Hyppää sisältöön

Chile äänestää diktatuurin aikaisen perustuslain romuttamisesta – aktivisti Antonia Rolland, 18, uskoo uudistukseen: "Muutos on mahdollista"

Uusi perustuslaki lupaa chileläisille muun muassa paremman terveydenhuollon ja ilmaiset yliopistot. Uudistusta kannattaa kuitenkin sunnuntain äänestyksen alla vain 37 prosenttia kansasta.

Chile äänestää diktatuurin aikaisen perustuslain kumoamisesta sunnuntaina. Antonia Rolland ja Barbara Miel pitävät tärkeänä, että uudistus hyväksyttäisiin.
Chile äänestää diktatuurin aikaisen perustuslain kumoamisesta sunnuntaina. Antonia Rolland ja Barbara Miel pitävät tärkeänä, että uudistus hyväksyttäisiin.

Chileläiset äänestävät tänään sunnuntaina siitä, jättävätkö he diktatuuriajan viimeiset rippeet taakseen.

Uurnilla ratkaistaan, vaihtuuko kenraali Augusto Pinochetin aikainen perustuslaki uuteen. Lakiuudistusta vaadittiin kaduilla mellakoiden, mutta nyt sen läpimeno ei olekaan enää varmaa.

Maan pääkaupungissa Santiagossa asuvan 18-vuotiaan opiskelija-aktivisti Antonia Rollandin mukaan uudistus ei merkitsisi vähempää kuin minimiolosuhteita ihmisarvoiselle elämälle. Rolland aloittaa yliopiston ensi vuonna, ja saatavilla olevat opinnot riippuvat tulotasosta.

– Sama koskee Chilessä kaikkea – liikkumismahdollisuuksia, terveydenhuoltoa, kaikkea, Rolland kertoo Ylelle videohaastattelussa.

Mielenosoittajat puolustivat perustuslakiluonnosta pääkaupunki Santiagossa elokuun lopulla. Kuva: Sebastián Ñanco/Shutterstock/All Over Press

Pinochetin perustuslain kuoppaamista kannatti 80 prosenttia

Perustuslakiuudistuksen taustalla ovat vuonna 2019 puhjennut protestiaalto ja mellakat, joissa chileläiset osoittivat mieltä sosiaalista eriarvoisuutta, julkisten palveluiden puutteellisuutta ja korkeita elinkustannuksia vastaan.

Ongelmien juurisyynä pidettiin erityisesti vuoden 1980 uusliberalistista perustuslakia, joka korosti yksilöiden ja yritysten oikeuksia ja vapaata markkinataloutta.

Sen ansioksi on luettu, että Chileä pidetään Latinalaisen Amerikan taloudellisena menestysmaana. Kääntöpuolena ovat valtavat tuloerot.

Yksityistämisen myötä jopa maan vesivarat on muutettu markkinahyödykkeeksi.

Työläisten, opiskelijoiden, eläkeläisten, feministien ja alkuperäiskansojen mielenosoitukset johtivat siihen, että Chilen poliittiset puolueet sopivat perustuslain uudistamista koskevan kansanäänestyksen järjestämisestä.

Siinä 80 prosenttia äänestäjistä puolsi uudistusta.

Feministisen Coordinadora Feminista M8 -aktivistiryhmän edustaja Barbara Miel, 33, kertoo Ylelle, ettei uudistuksia vaatineiden mellakoiden puhkeaminen ollut mikään yllätys.

– Taustalla oli vuosikymmeniä kestänyt sosiaalinen kriisi ja laajemmin 500 vuotta kestänyt kolonisaatio. Kansannousu oli vain ajan kysymys. Elämän epävarmuus ajoi meidät vaarantamaan terveytemme mellakoissa.

Lue myös: Miksi Chilessä on puhjennut rajuja mielenosoituksia? Tässä 100 ja 400 sanan vastaukset

Mielenosoitusten keskuspisteeksi muodostunut Plaza Banqueado tunnetaan nykyisin epävirallisesti nimellä "Arvokkuuden aukio". Aktivisti Barbara Miel sanoo, että mielenosoituksissa on kyse ihmisarvoisen elämän tavoittelusta. Kuva: Lucas Aguayo / Yle

Rolland ja Miel ovat olleet mukana mielenosoitusliikkeessä alusta saakka ja kampanjoivat nyt kaltaistensa nuorten tavoin kyllä-äänten puolesta. Heidän mielestään vanha perustuslaki ei yksinkertaisesti vastaa viime vuosien kansanliikkeen tavoitteita.

Sunnuntaina chileläiset äänestävät perustuslain hyväksymisestä. Mikäli se ei saa yli 50 prosenttia äänistä, vanha perustuslaki jää voimaan.

Mielipidemittausten perusteella (siirryt toiseen palveluun) juuri näin on käymässä – tuoreimpien tietojen mukaan 46 prosenttia vastustaisi ja 37 prosenttia kannattaisi uutta perustuslakia.

Vahvempi valtio, oikeuksia vähemmistöille

Uutta perustuslakia pidetään edistyksellisenä, ja muun muassa yhdysvaltalainen Time-lehti kuvailee sitä yhdeksi maailman demokraattisimmista (siirryt toiseen palveluun).

Lakiluonnoksen laatinut neuvosto valittiin kansanäänestyksellä politiikan ulkopuolelta. Siinä oli yhtä monta naista kuin miestä, ja myös alkuperäiskansojen edustajia. Neuvostoa johti mapuche-kansaa edustava Elisa Loncón Antileo (siirryt toiseen palveluun).

Vasemmistojohtoisen neuvoston esittämä perustuslaki painottaa muun muassa sosiaalisia oikeuksia, tasa-arvokysymyksiä, ympäristönsuojelua sekä vähemmistöjen oikeuksia.

Luonnokseen on kirjattu esimerkiksi keskitetyn julkisen terveydenhuoltojärjestelmän perustaminen sekä ilmaisen yliopistokoulutuksen takaaminen. Se painottaa valtion velvollisuutta suojella luontoa sekä puhtaan veden takaamista kaikille.

Uusi perustuslaki takaisi muun muassa aborttioikeuden sekä vähintään 50 prosentin kiintiön naisille julkisen sektorin työpaikoissa. Perustuslakiluonnos myös tunnustaa Chilen alkuperäiskansat – viimeisenä Latinalaisen Amerikan maista.

Useat radikaaleimpina pidetyt esitykset eivät kuitenkaan päätyneet neuvoston äänestyksissä lopulliseen luonnokseen. Näiden joukossa oli esimerkiksi kaivosyhtiöiden kansallistaminen.

Uudistus valeuutiskampanjan kohteena

Perustuslakiluonnos on saanut osakseen vastustusta erityisesti Chilen politiikan oikeistosiivestä, mukaanlukien perustuslakineuvoston oikeistovähemmistöltä.

Kriitikoiden mielestä uusi perustuslaki on myrkkyä maan talouden kehitykselle ja ulkomaisten yritysten investointihalukkuudelle. Perustuslain kirjoittamisprosessia on moitittu sekavaksi ja hätäiseksi (siirryt toiseen palveluun).

Myös perustuslakiuudistuksen vastustajat ovat osoittaneet mieltään lakiluonnoksen hylkäämiseksi sunnuntain äänestyksessä. Kuva: EPA-EFE/All Over Press

Myös osa äänestäjistä pitää uutta perustuslakia liian radikaalina.

Suuri osa perustuslain uudistamisen puolesta vuonna 2020 äänestäneistä halusi parempaa julkista terveydenhuoltoa. Esimerkiksi aborttioikeus sen sijaan on konservatiivisessa Chilessä monille äänestäjille kynnyskysymys (siirryt toiseen palveluun).

Myös alkuperäiskansoja koskevat linjaukset, kuten Chilen julistaminen monikansaiseksi valtioksi, on saanut vastustusta osakseen.

Pandemia ja inflaatio ovat tiukentaneet myös chileläisten kukkarönnyörejä. Epävarma taloustilanne hillitsee monien intoa (siirryt toiseen palveluun) äänestää suurista muutoksista.

Uudistuksen vastustajat ovat myös lietsoneet kansalaisten epävarmuutta valeuutiskampanjalla (siirryt toiseen palveluun). Sosiaalisessa mediassa on esimerkiksi väitetty, että uusi perustuslaki sallisi raskaudenkeskeytyksen yhdeksännelle kuulle asti ja kieltäisi yksityisen omistusoikeuden.

Lue lisää: Chilen kuohunnan synkkä lopputulos – tutkija Auli Leskinen kertoo väkivaltaisuuksien seurauksista ja varoittaa Santiagon vaaranpaikoista

Kansannousu muutti tulevaisuudensuunnitelmia

Barbara Miel ja Antonia Rolland kertovat uskovansa mielipidemittauksista huolimatta vahvasti siihen, että uusi perustuslaki saa enemmistön äänestäjistä puolelleen.

– Viimeisimmissä vaaleissa naisten, nuorten ja työväenluokan äänet ratkaisivat. Me itse kuulumme tähän ryhmään, Miel sanoo.

Miel viittaa joulukuun presidentinvaaleihin, jotka tuolloin 35-vuotias vasemmistoehdokas Gabriel Boric voitti vastoin mielipidemittausten ennustetta.

Antonia Rolland oli 15-vuotias, kun mielenosoitusliike käynnistyi vuonna 2019. Opiskelijat valtasivat metroasemia vastalauseena lippuhintojen korotukselle, ja pian mielenosoitukset laajenivat vaatimukseksi elintason parantamisesta. Kuva: Lucas Aguayo / Yle

Mielin mukaan työ elinolosuhteiden parantamiseksi jatkuu joka tapauksessa.

– Uusi perustuslaki on vain ensimmäinen askel, toinen olisi sen soveltaminen käytännössä. Kaikki muutokset vaativat sisäistä dialogia ja kasvua.

Rollandin mukaan ajatus uuden perustuslain hylkäämisestä on latistava.

– Se antaisi viestiä siitä, ettei asioita voi muuttaa ja ettei asioiden eteen kannata taistella.

Rolland kertoo, että kansannousu on jo muuttanut hänen ajatuksiaan tulevaisuudesta Chilessä. Ennen hän haaveili opiskelusta ulkomailla ja matkustelusta.

– Nyt tilanne on se, että perheeni on päättänyt lähteä Kanadaan etsimään parempaa elämää ja minä olen päättänyt jäädä. Haluan jäädä tänne ja toimia tukena muille nuorille myös tulevaisuudessa.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella maanantaihin 5.9. kello 23 saakka.

Lue lisää: Latinalaisen Amerikan politiikka on murroksessa pandemian ja talouskriisin keskellä

Suosittelemme sinulle