Hyppää sisältöön

Näin lämpökuoppa varastoi syksyn energiaa talven varalle – Tanskassa se onnistuu jo, ja nyt sitä hamutaan Hyvinkäälle

Lämpövaraston ansiosta öljyn ja maakaasun poltto vähenee. Samankaltaisia varastoja voisi rakentaa Suomeen yli parikymmentä, arvioi professori Esa Vakkilainen.

Ilmakuvaan tehty havainnekuva kahdesta suuresta vesialtaasta, jotka on rakennettu suorakuopan pohjalle. Taustalla metsäinen maisema, jossa lämpövoimala, pienteollisuutta ja asutusta.
Viime vuosikymmenellä käytöstä poistunut soramonttu on saamassa uudenlaisen elämän energiamurroksen ratkaisijana.
Petteri Juuti

Vielä tänään vanha soramonttu Hyvinkään Kulomäessä näyttää juuri niin tavalliselta kuin soramontulta odottaa sopii. Mutta jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, kahden vuoden kuluttua samalla paikalla lämmitetään valtavaa vesisäiliötä.

Säiliö olisi yksi ratkaisu energiamurroksen haasteeseen. Sen avulla kaupungin lämmittämisen päästöt vähenevät ja hinnan pitäisi olla nykyistäkin vähemmän maailman myllerrysten varassa.

– Oli kyse sitten fossiilisten tai biomassan polttamisesta, niin tässä maailman ajassa tuotantokustannukset ovat nousseet. Tämän ja muiden uusiutuvien energiaratkaisujen avulla tavoitteemme on hävittää lähes kaikki fossiilinen polttoaine normaalituotannosta, sanoo asiakkuus- ja verkostopäällikkö Sami Pesonen Hyvinkään Lämpövoimasta.

Sami Pesonen uskoo, että fossiilisten polttoaineiden aika kaukolämmön tuotannossa alkaa olla ohi. Kuva: Ronnie Holmberg / Yle

Varasto siirtää ylimääräistä lämpöä syksyltä talvelle

Energiavaraston tarkoitus on siirtää lämpöä niille hetkille, kun lämpöä eniten tarvitaan. Ennen talven tuloa vesi lämmitetään yli 80-asteiseksi ja kun lämpötila laskee alle 5 pakkasasteen, vedestä otetaan energiaa kaukolämpöverkkoon. Talven jälkeen vesi on jäähtynyt noin 40 asteeseen.

Ainakin alkuvaiheessa lämpö on peräisin pääasiassa Riihimäen jätteenpolttolaitoksesta, joka tuottaa nykyisin noin 80 prosenttia Hyvinkään kaukolämmöstä. Ongelma on se, että Riihimäellä palaa liekki ympäri vuoden, mutta Hyvinkään kaukolämmön tarve vaihtelee vuodenaikojen välillä. Kesällä polttolaitoksen lämpöä joudutaan haihduttamaan taivaan tuuliin ja talvella se ei yksin riitä kaupungin lämmittämiseen.

Varaston avulla entistä suurempi osa jätteenpolttolaitoksen energiasta saadaan hyötykäyttöön.

Näillä näkymin soramontusta käytettäisiin lämpövarastoksi noin kolmasosa. Havainnekuvasta puuttuu lämpövaraston kansi. Kuva: Hyvinkään Lämpövoima Oy

Lämpökuoppa tarvitsee tukevan kannen ja säilöö energiaa pitkään

Jotta varastosta ei karkaa lämpöä liikaa talven kylmyyteen, sen päälle tehdään reilun puolen metrin paksuinen kelluva kansi. Pohja vuorataan kauttaaltaan, ettei vesi vuoda maaperään. Varastoidusta lämmöstä alle 30 prosenttia karkaa ympäristöön ja yli 70 prosenttia saadaan lämmittämään hyvinkääläisiä koteja.

– Toki tämä on pilottihanke johtuen Suomen ilmasto-olosuhteista. Kansi- ja pohjarakenne pitää tehdä huolella, ettei tule yllätyksiä lumikuormista ja sulamisvesien hallinnasta. Ne ovat täällä kuitenkin toista luokkaa kuin Tanskassa, jossa tällaisia on käytetty jo pitkään, sanoo Pesonen.

Suomalaisilla energiayhtiöillä on jo nyt käytössään tai suunnitteilla monenlaisia lämpövarastoja. Hyvinkäällä ratkaiseva ero on rakenne: kyseessä ei ole maanalainen luola eikä erikseen maan pinnalle rakennettu säiliö, vaan pikemminkin lämpökuoppa.

Toinen ero on varastoinnin kesto. Tähän asti lämpövarastot on rakennettu pääasiassa lyhyempää, pisimmillään muutaman vuorokauden varastointia varten.

Fortum rakensi lämpövarastoa Espoon Suomenojan voimalaitosalueelle helmikuussa 2016. Kuva: Petteri Juuti / Yle

Samankaltaisille varastoille tarvetta muuallakin Suomessa ja Euroopassa

Hyvinkään malli ei välttämättä jää ainoaksi, arvioi Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston (LUT) professori.

– Hyvinkään tyyppisiä hankkeita voisi Suomessa tehdä ainakin 20–30 eri paikkakunnalla, jossa avoimia kenttiä olisi käytettävissä lähellä kaukolämpöverkkoa. Aivan varmasti myös Saksan, Belgian ja Hollannin suunnalla ollaan kiinnostuneita tämäntyyppisistä hankkeista, sanoo professori Esa Vakkilanen energiayhtiön tiedotteessa.

Yhtiön laskelmien mukaan varasto toisi nykyhinnoilla 1,5 miljoonan euron vuosisäästöt polttoainehankintoihin. Lämpövaraston kustannusarvio on 20 miljoonaa euroa, mutta uuden kokeiluun liittyy paljon riskejä. Näillä luvuilla investointi ei vielä kannata, joten energiayhtiö hakee rakentamiseen 40 prosentin tukea työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Voit keskustella aiheesta torstaihin 1.9.2022 kello 23 saakka.

Lue lisää eri energiayhtiöiden tavoista varastoida lämpöä tästä jutusta:

Maalämpö toi lämpövaraston pyykkitupaan, energiayhtiö rakentaa omansa kallioluolaan – kumpi vastaa paremmin energiamurroksen haasteisiin?

Vantaalle louhitaan maailman suurin lämpövarasto, turpeen käyttö lopetetaan ja jätevoimalaa laajennetaan – fossiiliset polttoaineet jäävät pois vuonna 2026

Yli 210 000 kuutiometrin maanalaisesta luolastosta tulee Suomen suurin lämpöenergiavarasto Vaasassa

Suosittelemme sinulle