Sahankylän metsiköstä Kauhajoella tulijaa tuijottaa joukko riistaeläimiä, jotka tarkempi silmäys paljastaa muovimalleiksi.
Kyseessä on jousiampujia varten tarkoitettu 3D-harjoittelurata.
Tällaisia ratoja on rakentunut Suomeen tasaiseen tahtiin, sillä jousella metsästäminen vaatii paljon harjoittelua.
Jousimetsästys on vuosikymmenten saatossa kasvattanut suosiotaan hitaasti, mutta varmasti, mikä näkyy muun muassa Etelä-Pohjanmaan jousimetsästäjien riveissä.
Lajin pariin voi houkuttaa vaihtelun halu. Näin kävi Etelä-Pohjanmaan jousimetsästäjät ry:n puheenjohtaja Janne Keski-Valkamalle toistakymmentä vuotta sitten.
– Metsästin paljon ruutiaseella ja halusin uuden sysäyksen lajiin, kertoo Keski-Valkama.
Moni jousella metsästävä myös kokee pyyntimuodon luonnonläheiseksi tavaksi metsästää.
Kauhajokelainen Pilvi Laine kertoo, että kun alkuun pääsi, ruutiaseet ovat jääneet kaappiin.
– Olet yhtä luonnon kanssa, samanvertainen. Eläimellä on paljon parempi mahdollisuus kuin ruutiaseen kanssa.
Myös liha on puhdasta ja usein saaliin voi hyödyntää lähes kokonaan.
– Jousella ammutun riistan liha pysyy todella puhtaana. Se on oikeastaan samalla pistettykin, kertoo Pilvi Laine.
Erikoisuudesta vaihtoehdoksi
Jousimetsästäjäin liitto perustettiin neljä vuosikymmentä sitten. Silti vielä vuosituhannen taitteessa metsästys jousella oli harvinaista.
Jossain määrin sitä rasitti erikoisuuden tavoittelun leima, uskoo Suomen Jousimetsästäjäin Liiton puheenjohtaja Antti Saarenmaa.
Nyt jousi on vähitellen löytänyt paikkansa metsästysvälineenä muiden joukossa.
– Olen aina vähän kammonnut jousimetsästäjä-sanaa. Eihän kukaan kutsu itseään haulikkometsästäjäksikään, Saarenmaa pohtii.
Jousimetsästäjäin Liiton toiminnassa jousen yleistyminen metsästysvälineenä näkyy tavallaan käänteisesti; uusia erityisesti jouseen keskittyviä seuroja ei enää juuri synny, vaan toiminta keskittyy yleisseurojen alle.
Se on Saarenmaan mielestä pelkästään positiivista. Kyse ei enää ole erikoisuudesta, vaan metsästäjän valinnasta.
– Joku haluaa saalista nopeasti, toinen on valmis käyttämään siihen tunteja.
Välineillä on väliä
Jousiammunnan aloittaminen ilman kokeneempien neuvoja voi olla haastavaa.
Laji on tekninen ja välineistön kirjo laaja.
Harrastajien määrän kasvaessa on kuitenkin helpompaa löytää alkuun auttajia.
Janne Keski-Valkama muistelee, että hänen omalla kohdallaan alku jousen kanssa oli kivikkoinen.
Alun innostuksen jälkeen Keski-Valkama kyllästyikin tarpomaan tarjonnan sokkeloissa ja laji jäi tauolle muutamaksi vuodeksi.
– Hyvä, jos [aloittelijoilla] olisi joku neuvomassa. Silloin pääsee heti kiinni lajin hienouteen, eikä tarvitse kovin kauaa rämpiä suossa.
Kuulostaa välineurheilulta?
Voi olla sitäkin, mitä suurimmassa määrin, tunnustaa Keski-Valkama, mutta muistuttaa myös, että sen ei tarvitse olla.
– Jotkut tykkäävät oikeinkin hifistellä. Itselleni riittää se, että on toimiva peli ja sillä osuu hyvin.
Ampumamatkat ovat lyhyitä
Pariskunta Pilvi ja Pauli Laineelle jousella metsästäminen on yhteinen harrastus. Pilvi houkutteli siipan ruutiaseista jousen pariin – ja sillä tiellä ollaan.
Jousella metsästäminen edellyttää eläinten käyttäytymisen tuntemista ja kärsivällisyyttä, eikä hyvä fyysinen kuntokaan ole pahitteeksi.
Jousen kanssa passipaikka on usein metrejä maanpinnan yläpuolella, niin sanotulla standillä. Toisinaan puussa istutaan tunteja, saaliin on tultava lähelle.
– 25 metriä on jo ihan ylärajalla, kertoo Pauli Laine.
Harjoittelemalla jousella osuu maaliin moninkertaisesti pidemmältä matkalta ja tehokin riittää. Kyse on reaktionopeuksista. Esimerkiksi kauris reagoi ääniin nopeasti.
– Kun jousi räpsähtää ja nuoli lähtee, eläin ei ole enää siinä, kun nuoli on perillä. Tämän takia ampumamatkat pidetään lyhyinä, kertoo Laine.
Avuksi asutuille alueille?
Metsästysvälineenä jousi sai nopean sysäyksen eteenpäin kun laki salli peuran ja pienempien sorkkaeläinten metsästyksen jousella 2017.
Suomalaisessa metsästyskulttuurissa tärkein riistaeläin hirvi, puuttuu vielä jouselle sallituista lajista.
Muutos oli jo vireillä, mutta kariutui viime metreillä.
Osa harrastajista toivoo tilanteeseen muutosta.
– Uskon ja toivon että suosio jatkuu. Jos saadaan hirvi jousilailliseksi, se muuttaisi tilanteen, aprikoi Pauli Laine.
Suomen Jousimetsästäjäin liitossa hirvi on myös toivelistalla, mutta puheenjohtaja Antti Saarenmaa pitää sen merkitystä lajille enemmän imagollisena.
Hirvenmetsästys on kuitenkin yhä usein seuruejahti, eikä jousi ole siihen sopivin väline.
Saarenmaa näkee jousimetsästyksen mahdollisuudet pienten ryhmien vierasjahdeissa, esimerkiksi peuran pyynnissä, kunhan niihin luodaan toimivat käytännöt.
Lisäksi jousesta toivotaan luvallista asetta metsästyksen asutuilla alueilla, joilla ruutiaseet eivät tule kysymykseen.
Asutuilla alueilla joudutaan toisinaan harventamaan esimerkiksi kani- tai peurakantaa.
– Jousesta ei tule melua eikä kimmokkeita, täsmentää Saarenmaa.
Aiheesta voi keskustella tiistaihin 13. syyskuuta kello 23 asti.
Lue myös: