Luonnon antimien syöminen on ihan parhautta.
Kuivuus huolettaa joissakin osissa Suomea
Luonnontuotealan toimialajärjestön Arktisten aromien toiminnanjohtaja Birgitta Partanen kertoo, että syksyn sienisato näyttää Suomessa paikoitellen hieman huolestuttavalta.
– Eteläisimmässä Suomessa odotetaan kovasti sateita. Pohjoisimmassa Suomessa kosteutta on riittänyt, ja siellä on hyvinkin runsaasti sieniä tällä hetkellä.
Suomessa on paikoin saanut kantaa metsästä esimerkiksi kantarelleja selkä vääränä. Myös herkkutatteja on ollut, ja matsutaken eli männyntuoksuvalmuskan vuosikin näyttää pohjoisessa hyvältä.
Suomalaiset sienet kiinnostavat Japanissa ja Italiassa
Männynytuoksuvalmuska on japanilaisten suurta herkkua. Arktisten aromien Birgitta Partanen kertoo, että sen kilohinta on parempi kuin muilla sienillä. Italialaiset taas rakastavat herkkutatteja. Suomalaisia sieniä viedään Italiaan, mutta japanilaiset tulevat Suomeen nauttimaan männyntuoksuvalmuskoista.
Pelkästään rahankiilto silmissä sieniä ei silti kannata keräillä – on myös hyvä ratkaisu syödä ne itse.
Omien metsien antimista on terveydellistä hyötyä. Sienet ovat kevyitä, ja niissä on paljon proteiinia suhteessa niiden energiamäärään. Niissä on myös kivennäisaineita, antioksidantteja sekä luonnonsienissä myös D-vitamiinia. Lisäksi sienten sisältämä kuitu pitää yllä kylläisyyden tunnetta.
Partanen kertoo, että viime vuosina kiinnostus luonnossa kulkemiseen on kasvanut. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on herätellyt ihmisiä omavaraisuuden kasvattamiseen. Lisäksi sienten poimiminen on hauskaa hyötyliikuntaa.
– Luontoliikunta tekee tutkitusti hyvää mielelle, ja epätasaisessa maastossa kulkeminen on parasta liikuntaa.
Inhokista voi tulla vielä suosikki
Sienet voivat jakaa mielipiteitä. Marttojen Riitta Sutinenkin tunnistaa ihmistyypin, jota esimerkiksi ällöttää sienen pehmeä rakenne.
– Silloin kannattaa kokeilla erilaisia versioita. Sieniä voi laittaa lasagneen tai kokata niitä wokissa intialaisittain. Voi lähestyä vähän eri tavalla kuin sen perinteisen rouskukastikkeen kautta.
Arktisten aromien Birgitta Partanenkin kannustaa vielä kokeilemaan sieniä, vaikka ne inhottaisivatkin. Ensi alkuun sienet voi vaikka pilkkoa niin pieneksi, että niitä ei välttämättä edes huomaa ruoan seassa. Sitten sienten osuutta ruokaelämyksessä voi hiljalleen kasvattaa.
Sieniä voi varastoida eri tavoin. Kuivatut sienet voi laittaa tiukasti suljettuun lasipurkkiin. Siellä niiden aromit säilyvät jopa useita vuosia hyvinä. Sienet voi myös pakastaa.
– Itse tekisin niin, että haperoita löytäessäni haihduttaisin niistä nesteen pois, jotta ne menevät pieneen tilaan. Sitten niitä on kätevä ottaa pakkasesta ja sulattaa nopeasti, kun niitä tarvitaan, Marttojen Riitta Sutinen vinkkaa.
Sienen tunnistaminen itse on edelleen tärkeää
Sosiaalisessa mediassakin hehkutetaan nyt sieniä. Sienitietoutta ei silti kannata hakea somesta, Partanen muistuttaa.
– Some on erinomainen innostamisessa, mutta pelkän yhden kuvan perusteella ei kannata sieniä lähteä tunnistamaan.
Suomen metsissä on myös myrkyllisiä sieniä ja sieniä, jotka on ryöpättävä ennen kuin ne kelpaavat syötäviksi. Siksi tunnistaminen on äärimmäisen tärkeää.
Sienen tunnistamisessa on arvioitava useita eri tekijöitä, kuten kasvupaikkaa, ulkonäköä, tuoksua ja rakennetta.
Arktiset aromit on työstänyt Marttojen kanssa uutta sieniopasta, joka ilmestyy lähipäivinä sekä sähköisenä että paperisena. Tavoitteena olisi kannustaa suomalaisia keräämään sieniä laajemmin kuin nyt.
Nyt Suomessa kerätään Partasen mukaan kantarelleja, herkkutatteja, suppilovahveroita ja joitakin rouskuja, mutta esimerkiksi helppoja sieniä olisivat myös monet muut rouskut, lampaankäävät, orakkaat ja haperot.
– Meillä on Suomessa tosi hyvä valikoima sellaisia sieniä, joita pystyy käyttämään ilman esikäsittelyä eli suoraan pannulle vaan, Partanen sanoo.
Lisää aiheesta
Lapissa hyvä ja aikainen sienikesä – sieniasiantuntija: "Nyt kannattaa lähteä keräämään"
Sienet juttelevat sähköimpulsseilla – tutkimuksessa havaittiin kymmeniä sanoja