Hyppää sisältöön

Hyvinvointialueiden työntekijöillä ei välttämättä ole asiaa aluehallituksiin, vaikka aluevaaleissa valittiin korostetusti sote-alan osaajia

Koko maassa hyvinvointialueen valtuutetuista noin kolmannes on sote-alan ammattilaisia. Osa heistä kuuluu joukkoon, joka ei kelpaa aluehallitukseen.

Ensihoitajat tuovat asiakasta sairaalaan.
Esimerkiksi Kainuussa hyvinvointialueen aluehallituksessa on neljä soten työntekijää. Lisäksi useat varajäsenet työskentelevät sotessa. Kuva: Toni Pitkänen / Yle
Tanja Heikkonen,
Sanna Kähkönen

Hyvinvointialueen työntekijät eivät voi toimia aluehallituksen jäseninä, selvisi maanantaina Kainuun aluevaltuuston kokouksessa.

– Yksikään ihminen, joka tulee siirtymään vuodenvaihteessa sotesta hyvinvointialueen palvelukseen ei ole vaalikelpoinen aluehallitukseen, sanoi esteellisyydestä puheenvuoron pitänyt Kajaanin kaupungin hallintojohtaja Tuija Aarnio.

Aarnio kehotti Kainuun aluevaltuustoa tutkimaan asiaa, sillä Kainuussa aluehallituksessa on muutamia henkilöitä, joiden vaalikelpoisuus muuttuu vuodenvaihteessa.

Esimerkiksi Kainuun aluehallituksen puheenjohtaja Heikki Huotari (kesk.) työskentelee ensihoitajana. Sama tilanne on Johanna Sorrilla (kesk.). Hän on aluehallituksen jäsen, ja hän on tällä hetkellä ensihoitaja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä. Sorri siirtyy hyvinvointialueen palvelukseen vuoden vaihteessa.

– Tämä tuli yllätyksenä, eilen kyllä puhelin soi kokouksen jälkeen. Itse suhtaudun tähän maltillisesti. Harmittaa, mutta minkä tälle voit, Sorri toteaa.

Sorri kertoo, että asiaa selvitellään Kainuussa vielä. Kainuun aluehallituksessa on Sorrin mukaan tällä hetkellä neljä soten työntekijää. Lisäksi useat varajäsenet työskentelevät sotessa.

Kuntaliitto on linjannut asiaa nettisivuillaan (siirryt toiseen palveluun): Välittömästi aluehallituksen alaisena työskentelevä hyvinvointialueen palveluksessa oleva henkilö ei ole vaalikelpoinen aluehallitukseen.

Kyseinen rajoitus koskee kaikkia organisatorisesti aluehallituksen alaisia viranhaltijoita ja työntekijöitä heidän asemastaan ja tehtävistään riippumatta.

Tilannetta voidaan niin sanotusti kiertää sanoo julkisoikeuden dosentti Matti Muukkonen Itä-Suomen Yliopistosta.

Jos hyvinvointialueille tehdään väliportaallinen hallintomalli, kuten kunnissa niin silloin aluehallituksen jäsenet voivat olla töissä hyvinvointialueella.

– Esimerkiksi opettaja, joka työskentelee sivistyslautakunnan alaisena on vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Sen sijaan, jos sivistyslautakuntaa ei ole ja tämä työskentelee kunnanhallituksen alaisuudessa, vaalikelpoisuutta ei ole, Huutonen kertoo esimerkkinä.

Yle tutki alkuvuodesta käytyjen aluevaalien jälkeen valittujen ammatit: sote-alalla työskenteli noin kolmannes valituista.

Eniten sote-alan ammattilaisten joukossa näyttäisi olevan hoitajia. Ammattinimikkeiden joukossa esimerkiksi lähihoitaja, terveydenhoitaja, kätilö tai sairaanhoitaja mainitaan yli 230 kertaa.

Toiseksi suurin ryhmä ovat lääkärit. Lääkärin koulutuksen tai lääkärin ammatin mainitsee noin 140 aluevaltuutettua.

Vaikka työskentelee sote-alalla, ei se tarkoita, että olisi hyvinvointialueen palveluksessa. Osa toimii yksityisellä puolella.

Ylläolevat tiedot on poimittu Ylen Tulospalvelusta (siirryt toiseen palveluun).

Aluevaltuustot päättävät hyvinvointialueiden sote- ja pelastusalan asioista. Ympäri Suomea puolueiden ehdokaslistoilla sosiaali-, terveys- ja pelastusalojen ammattilaisia oli korostuneen paljon. Jääviysasiaa pohdittiin jo alkuvuodesta.

Juttua täydennetty 30.8.2022 kello 9.56 Matti Muukkosen kommenteilla.

Aiheesta voi keskustella keskiviikkoon 31. elokuuta kello 23:een asti.

Suosittelemme sinulle