Hyppää sisältöön
Ministeri Annika Saarikko (kesk.) vaati torstain 1. syyskuuta A-talkin väittelyssä sähköyhtiöiltä yhteiskuntavastuuta hankalassa sähkön hintatilanteessa. Saarikko laskeutui Säätytalon portaita keskiviikkona 31. elokuuta. Kuva: Pekka Tynell / Yle
Budjettiriihi

Saarikko vaati sähköyhtiöiltä yhteiskuntavastuuta – hallitus- ja oppositiopuoluejohtajat kohtasivat rahapäätösten iltana

Hallitus päätti useista kansalaisten ostovoimaa parantavista ja sähkön hinnannousua pehmentävistä toimista. Suurin osa keinoista on määräaikaisia.

Tekijät
Terhi ToivonenHannu TikkalaAnniina LuotonenVarpu KivirantaEelis Bjurström

Tässä ensi vuoden talousarvion keskeinen sisältö:

  • Hallituspuolueiden puheenjohtajat julkistivat Marinin hallituksen viimeisen budjettiesityksen.
  • Ensi vuoden budjetin loppusumma on yli 80 miljardia. Uutta velkaa otetaan yli kahdeksan miljardia euroa. Velan määrä kasvoi pohjaehdotuksesta noin kaksi miljardia euroa.
  • Keskeisiä menoeriä ovat lukuisat keinot, joilla kuluttajille korvataan sähkön hinnannousua. Tuet ovat määräaikaisia.
  • Sähkön arvonlisävero lasketaan kymmeneen prosenttiin joulu-huhtikuun ajaksi. Suuria sähkölaskuja korvataan uuden sähkötuen ja sähkövähennyksen kautta. Tarkat ehdot täsmentyvät vielä.
  • Varhaiskasvatusmaksuja alennetaan pysyvästi ensi vuoden elokuusta alkaen.
  • Lapsiperheille maksetaan 23. joulukuuta ylimääräinen lapsilisä, jota ei vähennetä toimeentulotuesta. Lapsilisän yksinhuoltajakorotus nousee väliaikaisesti 5 euroa, ja opintorahan huoltajakorotus 10 euroa kuussa.
  • Venäjän hyökkäyksen vaikutuksia itäiseen Suomeen korvataan 80 miljoonan paketilla, sillä edistetään muun muassa ratahankkeita. Opintolainahyvitystä kokeillaan 25 kunnassa.
  • Tulossa on 370 miljoonan euron pysyvät leikkaukset, joista on sovittu aikaisemmin. Säästöistä isoin osuus otetaan liikenne- ja viestintäministeriön alalta.

Lue lisää: Hallitus turvaa lapsiperheiden ja sähkölämmittäjien selustaa – katso, miten päätökset vaikuttavat sinuun

Näin Suomi tukee sähkölaskun maksajaa, auttaa lapsiperheitä ja velkaantuu – katso tästä riihen keskeisimmät päätökset yhdellä vilkaisulla

Varpu Kiviranta

Saarikko vaatii sähköyhtiöiltä yhteiskuntavastuuta

– Tässä aikataulussa, sähkön hintatilanteessa, tarvittiin toimia, jotka saadaan voimaan nopeasti. Joudumme valitsemaan keinoja, jotka eivät ole täydellisiä, mutta saadaan nopeasti toimimaan, perusteli valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) Ylen A-Talkin haastattelussa esimerkiksi sitä, että hallitus päätyi siihen, että määräaikaisesti sähkön arvonlisäveroa alennetaan 10 prosenttiin.

Päätös koskee siis kaikkia sähköyhtiöiden asiakkaita.

Lisäksi Saarikko vaati suomalaisilta sähköyhtiöiltä yhteiskuntavastuuta:

– Nyt on toimittava yhteiskuntavastuun mukaan. Sähkön hinnannousua ei pidä maksattaa kansalaisilla. Vaadin yhteiskuntavastuuta, Saarikko sanoi.

Varpu Kiviranta

Marin, Saarikko, Purra ja Orpo kohtaavat rahapäätösten iltana suorassa lähetyksessä, katso klo 21.05 alkaen

Auttavatko hallituksen konstit energiakriisissä ja inflaation kourissa? A-Talkin vieraina ovat tänään pääministeri Sanna Marin (sd.), valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) ja oppositiojohtajat Riikka Purra (ps.) ja Petteri Orpo (kok.).

Suora lähetys alkaa klo 21.05 TV1:ssä.

Terhi Toivonen

Marin ja Saarikko kiistävät vaalibudjetin

Pääministeri Sanna Marin kertoi, miksi hallitus panostaa kotitalouksiin budjetissaan.

Media kysyy, onko kyseessä vaalibudjetti, kun valtion velka vain kasvaa?

Pääministeri Sanna Marin korostaa, että elämme sotataloudessa.

– Suomalaisia tukemalla varmistamme myös ihmisten tuen Ukrainalle hintojen noustessa. Eurooppalaiset näkevät nyt Venäjän hyökkäyksen vaikutukset arjessaan.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko painottaa, että nyt päätetyt toimet ovat määräaikaisia, ja nykytilanteessa erittäin tarpeellisia.

Eikö hallituksen pitäisi kannustaa suomalaisia energiansäästöön uusien tukien sijaan?

Marin korostaa, ettei ihmisille korvata kokonaan sähkönhinnan nousua. Marinin mukaan tämä kannustaa kansalaisia säästämään myös energiaa.

– Kyse on kuitenkin sadoista euroista, mutta summat tarkentuvat jatkovalmistelussa.

Myös Saarikko muistuttaa, että esimerkiksi uudessa verovähennyksessä on omavastuuosuus.

Opetusministeri Li Andersson sanoo, että hallitus on myös laittanut paljon rahaa kotien energiaremontteihin ja rahoitus tulee jatkumaan.

Ympäristöministeri Maria Ohisalo kertoo, että yrityksille ja kotitalouksille on tulossa myös lainantakausta energialähteen muutoksiin ympäristöystävällisemmäksi.

Windfall-veroa aletaan valmistella

Onko maatalousyrittäjille, yritykselle ja yhteisöille tulossa tukea energiakuluihin?

Saarikon mukaan hallitus on valmis tekemään tukipäätöksiä vielä kesken olevien selvitysten jälkeen.

Saarikko kertoo, että windfall-veron valmistelu aloitetaan ja asia selvitetään nyt perusteellisesti. Veroa ei pystytty valmistelemaan budjettiriihen näin nopealla aikataululla.

Windfall-verolla energiantuottajia verotettaisiin niiden ylimääräisistä tuotoista. Monet tuottajat ovat hyötyneet kallistuneesta energiasta.

Sekä Saarikko että Marin odottavat myös EU:lta toimia energiajärjestelmien järkevöittämiseksi nykyisestä.

Katso tästä hallituksen tiedotustilaisuus ensi vuoden budjetista.
Terhi Toivonen

Saarikko uusista sähkötoimista: Tarkat ehdot syksyn aikana

Media kysyy uudesta sähkövähennyksestä- ja tuesta yksityiskohtia.

Aivan tarkkoja ehtoja ja lukuja valtiovarainministeri Saarikolla tai pääministeri Marinilla ei ole vielä antaa. Sekä vähennys että tuki ovat uusia nopeasti kehitettyjä keinoja, joilla vastataan akuuttiin tilanteeseen.

Saarikon mukaan sähkön arvonlisäveron alennus 10 prosenttiin oli kaikkien energiapäätösten pohja. Määräaikainen alennus koskee talvikuukausia.

Sähkövähennys on kotitalousvähennyksen tapainen vähennys, joka tehdään sähkölaskun mukaan. Vähennyksessä tulee olemaan omavastuu ja yläraja, jonka jälkeen vähennystä ei saa. Vähennyksen voisi saada heti päivittämällä verokortin.

Uusi suora sähkötuki taas on palanen sosiaaliturvaa. Tätä kautta myös pienituloisia voidaan tukea sähkölaskussa.

– Tämän mittakaava voisi olla joitakin satoja tuhansia suomalaisia. Kyse voisi olla vaikka takuueläkeläisestä, joka asuu sähkölämmitteisessä omakotitalossa.

Molemmat maksavat noin 300 miljoonaa euroa ja niiden pitäisi tulla voimaan ensi vuoden alussa.

Terhi Toivonen

Oikeusministeri Henriksson: Merkittäviä panostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen

Oikeusministeri Anna- Maja Henriksson kertoo, että ulosoton suojaosaa tullaan korottamaan. Kuva: Petteri Sopanen / Yle

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) kertoo, että valtio satsaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen peräti 2,4 miljardia euroa ensi vuonna.

– Se on merkittävä summa.

Yrityksille tulee myös verokannustin eli lisäverovähennys tähän tarkoitukseen.

Suomen aikoo nostaa tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksen neljään prosenttiin BKT:stä vuoteen 2030 mennessä.

Henrikssonin mukaan ulosoton suojaosaa korotetaan takuueläkkeen tasolle ensi vuonna. Kyse on määräaikaisesta kokeilusta. Ylivelkaiset saisivat noin 190 euroa nykyistä enemmän rahaa kulutukseensa.

Oikeusministeri on erityisen tyytyväinen siihen, että lähestymiskiellon uudistamiseen ja lapsiin kohdistuvien rikosten selvittämiseen tulee lisärahaa ensi vuonna.

Terhi Toivonen

Opetusministeri Andersson: Perheiden sosiaalitukiin 10-20 prosentin korotus

Li Andersson mukaan sosiaali- ja työttömyysturvan lapsikorotuksia nostetaan. Kuva: Petteri Sopanen / Yle

Opetusministeri Li Andersson (vas.) sanoo, että joulukuun ylimääräinen lapsilisää ei huomioida toimeentulotuessa tulona.

– Tämä hyödyttää kaikkein pienituloisempia perheitä.

Anderssonin mukaan myös sosiaalitukien ja työttömyysturvan lapsikorotuksia nostetaan. Työttömyysetuuden lapsikorotus nousee 20 prosenttia ja toimeentulotuen 10 prosenttia. Lisäksi opintorahan lapsikorotukseen tulee 10 euroa ja lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen 5 euroa lisää kuukaudessa ensi vuonna.

Lääkekattoa ei tulla nostamaan ensi vuonna kuten tavallisesti tehdään. Sen indeksikorotus jäädytetään.

Ammatillisen koulutuksen rahoitusta kasvatetaan 50 miljoonalla eurolla pysyvästi, kertoo Andersson.

– Tällä haluamme varmistaa riittävän lähiopetuksen.

Koulupudokkuuden ehkäisemiseen annettu rahoitus tullaan myös vakinaistamaan.

Andersson kertoo, että hallitus tulee lisäämään merkittävästi hoiva-avustajien kouluttamista. Lisärahoituksella voidaan kouluttaa 2 500 hoiva-avustajaa vuoteen 2025 mennessä.

Terhi Toivonen

Ympäristöministeri Ohisalo: Joukkoliikenne nollaverokantaan väliaikaisesti

Joukkoliikenteen maksut laskevat, kun alv lasketaan nollaan, Ohisalo kertoo. Kuva: Petteri Sopanen / Yle

Ympäristöministeri Maria Ohisalo (vihr.) kertoo, että henkilö- ja joukkoliikenteen arvonlisäveroa lasketaan tammikuusta huhtikuuhun nollaan.

– Emme halua, että kehyskunnassa asuvalla lähihoitajalla ei ole enää varaa työmatkaan tai opiskelija ei voi pendelöidä opintoihin.

Opiskelijoiden ateriatukeen on tulossa korotus.

Hallitus jatkaa suosittujen energiaremonttien rahoitusta myös ensi vuonna. Uutena keinona kotitalouksien ja yritysten energiaremontteihin tulee valtion takaama laina.

Ohisalo iloitsee siitä, että tällä hallituskaudella ympäristöön on satsattu keskimäärin 100 miljoonan euron lisäys joka vuosi. Hallitus panostaa nyt metsien suojeluun lisärahaa 6 miljoonaa euroa jo aiemmin päätettyjen ympäristötoimien lisäksi.

Ukraina saa 30 miljoonaa euroa humanitaarista rahaa.

Ukrainasta paenneet lapset ja nuoret jatkavat opintojaan Suomessa, joten heidän varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen myönnetään yhteensä 180 miljoonaa euroa.

Terhi Toivonen

Valtiovarainministeri Saarikko: Budjetti alijäämäinen yli 8 miljardia

Toimet ovat määräaikaisia, koska lähdemme siitä, että euroopanlaajuinen hintojen nousukin on määräaikaista, valtiovarainministeri Annika Saarikko sanoo. Kuva: Petteri Sopanen / Yle

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoo, että hallitus lievittää toimillaan inflaation vaikutuksia, mutta ei voi estää hintojen nousua.

Talousarvioesityksen loppusumma on ennätyksellinen 80,5 miljardia euroa. Budjetin alijäämä on ensi vuonna 8,1 miljardia euroa eli lisävelkaa tarvitaan 1,7 miljardia euroa enemmän kuin VM:n pohjaesityksessä ennakoitiin.

Valtionvelka nousee vuoden 2023 lopussa arviolta 146 miljardiin euroon. Valtionvelan korkomenot nousevat 200 miljoonalla eurolla, yhteensä 1,5 miljardiin euroon ensi vuonna.

Menojen kasvua selittää myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, jonka seurauksena vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja niiden rahoituksesta siirtyy valtiolle.

Sähkötoimet syövät rahaa

Hintojen voimakas nousu näkyy myös valtion ensi vuoden talousarviossa.

Saarikon mukaan erilaiset indeksikorotukset vievät lähes 800 miljoonaa euroa aiempaa arvioitua enemmän rahaa. Näitä tehdään esimerkiksi sosiaalietuuksiin ja koulutuksen rahoitukseen.

Budjettiriihen menopäätösten, kuten liikennehankkeiden kustannusten nousu maksaa 400 miljonaa euroa enemmän.

Budjetti pitää myös sisällään monia määräaikaisia energia - ja ostovoimatoimia.

Määräaikainen kotitalousvähennyksen tapaan toteutettu sähkövähennys vie 300 miljoona euroa. Pienituloisille annettava sähkötuki maksaa myös 300 miljoonaa euroa. Asumistukeen tulee lisäksi pieni lämmityskorvaus.

Myös sähkön arvonlisäveroa lasketaan neljäksi kuukaudeksi joulu-huhtikuun ajaksi 10 prosenttiin. Tämä vähentää valtion verotuloja 200 miljoonaa euroa.

Lapsiperheille ja Itä-Suomelle tukea

Saarikko kertoo, että lapsiperheille maksetaan joulukuussa ylimääräinen lapsilisä ja varhaiskasvatusmaksuja alennetaan pysyvästi ensi vuoden elokuusta alkaen.

Lisäksi erilaisten sosiaalitukien lapsikorotuksia nostetaan.

Myös työtulovähennystä tullaan korottamaan portaittain yli 60-vuotiaille. Lääkekattoa ei tulla ensi vuonna kasvattamaan, vaikka hinnat ovat nousseet.

Itäisen Suomen elinvoimaa vahvistetaan 80 miljoonalla eurolla. Alueen raideliikennettä vahvistetaan ja opintolainaan tulee uusi alueellinen vähennys. Vähennystä kokeillaan 25 Itä- ja Pohjois-Suomen kunnassa.

Saarikko muistuttaa, että keväällä päätetyt 370 miljoonan euron leikkaukset toteutetaan. Suurin osa niistä kohdistuu liikenneministeriön toimialalle ja kehitysyhteistyöhön.

Terhi Toivonen

Pääministeri Marin: Sähkön arvonlisävero laskee 10 prosenttiin

Pääministeri Marin nostaa budjettiesityksen päätavoitteiksi energian ja ostovoiman turvaamisen. Kuva: Petteri Sopanen / Yle

Pääministeri Sanna Marin (sd.) kuvailee talouden lähinäkymiä poikkeuksellisen epävarmaksi Venäjän hyökkäyksen ja kiihtyneen inflaation takia.

Hän kertoo, että budjetin päätavoitteet ovat olleet energian turvaaminen ensi talvena ja suomalaisten ostovoiman vahvistaminen hintojen noustessa.

– Putin käyttää energiaa aseena eurooppalaisia kohtaan, ja meidän on turvattava ihmisten tilannetta talven yli.

Marin kertoo, että varhaiskasvatusmaksuja alennetaan pysyvästi.

– Tämä helpottaa lapsiperheiden taloudellista asemaa ja parantaa myös työllisyyyttä.

Sähkön kallistumista helpotetaan kotitalouksille verovähennyksellä, erillisellä sähkötuella ja sähkön arvonlisäveron alentamisella nykyisestä 24 prosentista 10 prosenttiin.

Myös useisiin etuuksiin tulee korotuksia ostovoiman parantamiseksi.

Marin mainitsee myös jo keväällä päätetyt panostukset puolustukseen, kyberturvallisuuteen ja Ukrainan pakolaisten auttamiseen.

Suomelle Venäjän hyökkäyksestä ja Ukrainassa käytävästä sodasta aiheutuvien budjettivaikutusten arvioidaan olevan ensi vuonna 2,1 miljardia euroa.

Suosittelemme sinulle