Hyppää sisältöön

Kolttasaamelaisvainajia vietiin haudoistaan vielä 1960-luvulla Norjan Paatsjoella – nyt saamelaiskäräjät valmistelee vainajien palautusta

Satoja saamelaisten luurankoja säilytetään yhä Oslon yliopiston anatomian laitoksen varastoissa. Norjan saamelaiskäräjät valmistelee 21 kolttasaamelaisen luurangon palautusta.

Neidenin hautausmaa.
Norjan saamelaiskäräjien ja Ä'vv-kolttasaamelaismuseon edustajat vierailivat Sevettijärvellä elokuun lopulla.

Paatsjoen asukkaat Pohjois-Norjassa puhuvat yhä tänäkin päivänä 1960-luvun vaihteen tapahtumista: Paatsjoelle alettiin suunnitella uutta vesivoimalaa, jolloin veden pinta nousisi huomattavasti vesistön alueella. Vanha kolttasaamelaisten hautausmaa oli päätyä veden alle, joten osa haudoista päätettiin siirtää vedeltä suojaan.

Kaikki haudan lepoon siunatut kolttasaamelaiset eivät kuitenkaan päässeet uusiin hautoihin, vaan vainajia siirrettiin tutkimustarkoituksiin Oslon yliopistoon.

Nyt 62 vuotta myöhemmin kolttasaamelaisvainajat halutaan palauttaa takaisin siunattuun maahan. Oslon yliopiston anatomian laitoksen varastoissa säilytetään yhä satoja saamelaisvainajia.

– Oslon yliopistossa on jopa 800–900 saamelaisen luurangot. Tässä tapauksessa puhutaan 21 kolttasaamelaisen luurangon palautuksesta, mutta jäänteitä riittää yhä paljon, kertoo Norjan saamelaiskäräjien neuvonantaja Ingeborg Larssen.

Neuvonantaja Ingeborg Larssen on työskennellyt kahdeksan vuotta saamelaisvainajien palautusprosessien eteen Norjan saamelaiskäräjillä. Kuva: Sara Kelemeny / Yle

Larssen on osa työryhmää, joka vastaa saamelaisvainajien jäänteistä Oslon yliopistossa. Työryhmään kuuluvat saamelaiskäräjien lisäksi myös Ä'vv-kolttasaamelaismuseon ja Oslon yliopiston edustajat. Nyt työryhmä on valmistelemassa kolttasaamelaisvainajien mahdollista palautusta Paatsjoelle. Ensimmäiset askeleet on vastikään otettu.

Selvitystyöhön halutaan myös edustaja Suomen puolelta, sillä osa Oslossa säilössä olevista vainajista on sukua Suomen kolttasaamelaisille.

Kolttien kyläkokous Suomen koltta-alueelta on valmis lähtemään mukaan myös Norjan palautusprosessiin. Elokuun alussa Suomessa haudattiin yhteensä 140 saamelaisvainajaa Inarissa ja Utsjoella. Nellimin hautausmaalle Inarissa haudattiin kolme kolttasaamelaisvainajaa Paatsjokilaaksosta. Palautusseremonioita suunniteltiin vuosia työryhmissä.

– Kolttasaamelaiset ovat valmiita olemaan mukana tässäkin prosessissa. Esivanhempamme elävät meissä yhä ja meidän tulee antaa arvoa sille, että saisimme heidät takaisin kotiin, sanoo kolttien luottamusmies Veikko Feodoroff.

Paatsjoki (norjaksi Pasvik) on perinteisiä kolttasaamelaisia asuinalueita. Kuva: Riikka Tähtinen / Yle

Paatsjoen koltilla vahva usko, että sukulaiset saadaan takaisin

Saamelaisten hautoja kaivettiin aina 1800-luvulta toiseen maailman sotaan saakka. Se, että Paatsjoella saatiin vielä 1960-luvulla lupa viedä kolttasaamelaisvainajia, on järkyttänyt yhteisöä laajasti niin Norjassa kuin Suomessakin.

Paatsjoen kolttasaamelainen Venke Törmänen oli vielä pieni tyttö, kun hänen kotikylänsä hautausmaa tyhjennettiin. Vasta aikuisiällä hän ymmärsi, mitä hautausmaalla oli tapahtunut.

– Tämä on melko tuore tapahtuma, se on todella tapahtunut minun elämäni aikana. Ymmärsin vasta myöhemmin, että nämä ihmiset ovat omaa kansaani. Aivan alussa olin vain kiinnostunut tapahtumien kulusta, kunnes sitten ymmärsin, mitä siellä on oikeasti tapahtunut, kuvailee Törmänen.

Paatsjokelaisella Venke Törmäsellä on vahva usko siihen, että sukulaisten luurangot saadaan takaisin haudan rauhaan. Kuva: Sara Kelemeny / Yle

Törmänen toimii palautusprosessissa kolttasaamelaismuseo Ä'vvin asiantuntijana. Paatsjoen saamelaisvainajien palautus ei olisi Norjan ensimmäinen. Vuonna 2011 Neidenin vanhalle hautausmaalle palautettiin 97 kolttasaamelaista.

Kaikki palautusseremoniat ovat merkinneet paljon saamelaisyhteisölle, vaikka hautarauhan rikkominen on jättänyt omat parantumattomat haavansa.

Venke Törmänen uskoo, että Paatsjoen kolttasaamelaisten saattaminen takaisin hautaan ja kotiseudulleen eheyttäisi yhteisöä.

– Kolttasaamelaiset ovat olleet näkymättömissä Norjassa jo pitkään. On kuin ympyrä sulkeutuisi, kunhan vainajat saadaan takaisin kotiin. Uskon, että se merkitsisi enemmän kolttasaamelaisille kuin muille paikallisille. Silloin ihmiset vihdoin näkisivät meidät, sanoo Törmänen.

Palautusprosessi tarvitsee poliittisen päätöksen edetäkseen

Vaikka saamelaisvainajat lepäävätkin Oslon yliopiston anatomian laitoksella, niiden käyttöä hallitsee Norjan saamelaiskäräjät.

Lopullisen päätöksen palautusprosessin aloittamisesta tekevät saamelaiskäräjien poliitikot. Neuvonantaja Ingeborg Larssen uskoo, että palautus tulee ennen pitkää tapahtumaan. Tarkkaa aikataulua palautuksille Larssen ei voi ennustaa.

– Toivon, että tämä palautusprosessi olisi hyväksi kolttasaamelaisille. Meidän täytyy kuitenkin yhä ottaa oma aikamme ja keskustella yhteisön ja tutkijoiden kanssa. Siinä riittää paljon työtä.

Suosittelemme sinulle