Hyppää sisältöön

Sähkömarkkinoilla on "systeeminen ongelma", sanoi pääministeri – tästä on kyse mutkikkaassa kuviossa, joka uhkaa Fortumin lisäksi muitakin

Energiayhtiö Fortum on ilmoittanut tarvitsevansa valtion tukea sähköpörssin vakuuksien maksamiseen, mutta ongelmia on myös muilla yhtiöillä. Sähkön hinnan nousun paisuttamat vakuussummat uhkaavat ajaa yhtiöitä maksukyvyttömyyteen.

Sähkömarkkinoilla on systeeminen ongelma, joka ei koske vain energiayhtiö Fortumia, sanoi pääministeri Sanna Marin budjettiriihen alla Säätytalolla. Kuva: Pekka Tynell / Yle

Energiayhtiö Fortumin toimitusjohtaja Markus Rauramo kertoi Ylen Ykkösaamussa, että yhtiö tarvitsee valtion tukea sähköpörssissä vaadittavien vakuuksien maksamiseen. Kyse on miljardeista.

Keskiviikkona Fortumin paisunut rahantarve nousi esille Säätytalolla budjettiriihen aluksi.

– Meillä on sähkömarkkinoilla systeeminen ongelma, joka ei koske vain Fortumia, vaan myös muita energiayhtiöitä, sanoi pääministeri Sanna Marin (sd.).

Mistä systeemisessä ongelmassa oikein on kyse?

Avataan ensin mutkikasta kuviota.

Kun sähköä tarvitseva asiakas, vaikkapa iso teollisuusyritys, haluaa ostaa tietyn määrän sähköä ensi talveksi, hän ostaa sitä johdannaismarkkinoilta. Vastaavasti Fortum tai joku pienempi sähköntuottaja myyvät johdannaismarkkinoille tuotantoaan.

Yhtiöt tekevät kauppaa tulevaisuuden sähköntuotannostaan ja tarpeestaan johdannaismarkkinoilla. Tämä auttaa sekä sähkön ostajia että myyjiä tasaamaan sähkön hinnanvaihteluihin liittyvää epävarmuutta.

Ongelma syntyy, jos energiayhtiö on etukäteen myynyt sähköä vaikkapa 40 eurolla per megawattitunti, mutta hinta alkaakin johdannaismarkkinoilla rajusti nousta.

Johdannaismarkkinoiden lainsäädännön mukaan sähkön tuottajalla pitää nimittäin olla vakuuksia siltä varalta, että sähköyhtiö ei kykenisikään toimittamaan sähköä sovitusti.

Viime aikoihin asti systeemi on toiminut varsin hyvin.

– Johdannaismarkkina hoitaa vastapuolen riskiä ja siksi sillä pitää olla näitä vakuuksia. Se on tietysti ihan ok, sanoo toimitusjohtaja Jukka Leskelä Energiateollisuus ry:stä.

Nyt tilanne on toinen.

– Johdannaismarkkinan hinnat ovat nousseet hyvin nopeasti, joten rahan tarve vakuuksiin on tullut ennenkokemattoman suureksi.

Itse riski, jota vakuutetaan, eli sitä, ettei energiayhtiö ei voisi toimittaa sähköä asiakkaalleen, on pieni, muistuttaa Leskelä.

– Sääntöjen takia vakuuksiin pitää kuitenkin sitoa kohtuuttoman paljon rahaa. Jos rahaa ei löydy vakuudeksi, yhtiöstä tulee maksukyvytön. Se on markkinoilla aika raakaa peliä.

Leskelä muistuttaa, että kyse ei ole siitä, että itse energiayhtiö olisi huonossa kunnossa taloudellisesti.

– Näiden yhtiöiden rahat ovat kiinni niissä voimaloissa, polttoaineissa ja tuotannossa, ja vaikka sähkön hinta on noussut, ei sitä rahaa kassastakaan mittaamattomasti löydy.

– Yhtiöt joutuvat siis ottamaan velkaa. Normaalisti tämäkään ei ole ollut ongelma, mutta nyt rahoituslaitoksetkin ovat alkaneet ihmettelemään tätä tilannetta ja pohtimaan, miten tässä käy, Leskelä selittää.

Ongelma tulee siitä, että järjestelmä ylivakuuttaa riskiä ja vielä käteisellä rahalla. Aiemmin riitti esimerkiksi pankkitakaus, sanoo Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä. Kuva: Markku Rantala / Yle

Systeemin ongelma piilee pykälissä.

– Yhtiöt ovat siis vakavaraisia, mutta tämä järjestelmä on sellainen, että se ylivakuuttaa riskiä ja vielä käteisenä rahana. Tämä EU-tason lainsäädäntömuutos käteisvakuudesta tehtiin kuusi–seitsemän vuotta sitten. Aiemmin riitti pankkitakuut omaa omaisuutta vastaan.

Leskelän mukaan yksi keino helpottaa tilannetta olisi juuri käteisvakuudesta luopuminen. Toinen olisi, että valtio lainaa yhtiöille rahoitusta.

Fortum ei nimittäin Leskelänkään mukaan ole vakuusongelmineen yksin.

– Tämä ei koske pelkästään Fortumia. Meillä on sama tilanne kaikilla merkittävillä sähköntuottajilla Suomessa, mutta euroissa laskien mittakaava on Fortumilla isompi, sanoo Leskelä.

Vaikeudet ovat paisuneet sähkömarkkinoilla niin pahoiksi, että osa toimijoista ryhtyi purkamaan sopimuksiaan ja siirtymään kahdenvälisiin sopimuksiin. Se puolestaan nosti entisestään hintoja ja murensi johdannaismarkkinan toimintaa. Sekava tilanne on myös hankaloittanut uusien sähkösopimusten tekoa ja hinnoittelua kotitalouksia myöten.

– Yritämme vasta muodostaa kokonaiskuvaa tilanteesta, mutta kyllä tähän nyt joku väliaikainen malli tarvitaan, ja varsinkin jos siellä johdannaismarkkinoilla hinnat vielä nousevat, Leskelä sanoo.

Fortumin toimitusjohtaja Markus Rauramo ei kertonut missä muodossa valtion tukea tarvittaisiin, mutta viittasi Ylen Ykkösaamussa Saksan malliin, jossa valtion omistama KfW-pankki myönsi Uniperille miljardiluokan luoton. Miten valtio Fortumin kohdalla toimii se selvinneen lähipäivinä. Kuva: Aalto Puutio / Yle

Jotain lienee myös tekeillä.

Pääministeri Marin kertoi aamulla nostaneensa kysymyksen vakuusvaatimusten kohtuullistamisesta esille myös komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin kanssa.

Voit keskustella aiheesta 1.9. kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Fortumin Markus Rauramo: Fortum on kääntynyt Suomen hallituksen puoleen vakuusasiassa

Energia-asiantuntijan mukaan Fortum ei ole vakuusongelmiensa kanssa yksin: Pitää hankkia rahoitusta hyvinkin lyhyellä, tuntien varoitusajalla

Analyysi: Sähkön hinta on pilvissä ja siksi Fortum huutaa valtiota apuun – tästä miljardien "vakuuksissa" on kyse

Fortumin liiketulos romahti yli yhdeksän miljardia tappiolle

Sähköyhtiöt tarjoavat asiakkaille erilaisia tapoja selvitä jättimaksuistaan – katso, olisiko näistä sinulle apua

Suosittelemme sinulle