Hyppää sisältöön

Jätä nämä esineet somekuvien ulkopuolelle – tietoturva-asiantuntija: "Kännykällä otetusta kuvasta voi jäljentää kotiavaimen"

Sosiaaliseen mediaan saattaa huomaamattaan julkaista arkisesta tilanteesta kuvan, jota voidaan käyttää rikoksentekovälineenä. Tietoturva-asiantuntija ja nettipoliisi kertovat, mitä esineitä ei pitäisi näkyä julkaistavissa kuvissa.

Tietoturva-asiantuntija Jarno Ahlströmin mukaan tapahtumalippuja väärennetään paljon. Kuva: Matias Väänänen / Yle

Moni tietää jo ystävän tai oman kokemuksen perusteella, että sosiaaliseen mediaan ei kannata ilmoittaa kotibileiden järjestämisestä. Myös lomamatkan ajankohta on tietoa, jota ei ole syytä julkaista jokaisen nähtäville.

Tavanomaisessa arjessa on myös monia esineitä, joiden kuva sosiaalisessa mediassa antaa rikoksentekijöille mahdollisuuden toimia.

1. Piilota avaimet taskuun

Check Pointin tietoturva-asiantuntija Jarno Ahlströmin mukaan välttämättä ei tule edes ajatelleeksi, että esimerkiksi kotiavain kuvassa voi altistaa rikokselle.

– Nykyaikaisten kännyköiden kamerat ovat niin korkealaatuisia, että niillä otetuista kuvista pystyy näkemään avaimen hammastuksen.

Ahlström kertoo monen avaimen kohdalla pelkän kuvan riittävän siihen, että jäljennöksen pystyy tekemään siitä suoraan.

2. Peitä festarilipuista koodit ja numerot

Joka kesä sosiaalinen media täyttyy kuvista, joissa festivaalien kävijät iloitsevat tapahtumista VIP-passit kauloissaan. Se tekee väärentäjän työstä Ahlströmin mukaan helppoa.

– Paljaalla silmällä on parin metrin päästä vaikea erottaa passin aitoutta, jos se on kuvan perusteella väärennetty.

Nettipoliisina toimiva ylikonstaapeli Toni Reinikainen Itä-Suomen poliisilaitoikselta muistuttaa, että viivakoodit kannattaa peittää tapahtumien pääsylipuista.

– Kuvista kannattaa peittää ainakin kaikki sarjanumerot, QR- ja viivakoodit, sillä joku löytää niille aina käyttöä, Reinikainen toteaa.

3. Rajaa kuvan ulkopuolelle sairaalan ranneke

Jos kesän juhlista päätyy jatkoille sairaalaan, on Reinikaisen mukaan syytä jättää päivityksen ulkopuolelle myös ranneke, johon on kirjattuna potilaan tiedot.

– Kehottaisin aina miettimään, onko kuvan julkaisusta hyötyä julkisuuden tai oman imagon kannalta vai voiko siitä olla enemmän haittaa. Kuvan taustalle on voinut jäädä jotain, mitä ei ole huomannut.

Reinikainen kertoo, että yksityisyyttään pitää suojata nykyään paremmin. Hänen mukaansa ei pidä kuitenkaan huolestua, mutta toivoo jokaisen olevan tarkka julkaisujen kanssa.

4. Jätä koulutodistus suojakansien väliin

Koulujen päätöspäivinä sosiaalisessa mediassa näkyy kuvia iloisista tutkinnon päättäneistä nuorista. Ylikonstaapeli Reinikainen kehottaa ilmoittamaan koulun päättymisestä muulla tavalla, kuin kuvalla todistuksesta.

– Tutkintotodistukset sisältävät usein henkilötietoja, kuten syntymäajan ja kotiosoitteen, joita voidaan käyttää rikollisiin tarkoituksiin.

5. Peitä myös rekisterikilpi

Ajoneuvojen rekisterinumeroista päästään Reinikaisen mukaan pureutumaan sen haltijan tietoihin helposti.

– Omistajan asuinpaikan saa selville rekisterinumeron avulla yhdellä tekstiviestillä.

Reinikainen kertoo käyneen tapauksia, joissa esimerkiksi lapinmatkaaja on pysähtynyt autonsa kanssa taukokahville ja ikuistanut tilanteen sosiaaliseen mediaan.

– Jos päivityksessä kertoo viikon vaellusretkestä ja kuvassa näkyy taukopaikalla auton kilpi, rikoksentekijä voi laskea yksi plus yksi. Julkaisijan asunto on viikon tyhjillään.

Toimi näin, kun epäilet kuvaasi käytettävän rikolliseen tarkoitukseen

Tietoturva-asiantuntija Jarno Ahlströmin mukaan valtaosa somekuvien avulla tehdyistä laittomuuksista rajoittuu melko pieniin rikoksiin.

– Avaimen kopioimalla voi tehdä isojakin rikoksia. Pääasiassa kuvia kuitenkin käytetään väärin lunastamalla pääsylippuja tai väärentämällä tapahtumapasseja.

Ylikonstaapeli Reinikainen toteaa, että tällaisia rikoksia tehdään satunnaisesti. Rikokset ovat yleensä identiteettivarkauksia, omaisuusrikoksia ja erilaisia petoksia.

Jos vahinko on jo tapahtunut ja on julkaissut kuvan tulevan keikan lipusta, paljoa ei ole tehtävissä.

– Ainoa mahdollisuus on poistaa kuva yleisön saatavilta ja toivoa, ettei kukaan ole ehtinyt ottamaan sitä talteen, Ahlström toteaa.

Reinikainen ohjeistaa kuvan poistamisen lisäksi tekemään rikosilmoituksen poliisille, jos sosiaalisen median kuvaa on ehditty jo käyttämään rikoksen tekoon.

Onko sinulla kokemuksia somekuvien väärinkäytöstä? Voit keskustella aiheesta 31.8. kello 23:een saakka.

Suosittelemme sinulle