Märkä lieju litisee saappaiden alla, kun EPV Energian voimalaitoshankkeen projektipäällikkö Aki Hakulinen nousee ulos autosta Pyhäsalmen kaivosluolaston syvimmässä kohdassa lähes puolentoista kilometrin syvyydessä.
Hakulinen viittilöi eri suuntiin: tuonne louhittaisiin ala-altaat, tuohon suuntaan voimalaitoksen konehuone.
Pumppuvoimalan rakentamisesta Pyhäjärvelle on tehty laskentaharjoituksia jo pitkään. Hankkeen kannattavuutta ei aiemmin ole saatu sille tasolle, että voimalan rakentaminen olisi nähty kannattavana.
Nykyiset energiamarkkinat, sähköntuotannon ja hintojen suuri heilahtelu sääolosuhteiden mukaan, ovat kuitenkin muuttaneet tilannetta, arvioi energiatehokkuuden professori Jero Ahola LUT-yliopistosta.
– Tuotannon vaihtelua on tullut lisää, ja sen vuoksi meillä pitää olla enemmän kapasiteettia, joka joustaa tai siirtää energiaa hetkeltä toiselle. Taustalla on kaksi asiaa: kyse on etenevästä trendistä ja lisäksi muutoksesta energian saatavuudessa, mikä on Venäjän sodan seurauksia.
Energiavaraston idea on suoraviivainen: kun sähkön hinta on korkealla, tuotetaan sähköä laskemalla vettä turbiinien läpi maan pinnalta kaivoksen pohjalle. Kun sähkön hinta on matalalla, pumpataan vesi takaisin ylös seuraavaa tarvetta varten. Vesiakku ikään kuin ladataan uudestaan käyttövalmiiksi.
Euroopassa veteen perustuvia energiavarastoja on useita, mutta ne on usein rakennettu vuoristoon, missä korkeuserot ovat luonnostaan suuria. Hiljattain esimerkiksi Sveitsissä otettiin käyttöön suuri allasrakennelma (CNN).
Suomessa ei ole sellaisia korkeuseroja, joihin pumppuvoimalaa voisi rakentaa, ja siksi syvälle maan alle louhittu kaivos olisi voimalalle poikkeuksellisen hyvä paikka, Jero Ahola sanoo.
– Kun putouskorkeutta on paljon, pienemmällä vesimäärällä voidaan tuottaa korkeampi teho, eli tämä on siinä mielessä ainutlaatuinen paikka Suomessa.
Voimalaitoksen rakentaminen vie 3–4 vuotta
EPV Energia kiinnostui Pyhäsalmen kaivoksesta keväällä 2021 ja voimalaitossuunnittelu on edennyt nopeasti. Investointipäätös voitaisiin tehdä ensi vuoden alkupuolella, Aki Hakulinen arvioi.
– Suomeen rakennetaan hyvin paljon sääriippuvaista sähköntuotantoa kuten tuuli- ja aurinkovoimaa, siksi energiavarastoja tullaan tarvitsemaan entistä enemmän.
EPV Energialla on neljä tuulivoimapuistoa ja suunnitteilla on kolme lisää. Yhtiö panostaakin nyt erilaisiin energiavarastoinnin tapoihin. Se rakentaa akustoa Teuvan tuulivoimapuiston yhteyteen. Lisäksi yhtiö tutkii mahdollisuuksia vedyn tuotantoon.
Pumppuvoimala on puolestaan jo perinteisempää teknologiaa.
– Toki meillä on tässä vielä paljon haasteita edessä, esimerkiksi luvitusasiat, mutta uskon vahvasti, että hanke tulee menemään eteenpäin.
Rakentamistyöt voitaisiin aloittaa Hakulisen mukaan arviolta ensi vuoden lopulla.
Kallioperään pitää energiavarastoa varten louhia kokonaan uudet vesivarastot, konehuone sekä vesitiet, joita pitkin vesi lasketaan ja pumpataan ylös.
– Kaikki louhitaan neitseelliseen kallioon, ja arviolta menisi noin 3–4 vuotta, että laitos voisi olla toiminnassa.
Aiemmissa selvityksissä voimalan rakentamisen kustannusarvio on ollut 125 miljoonaa euroa, mutta Hakulinen arvioi, että kustannukset ovat nousseet 10–20 prosenttia.
Maanalainen louhinta päättyi äskettäin
Vuonna 1962 avatussa Pyhäsalmen kaivoksessa on edetty maan alla syvemmälle kuin muualla Euroopassa, mutta nyt malmivarannot maan alla ovat ehtyneet.
Louhinta päättyi elokuun puolen välin tietämillä ja viimeiset malmikuormat kuljetetaan maan pinnalle elo-syyskuun vaihteessa.
Sen jälkeen alkaa kaivoksen tyhjentäminen, kertoo Pyhäsalmen kaivoksen johtaja Aki Tuikka.
– Tarpeettomat laitteet ja materiaalit tuodaan ylös ja kaivos suljetaan tuotannollisesti. Louhokset täytetään ja se tehdään turvalliseksi mahdollista uusiokäyttöä varten.
Jos voimalaa ei rakenneta, kaivos täyttyy vedellä
Kesällä kaivoksella ehdittiin juhlia kaivoksen 60-vuotista historiaa. Samaan aikaan tiedettiin, että vain muutamien viikkojen päässä on hetki, jolloin maanalainen toiminta kaivoksessa päättyy, kun malmivarat ovat ehtyneet.
Henkilöstöä on enää vain pieni osa kaivoksen vilkkaimpien vuosien määrästä. Toiminta on hiipunut jo vuosien ajan, mutta vuodenvaihteessa väkimäärä putoaa vielä nykyisestä noin puoleen, eli viiteenkymmeneen työntekijään, kaivoksen johtaja Aki Tuikka arvioi.
Maan alle tehdylle valtavalle luolastolle on etsitty uusiokäyttöä käyttöä jo pitkään.
Esillä ovat olleet esimerkiksi datakeskus, hiukkastutkimus tai vaikkapa ruoantuotanto, mutta suuren mittakaavan ankkurihankkeena on jo pitkään ollut pumppuvoimala eli energiavarasto.
Se olisi tarpeeksi iso hanke, jonka myötä kaivoksen muukin jatkokäyttö olisi kannattavaa, summaa kaivoksen jatkokäyttöä kehittäneen Callion kehitysjohtaja Sakari Nokela.
– Ilman pumppuvoimalaa kaivosta on käytännössä mahdotonta ylläpitää.
Luolastossa testataan tällä hetkellä kaivosteknologiaa, kurssitetaan pelastustyöntekijöitä ja kehitetään uudenlaisia vedenkäsittelytekniikoita.
Jos energiavarastoa ei rakenneta, kaivoksen annetaan täyttyä hiljalleen vedellä.
Sitä Pyhäjärvellä ei haluta tapahtuvan.
Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella 1. syyskuuta kello 23:een.