Njuike sisdoaluide

Yle Sámi legendáralaš Kaisa Aikio ealáhahkii – eallinbargu sámeálbmoga jietnan: "Virggálaš viissis olmmožin in álgge, muhto friija dáiddačeahppin"

Yle Sámi guhkesáigásaš spesiáladoaimmaheaddji ja ođaslohkki Kaisa Aikio lea báhcán ealáhahkii. Kaisa Aikio ii nagot goittotge heaitit ráhkis barggus oalát, baicce veahkeha bargoguimmiidis dárbbu mielde iežas nana vásáhusain.

Yle Sápmissa elämäntyönsä tehnyt erikoistoimittaja ja uutisankkuri Kaisa Aikio jää eläkkeelle.
Ohcejohkalaš spesiáladoaimmaheaddji Kaisa Aikio lea bargan Yles jagi 1981 rájes. Son lea dovddus erenoamážit iežas karriearas tv-ođaslohkkin.

Go Kaisa Aikio (ig. Vuolab), Jovsset Niillas Gáddjá, álgá hállat, dan gullet buohkat ja dan buohkat maiddái guldalit. Su persovnnalaš jietna ja iežaslágán muitalanvuohki leat sámegielat tv-ođđasiid bokte jahkeviissáid leamaš oassin olbmuid árgabeaivvi.

Movttegis, hearvás ja moddjás Aikio gearggai bargat Yle Sámis badjel 40 jagi ovdal ealáhatbeivviid. Son lea dovddus eandalitge Yle Ođđasiid ođaslohkkin.

Aikio sirdašuvvá buriin mielain ealáhahkii, muhto ii áibba ollásit.

– Mus leamašan máilmmi buoremus bargu, lohká son.

Radiodoaimmaheaddjis buohkaide oahpis tv-nástin

Ohcejoga nieida Kaisa Vuolab bođii Ylei bargui skábmamánus 1981. Jagi 1988 rájes son lea leamaš fásta bargin. Dan ovdal son lei earret eará suomagielat aviissain barggus, muhto beasai viimmat bargat doaimmaheaddjin iežas eatnigillii, sámegillii.

Álggus Kaisa Aikio lei eanemustá radiodoaimmaheaddjin, muhto maŋimuš logemat jagi son lea beassan doaibmat tv-doaimmaheaddjin ja ođaslohkkin, go Yle Sápmi álggahii iežas tv-ođđasiid jagis 2013.

– Dieđusge tv-ođđasat leamašan dihto láhkai mu váibmománná. Munhan ledjen ieš ceggemin dan hommá, jus mun in ieš daid rábmošii, de imašhan dat livččii, čaibmá Aikio.

Kaisa Aikio, dalle vel Vuolab, addimen raportta sámegillii "Ruovtturiikka geahčastahkii" jagis 1985. Govva: Yle

Tv-karriearas áigge son lea máŋgii jearahallan presideantta ja obalohkái vásihan erenoamáš bottuid.

– Gal dat leamašan hui erenoamáš bargu. Njuolga buigameahcis álgen bargat, muhto bureshan dat lea mannan, Aikio lohká.

Go lea bargan sámi medias badjel 40 jagi áigge, álgá gal leat čielga govva das, mo sámeáššit lávejit ovdánit.

– Dieđusge sámeáššiid ovdáneami ektui, maid mun dál lean badjel 40 jagi čuvvon sámeáššiid, de eai dat gal issoras johtilit leat ovdánan, jurddaša Aikio.

"Friija dáiddačeahppi" áigu dás duohkoge čuovvut stuorra máilmmi girdinmášeniid

Vaikko Kaisa Aikio lea beassange dál veháš áigge návddašit ealáhatolbmo eallimis, ii doaimmaheaddji bastte dievaslaččat heaitit iežas eallinbarggu.

– Virggálaš viissis olmmožin in álgge, muhto friija dáiddačeahppin, ahte barggan dalle go heive ja sáhtán veahkehit, jus dárbbašuvvo, Aikio lohpida.

Radiolágideapmi šattai Kaisa Aikioi jagiid mielde oahpisin, ovdalgo son bargagođii tv-ođasmáilmmis. Govva: Yle

Aikio lea diđolaččat válljen, ahte ii pláne dađi dárkilabbot boahttevuođa, baicce dat gal sihkkarit čájeha mo de šaddá. Eallin joatkašuvvá ráhkis guimmiin ja unna Liru-beatnagiin Ohcejogas.

Iežas ráhkis beroštumiid son ii áiggo vajálduhttit, dego čuovvut stuorra máilmmi girdinmášeniid, mat girdet su ruovttu badjel vaikkoba Delhis New Yorkii.

– Áiggun daid iežan beroštumiid joatkit girdinmášeniiguin, mohtain, nástediehtagiin ja obalohkái luonddudiehtagiin. Dáidda dat beroštupmi ii leat geahppánan, Aikio muitala.

Muhto lea okta ášši, mainna son lea iežas mielas dál geargan.

– Sámeáššiid gal lean jurddašan guođđit iežan oasil ráffái.

Ođđasamosat: paketissa on 10 artikkelia