Hyppää sisältöön

Analyysi: Sähkön hinta on pilvissä ja siksi Fortum huutaa valtiota apuun – tästä miljardien "vakuuksissa" on kyse

Onneksi Fortum tekee itse sähkönsä, eikä saatavuus ole kiinni Vladimir Putinin päähänpistoista, kirjoittaa taloustoimittaja Juha-Matti Mäntylä.

Fortum saattaa tarvita valtiolta käyttöpääomaa. Riski on todennäköisesti pieni, koska yhtiö omistaa itse voimalaitoksensa. Kuva: Rinna Härkönen / Yle

Eilen Fortum kertoi surkeasta tuloksestaan – ja myös uudesta tuen tarpeesta. Onko tilanne jo näin huono?

On syytä huomata, että kyse on kahdesta eri asiasta.

Ensinnäkin se surkea tulos syntyi ennen muuta saksalaisvenäläisessä kaasukaupassa. Kun kaasua ei tule läheskään entiseen malliin, Fortumin tytäryhtiö Uniper joutuu ostamaan markkinoilta kalliilla ja myymään sitä asiakkailleen halvalla vanhojen sopimusten mukaisesti.

Miksi Fortum ei puuttunut tähän miljardien eurojen riskiin – siitä enemmän videolla, joka löytyy tämän artikkelin lopusta.

Ulkopuoliset voivat vain arvailla, onko tuo tilanne niin huono, että Fortum joutuu hakemaan omistajiltaan uutta pääomaa. Konsernitason käyttöpääoma olisi joka tapauksessa rojahtanut jo pakkaselle, ellei ruplan kurssi olisi nostanut yhtiön Venäjän liiketoimintojen laskennallista arvoa.

Maakaasukauppa ei kuitenkaan ole se tuen tarve ja uusi ongelma, jonka Fortum eilen nosti esiin. Fortum puhui pohjoismaisesta sähköstä.

Energiayhtiöt joutuvat maksamaan vakuuksia

Kuten suomalaiset sangen kivuliaasti ovat saaneet huomata, sähkön hinta on karkaamassa pilviin. Lähtökohtaisesti Fortumin kaltaiset sähköntuottajat tietysti hyötyvät siitä, että voivat myydä sähköä entistä kalliimmalla.

Fortumille ja pienemmillekin yhtiöille tilanne tuottaa kuitenkin ongelmia niin kutsutuilla johdannaismarkkinoilla.

Johdannaismarkkina on paikka, jossa yhtiöt tekevät kauppaa tulevaisuuden sähköntuotannostaan, eli myyvät esimerkiksi ensi talven sähköä. Tämä auttaa sekä sähkön ostajia että myyjiä tasaamaan sähkön hinnanvaihteluihin liittyvää epävarmuutta.

Ongelma kuitenkin syntyy, jos energiayhtiö on etukäteen myynyt sähköä vaikkapa 40 eurolla per megawattitunti ja hinta nouseekin 400 euroon. Tällöin ostajapuoli kaipaa vakuuksia siltä varalta, että sähköyhtiö ei kykenisikään toimittamaan sähköä sovitulla hinnalla.

Vakuuden määrä on siis aiemmin lukitun myyntihinnan ja voimassa olevan markkinahinnan välinen erotus. Esimerkissämme 360 euroa. Ajatuksena on, että summalla ostaja voi ostaa sähkön markkinoilta, jos sähköyhtiö ei sitä onnistu toimittamaan. Ja vakuuden määrä vaihtelee sähkön markkinahinnan mukaan.

Fortum tuottaa noin kolmanneksen koko Suomen sähköstä. Yhtiön suuri volyymi yhdistettynä huippukorkeaan sähkönhintaan tarkoittaa sitä, että yhtiön vakuusvaatimukset ovat valtavat.

Omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) totesi eilen Helsingin Sanomien mukaan (siirryt toiseen palveluun), että valtiolla on oltava valmius "erilaisiin ratkaisuihin".

Kaatuuko tämä veronmaksajan syliin?

Tahtoisin sanoa, että ei kaadu – ja samaa mieltä näyttävät olevan useimmat asiantuntijat.

S-Pankin analyytikko Juha Varis sanoo, että Uniperissä oli aivan eri tilanne, koska Uniper ei porannut kaasua maasta vaan ainoastaan välitti sitä.

– Fortumilla on omat tuotantolaitokset. Siinä mielessä tämä ei lisäisi Fortumiin liittyvää riskiä valtion vinkkelistä.

Fortumin kyky toimittaa sovittua sähköä asiakkaille ei riipu Vladimir Putinin päähänpistoista. On kohtuullisen varmaa, että yhtiö kykenee toimittamaan sen minkä on luvannut – ja tällöin vakuudet palaavat takaisin myyjälle.

Fortumin vakuustarve on tällä hetkellä noin neljä miljardia euroa ja yhtiö sanoo pärjänneensä niiden kanssa. Talvea kohti hinnat tulevat nousemaan – ja edessä voi olla isojakin ongelmia. Toimitusjohtaja Markus Rauramo ei kertonut missä muodossa valtion tukea tarvittaisiin, mutta viittasi Saksan malliin, jossa valtion omistama KfW-pankki myönsi Uniperille miljardiluokan luoton.

S-Pankin Juha Varis sanoo, että kyse ei ole vain Fortumista vaan koko sähkömarkkinan toiminnasta. Vakuuksien noususta ovat raportoineet muutkin.

Kun vaadittujen vakuuksien määrä kipuaa pilviin, yhtiöiden halu ja kyky tehdä kiinteähintaisia sähkösopimuksia vähenee. Markkina ei toimi.

Tavallinen kuluttaja huomaa tämän esimerkiksi siitä, että yhä useampi sähköyhtiö tarjoaa vain tuntihinnoiteltuja tai toistaiseksi voimassaolevia sopimuksia.

Uniperin kaasusopimuksiin liittyvät riskit yllättivät Fortumin, sanoo toimitusjohtaja Markus Rauramo Ylelle

Voit keskustella aiheesta 27.8. klo 23 saakka.

Lue lisää:

Fortumin tytäryhtiössä ammotti miljardien riski, johon yhtiö ei puuttunut – nyt toimitusjohtaja kertoo oman versionsa syistä, jotka johtivat jättitappioihin

Fortumin liiketulos romahti yli yhdeksän miljardia tappiolle

Fortum lähti valloittamaan Saksaa – ekonomisti hahmottelee kolme vaihtoehtoa sille, miten Suomen Uniper-retki päättyy

Suosittelemme sinulle