Puolustusvoimat tiesi jo puolisen vuotta ennen Helsingin Sanomien viestikoekeskusjutun julkaisua, että Helsingin Sanomilla on hallussaan salassa pidettäviä asiakirjoja.
Asia ilmenee tänään julki tulleesta kuulustelupöytäkirjasta. Kyseessä on lisätutkintapöytäkirja, jossa poliisi on syytteiden nostamisen jälkeen kuulustellut Puolustusvoimissa työskennellyttä upseeria sekä toimittaja Laura Halmista. Halminen on yksi turvallisuussalaisuuden paljastamisesta syytetyistä toimittajista.
”Halminen otti toukokuun lopulla 2017 yhteyttä minuun ja kertoi, että Puolustusvoimilla saattaa olla tietovuoto. Halminen kertoi, että Helsingin Sanomilla on hallussaan materiaalia, jota sillä ei pitäisi olla. Halmisen mukaan toimittaja Pietiläisellä on hallussaan ns. leimapapereita”, todistajana kuultu upseeri kertoi kuulustelussa.
Viestikoekeskuksesta kertova juttu julkaistiin Helsingin Sanomissa 16. joulukuuta 2017. Jutussa tehtiin selväksi, että toimituksella on hallussaan salaisia asiakirjoja.
Upseeri kuvasi Halmisen esittelemiä papereita
Pietiläisellä upseeri tarkoitti jutun toista kirjoittajaa Tuomo Pietiläistä. Myös Pietiläinen on nyt syytteessä turvallisuussalaisuuden paljastamisesta.
”Halminen oli huolissaan asiasta, koska Hesari oli tekemässä juttua ja hän oli joutunut siihen mukaan. Halminen oli kertomansa mukaan laitettu Pietiläisen avuksi tekemään kyseistä juttua”, upseeri kertoi.
Upseeri kertoi menneensä Halmisen luokse ja tutustuneensa asiakirja-aineistoon. Ensimmäisen tapaamisen jälkeen hän kertomansa mukaan ilmoitti Halmiselle, että hänellä on Puolustusvoimien virkamiehenä velvollisuus kertoa asiasta Puolustusvoimille. Upseerin mukaan Halminen sanoi ymmärtävänsä asian.
Upseeri kertoi kuulusteluissa, että hän tapasi Halmisen vielä muutamia kertoja uudestaan. Upseerin mukaan Halminen kertoi, että Pietiläinen oli antanut papereita hänelle luettavaksi ja että pinossa oli ehkä noin prosentti Pietiläisen hallussa olevista asiakirjoista.
”Useissa papereissa oli salainen tai erittäin salainen -leima. Kävin papereita läpi ja otin niistä kuvia. Toimitin kuvat pääesikunnan vastatiedusteluosastolle”, upseeri kertoi kuulustelussa.
Halminen vastasi arvoituksellisesti
Myös Halmista kuulusteltiin lisätutkinnassa. Hän ei suostunut vahvistamaan upseerin kertomusta ja vetosi lähdesuojaan. Hän kuitenkin kommentoi omaa asemaansa epäsuorasti:
”Pyrkimys totuuteen on ammattietiikkani keskeisin kulmakivi. Suhteessa erittäin merkitykselliseen lähdesuojaan voi syntyä toisinaan ristiriitoja”, Halminen sanoi.
”Omasta osuudestani, mahdollisesta toiminnastani, haluan sanoa, että joka käänteessä olen pyrkinyt toimimaan siinä hengessä kuten perustuslain pykälä 127 jokaista suomalaista velvoittaa maataan puolustamaan. Niiltä osin kuin en ole siihen täydellisesti kyennyt, olen toiminut olosuhteiden pakottamana sekä pyrkinyt minimoimaan mahdolliset haitat.”
Kuulustelun päätteeksi Halminen pyysi, että kuulustelu pidetään salassa. Oikeus kuitenkin julkaisi pöytäkirjan valmisteluistunnon alettua.
Helsingin Sanomat uutisoi torstaina samasta lisätutkintapöytäkirjasta. Lehden mukaan (siirryt toiseen palveluun) toimituksessa ei tiedetty Halmisen yhteydenotosta upseeriin ennen pöytäkirjan julkituloa.
Laura Halminen viestitti Ylelle, ettei voi kommentoida ilmi tulleita tietoja.
Puolustus tarttui uuteen tietoon
Tuomo Pietiläisen avustajan, asianajaja Timo Ylikantolan oikeudelle toimittaman lausunnon mukaan uusi tieto tukee puolustusta:
”Puolustusvoimien tiedusteluun kuulunut ja Viestikoelaitoksen palveluksessa ollut henkilö on käynyt läpi ja kuvannut turvallisuussalaisuuksiksi väitettyjä asiakirjoja sekä toimittanut kuvat pääesikunnan vastatiedusteluosastolle”, Ylikantola kirjoittaa.
Pöytäkirja ”osoittaa, että Puolustusvoimien toiminta ei ole loogista ja se on jostain selittämättömästä syystä vasta jälkikäteen ryhtynyt väittämään vastaaja Laura Halmisen Puolustusvoimien tiedustelussa toimineelle upseerille esittämiä asiakirjaotteita ja muistiinpanoja sellaisiksi, että ne olisivat sisältäneet turvallisuussalaisuuden alaista tietoa.”
Ylikantolan mukaan Puolustusvoimilla olisi ollut velvollisuus ryhtyä estämään vastaajien menettelyä jo keväällä 2017, mikäli Puolustusvoimissa olisi tiedetty, että juttujen valmistelussa käytetään turvallisuussalaisuuksia.
”Tämä osoittaa, että Puolustusvoimat ei ole edes itse käyttäytynyt siten, että kyse olisi salaisesta tiedosta tai turvallisuussalaisuudesta. Puolustusvoimat ei ole ryhtynyt kevään, kesän tai syksyn 2017 aikana mihinkään kohtuudella edellytettäviin toimiin väitetyn turvallisuussalaisuuden suojelemiseksi.”
Päivitys 25.8.2022 klo 15.18: Lisätty jutun kaksi viimeistä kappaletta.