Hyppää sisältöön

Katso tästä riihen keskeisimmät päätökset yhdellä vilkaisulla

Kokosimme budjettiriihen keskeisimmät päätökset. Hallitus päätti panostaa erityisesti sähkön hinnannoususta kärsivien ja lapsiperheiden tukemiseen.

Torniolaiset Ahti ja Merja Nalli.
Kävimme Torniossa kysymässä, mitä mieltä ihmiset ovat hallituksen tukipaketeista.

1. Valtio ottaa lisää velkaa yli 8 miljardia euroa

Valtio tarvitsee lisävelkaa miljardikaupalla. Näin hintojen voimakas nousu näkyy myös talousarviossa.

Ensi vuonna alijäämä kasvaa lähes kahdella miljardilla eurolla valtiovarainministeriön pohjaesityksestä. Velkaa otetaan enemmän kuin oli suunniteltu, mutta vähemmän kuin kuluvana vuonna.

Nyt julkistetun budjetin alijäämä on 8,1 miljardia euroa. Kuluvana vuonna alijäämä on 8,9 miljardia euroa. Valtiovarainministeriön arvion mukaan velkasuhde, eli julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen, kääntyy nousuun lähitulevaisuudessa, ja julkisessa taloudessa on iso kestävyysvaje.

Talousarvioesityksen loppusumma on 80,5 miljardia euroa, eli 15,6 miljardia euroa enemmän kuin kuluvana vuonna. Menojen reipasta kasvua selittää ennen kaikkea sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, kun hyvinvointialueiden rahoitus siirtyy valtion maksettavaksi.

2. Valtio maksaa osan sähkön hinnan noususta

Sähkön hinnannousun aiheuttamaa tuskaa kansalaisille pyritään helpottamaan verotusta keventämällä ja tuilla.

Pakettiin kuuluu muun muassa sähkön arvonlisäveron alentaminen nykyisestä 24 prosentista 10 prosenttiin (reilut 200 miljoonaa euroa), määräaikainen sähkövähennys osana kotitalousvähennystä (300 miljoonaa euroa) sekä määräaikainen sähkötuki pienituloisille kotitalouksille (300 miljoonaa euroa).

Lisäksi hallitus suosittaa kuntia ohjaamaan omistamiaan energiayhtiöitä hillitsemään hintojen nousua.

3. Lapsiperheille iso tukipaketti

Tukitoimissa korostuvat lapsiperheet, mitä hallitus perusteli tiedotustilaisuudessa muun muassa syntyvyyden historiallisen alhaisella tasolla.

Perheille maksetaan joulukuussa ylimääräinen lapsilisä, jota ei huomioida tulona toimeentulotuessa. Se ei siis leikkaannu pois perheissä, jotka saavat toimeentulotukea. Lisäksi varhaiskasvatusmaksut alenevat pysyvästi 70 miljoonalla eurolla ja yksityisen hoidon tuki nousee 100 eurolla kuukaudessa.

Ensi vuonna opintorahan huoltajakorotus nousee 10 eurolla kuukaudessa, lapsilisän yksinhuoltajakorotus 5 eurolla kuukaudessa. Lisäksi toimeentulotuen alle 18-vuotiaiden perusosa nousee 10 prosenttia ja työttömyysturvan lapsikorotusta nostetaan noin 24-45 euroa lapsiluvusta riippuen.

4. Ukrainan sodan aiheuttamiin kuluihin yli 2 miljardia euroa

Ensi vuoden budjetissa näkyvät myös jo aiemmin kevään kehysriihessä tehdyt päätökset, jotka liittyvät Ukrainan sodan aiheuttamiin kuluihin.

Näihin kuuluvat esimerkiksi yli miljardin euron lisäys Suomen puolustuskyvyn vahvistamiseen ja lähes 800 miljoonaa euroa Ukrainasta paenneiden henkilöiden vastaanottamiseen. Menoista päätettiin poikkeuslausekkeella ja kehyksen ulkopuolella sovitut menot rahoitetaan lisävelalla.

Budjettiriihessä hallitus päätti myös aiemmin sovituista 370 miljoonan euron pysyvistä leikkauksista. Niistä suurimmat, eli 112 miljoonaa euroa, kohdistuvat liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle.

Pääministeri Sanna Marin saapui hallituksen budjettineuvotteluihin Säätytalolle.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) perusteli budjettiriihen yhteydessä, miksi hallitus panostaa kotitalousten tukemiseen budjettiesityksessä.

Lue lisää:

Hallitus on talousarvioneuvotteluissa loppusuoralla, Saarikko vahvisti miljardiluokan lisäalijäämän, sähkölaskun tueksi tullee tuplapaketti

Ensi vuonna suomalaisille kertyy parin kahvikupin verran lisävelkaa päivässä – tässä Saarikon viimeinen budjettiehdotus

Suosittelemme sinulle