Suomalainen eläkejärjestelmä on yhä enemmän sijoitustuottojen varassa, mutta tänä vuonna tuottojen sijasta on kertynyt tappiota.
Vain kolmessa kuukaudessa eläkevaroista suli pois peräti yhdeksän miljardia euroa. Taustalla on pörssien sitkeänä jatkunut alamäki, jota hiipuvat sijoitukset korkomarkkinoille ovat vauhdittaneet.
Työeläkevakuuttajia edustavan TELA:n toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes ei kaunistele luonnehdintaansa sijoitustuottojen alkuvuoden tuloksesta.
– Onhan se huono. Tulokset ovat olleet miinusmerkkisiä ja eläkevarat ovat vähentyneet.
Työnantajilta ja töissä olevilta suomalaisilta kerätty maksutulo ei ole riittänyt enää vuosiin kattamaan maksettavia eläkkeitä. Siksi osa eläkekuluista on maksettu rahastoista, joita on kartutettu vuosikymmenien ajan.
Viime vuonna yksityisellä sektorilla maksettiin eläkkeitä yli 19 miljardia euroa. Siitä 15 miljardia tuli suoraan maksutulosta, runsas neljä miljardia otettiin rahastoista.
Rahastojen liian nopeaa hupenemista pyritään hidastamaan sijoitustuotoilla. Viime vuonna tuottoja kertyikin poikkeuksellisen muhkeasti, 33 miljardia euroa.
Tänä vuonna suunta on ollut aivan toinen.
Osakeriskiä halutaan kasvattaa
Koko alkuvuoden aikana varoista on sulanut pois 16 miljardia, pelkästään huhti-kesäkuussa rahastojen arvo putosi yhdeksän miljardia euroa.
Synkästä alkuvuodesta huolimatta Siimeksen mukaan eläkelaitoksille pitäisi antaa mahdollisuus ottaa "maltillisesti" nykyistä enemmän sijoitusriskiä. Nyt eläkerahastojen varoista yli puolet on sijoitettu osakkeisiin.
– Työseläkesijoittamisen pitkän perspektiivin kannalta on pelkästää järkevää ottaa paljon osakeriskiä ja hyväksyä siihen liittyvä tuottovaihtelu. Kaiken teorian ja käytännön mukaan osakkeet tuottavat pitkällä ajalla parhaiten, Siimes sanoo.
Hän muistuttaa, että viime vuonna juuri osakemarkkinat tuottivat tuntuvan osan eläkerahastojen tuotoista.
Työeläkevakuuttajien riskien kantokykyä seurataan Finanssivalvonta Fivassa toimistopäällikkö Tarja Taipaluksen johdolla.
Taipaluksen mukaan tilanne ei ole hälyttävä.
– Työeläketoimijat lähtivät tähän vuoteen vahvoilla vakavaraisuuksilla yleisesti ottaen, joten mitään huolta tällä hetkellä ei ole. Toki toimijoiden välillä on eroja, Taipalus kuvaa tämän hetkistä tilannetta.
Kesäkuun lopussa rahastoissa oli yhä muhkeat 239 miljardia euroa. Toisaalta suomalaisten ikärakenne vaatiikin, että rahastojen kirstun pohja ei saa häämöttää vielä pitkään aikaan.
Takana kymmenen hyvää pörssivuotta
Osakemarkkinoilla on takana kymmenen vuoden poikkeuksellisen nousujohteinen jakso muun muassa keskuspankkien elvytyksen ansiosta. Edessä oleva vuosikymmen ei välttämättä ole sijoittajille yhtä valoisa.
Kuinka pitkän pörssialamäen eläkeyhtiöt kestävät?
– Nyt ollaan aika keskimääräisessä vakavaraisuudessa. Mitään huolta ei vielä ole, mutta jos heikommat tuotot jatkuvat pitkään, niin pitää sitten katsoa millaisia valvontatoimia tehdään kunkin toimijan osalta, Taipalus muotoilee.
Suomalaisessa eläkejärjestelmässä koettiin kriittisiä hetkiä koronapandemian alussa, kun osakemarkkinat syöksyivät ja eläkeyhtiöiden vakavaraisuus heikkeni. Maaliskuussa 2020 työeläkeyhtiö Elo otettiin Fivan suurennuslasin alle ja lopulta Fiva asetti yhtiöön asiamiehen toimintaa valvomaan.
Yleiset vakavaraisuushuolet alkoivat hellittää, kun osakemarkkinat lähtivät pandemian jälkeen reippaaseen nousuun.
Ilman nopeaa käännettä vakavaraisuutta olisi voitu kohentaa osakeriskiä pienentämällä. Se olisi tarkoittanut osakkeiden myymistä, ja juuri silloin kun niiden hinnat laskettelivat alaspäin.
Nyt tällaisesta pakkomyyntitilanteesta ollaan Siimeksen mukaan "todella kaukana".
Näin Suvi-Anne Siimes vastaa kysymykseen, ovatko eläkeyhtiöt ottaneet liian paljon riskiä osakemarkkinolla.
Lue lisää: