Pulleat, siniset marjat ropisevat ämpärin pohjalle, kun Lotta Vehka-aho kääntää punaisen poimurinsa ylösalaisin.
Ämpärin pohja peittyy nopeasti. Varvuista irtoavat mustikat päätyvät myöhemmin 21-vuotiaan Vehka-ahon ruokapöytään.
– Syön marjoja puuron ja joskus myös lettujen päällä. Tykkään myös tehdä marjapiirakoita, Lotta Vehka-aho kertoo.
Vehka-ahon tavoin moni muukin nuori ja nuori aikuinen viihtyy marjametsässä.
Marjastus kiinnostaa
Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen perusteella lähes 40 prosenttia 15–24-vuotiaista suomalaisista kerää luonnossa kasvavia marjoja. Määrä on samalla tasolla kuin aiemmassa tutkimuksessa parikymmentä vuotta sitten. Kaikista suomalaisista marjastusta harrastaa vajaa 60 prosenttia.
Luken tutkija pitää nuorten marjastajien määrää jopa yllättävänä.
– Määrä on pysynyt hyvin vakaana kaupungistumisesta huolimatta. Marjastavien nuorten osuus ikäryhmästä on itse asiassa ihan yllättävänkin korkea, Luonnonvarakeskuksen tutkija Marjo Neuvonen kertoo.
Neuvosen mukaan marjastusta kuitenkin harrastetaan enemmän maaseudulla kuin kaupungeissa.
– Luonnollinen selitys sille löytyy varmaan siitä, että marjametsät löytyvät maaseudulla lähempää eikä matkakustannuksia ei kerry niin paljon, Neuvonen sanoo.
Itse kerätyn alkuperä on varmasti tiedossa
Yksi selitys nuorten kiinnostukselle marjastukseen voi Marjo Neuvosen mukaan löytyä lähiruokabuumista.
– Moni on kiinnostunut siitä, mistä ruoka tulee. Mikäs sen parempaa kuin hankkia sitä itse, Neuvonen sanoo.
Lapsena vanhempien kanssa metsässä vietetty aika voi myöhemmin innostaa jo omilleen muuttaneita nuoria keräämään metsän antimia.
– Jos on liikkunut taitavan marjastajan tai sienestäjän kanssa, tunnistaa marjoja, sieniä, ja osaa etsiä paikkoja, joista niitä voi löytää.
Hintojen nousu voi torpata marjareissun
Elintarvikkeiden, polttoaineiden ja energian hinnat ovat tänä vuonna nousseet kohinalla eikä nousulle näy loppua. Vaikka luonnosta ruokaa saa kerätä ilmaiseksi, Luonnonvarakeskuksessa ei uskota, että hintojen nousu aiheuttaisi ryntäystä metsään.
– Jos ei ole koskaan käynyt marjastamassa, vaaditaan kuitenkin aika iso elämänmuutos. Marjat myös usein säilötään pakastamalla, mikä vie energiaa. Pakastimessa ei myöskään välttämättä ole tilaa marjoille, Luken erikoistutkija Terhi Latvala sanoo.
Sienestysinnostusta voi Latvalan mukaan puolestaan hillitä se, ettei sieniä välttämättä tunnisteta tarpeeksi hyvin.
Tutkija Marjo Neuvonen arvioi, että polttoaineen korkea hinta voi osaltaan nousta esteeksi sille, että kaupungista lähdettäisiin marjastamaan tai sienestämään.
– Kustannukset voivat kohota sen verran korkeiksi, että ihmiset punnitsevat mahdollisuuttaan matkustamiseen, jos marja- ja sienimaastot sijaitsevat jossain kauempana, Neuvonen toteaa.
Innostus marjastusta ja sienestystä kohtaan riippuu Luken tutkijoiden mukaan myös siitä, miten hyvä sato minäkin vuonna on.
– Nyt on ollut hyvä marjavuosi, ja oman tuntumani mukaan ihmiset ovat lähteneet poimimaan marjoja innolla, Terhi Latvala sanoo.
Lopputulos palkitsee
Innolla metsään on lähtenyt myös Lotta Vehka-aho.
– En ole tänä kesänä marjastanut hirveästi, mutta olen yhtäkkiä tykästynyt siihen tosi paljon, Vehka-aho sanoo.
Terveellinen ruoka on tärkeää Lotta Vehka-aholle, joka pelaa naisten Korisliigassa Kotkan Peli-Karhujen väreissä. Marjastus tukee urheilijan ruokavaliota.
– Vaikka siihen meneekin aikaa, että ämpärin saa täyteen, on kyllä paras fiilis, kun saa laittaa vaikka puuron päälle itse keräämiään marjoja.