Hyppää sisältöön

Oikeuslaitos toivoi isoa satsia rahaa käsittelyjen nopeuttamiseen – 12 miljoonalla ei tilkitä uppoavan laivan reikiä, sanoo Lakimiesliitto

Tuomioistuinviraston ja Lakimiesliiton mukaan oikeudenhoitoon tarvitaan kipeästi lisää työvoimaa, koska henkilöstö on ylikuormittunutta ja juttujen käsittelyajat pitkittyvät.

Oikeudenhoidon perusrahoitukseen kaivattaisiin kymmenien miljoonien eurojen lisäpanostusta. Kuva: Silja Viitala / Yle

Suomen Lakimiesliitto on pettynyt budjettiriihen päätöksiin.

Hallitus esittää oikeudenhoidon turvaamiseen 12 miljoonan euron lisäystä, joka jakautuisi oikeusministeriön hallinnonalan viranomaisille.

– Hyvä, jos jotain on tulossa lisää, mutta määrä on valitettavasti liian vähäinen, toteaa Lakimiesliiton hallituksen puheenjohtaja Marika Valjakka.

Lakimiesliitto on vaatinut oikeudenhoidon vuotuisen perusrahoituksen kasvattamista 50 miljoonalla eurolla. Valjakan mukaan lisärahaa tarvittaisiin akuutin kriisin paikkaamiseen: tekeviä käsipareja tarvitaan kipeästi lisää, henkilökuntaa on liian vähän.

– 50 miljoonalla eurolla tilkittäisiin uppoavan laivan reikiä. Sillä ei rakennettaisi mitään uutta tai maalailtaisi uudistuksia. Tarvitsemme esimerkiksi tuomareita ja avustavaa henkilökuntaa. Lisäksi Tuomioistuinvirasto on ollut jo alusta lähtien aliresursoitu, Valjakka selvittää.

Tuomioistuinviraston arvion mukaan tuomioistuimiin pitäisi saada lisärahaa noin 30 miljoonaa euroa.

– Perusrahoituksessa on merkittävä puute. Henkilöstö on ylikuormittunutta ja käsittelyajat liian pitkiä. On huolestuttavaa, jos tilanne ei parane, sanoo ylijohtaja Riku Jaakkola.

Tuomioistuinten yhteenlaskettu määräraha on tänä vuonna noin 300 miljoonaa euroa.

"Moottoria ei voi enää enempää virittää"

Marika Valjakka sanoo olevansa huolissaan siitä, ettei oikeudenhoidon kriisiin näytetä suhtautuvan rahoituspäätöksissä riittävän vakavasti.

Tilanne on pulmallinen käytännössä kaikilla oikeudenhoidon alueilla.

Syyteharkinta-ajat ovat viime vuosina pidentyneet. Tuomioistuimissa rikosasioiden käsittely kestää keskimäärin useita kuukausia.

Lakimiesliiton hallituksen puheenjohtajan Marika Valjakan mukaan tuomioistuimissa on suuri huoli siitä, miten esimerkiksi käsittelyprosesseja saataisiin sujuvoitettua. Kuva: Nina Kaverinen

Esimerkiksi törkeän varkauden käsittely kesti käräjäoikeudessa viime vuonna keskimäärin yli kymmenen kuukautta eli lähes kaksi kertaa pidempään kuin vuonna 2014.

Lisäksi ensi vuodelle odotetaan kahta merkittävää uudistusta, jotka aiheuttavat lisää työtä tuomioistuimissa.

Voimaan astuu seksuaalirikoslain uudistus (siirryt toiseen palveluun), joka laajentaa raiskauksena rangaistavien tekojen alaa. Ruotsissa vastaava lakimuutos johti siihen, että sekä raiskausilmoitukset että raiskauksesta langetettujen rangaistusten määrä nousivat jyrkästi.

Lisäksi oikeusministeriö valmistelee lakimuutosta (siirryt toiseen palveluun), jolla alaikäisiin kohdistuvat rikokset säädetään käsiteltäväksi kiireellisenä ensi vuoden loppupuolelta lähtien. Budjettiriihessä hallitus myönsi hankkeelle määrärahat.

– Nämä ovat tärkeitä asioita, mutta pitäisi myös huolehtia siitä, että voimme tosiasiallisesti saavuttaa tavoitteet, hoitaa jutut ja lyhentää käsittelyaikoja. Kun edistetään tärkeää asiaa, pitäisi huolehtia myös sen resurssoinnista. Huoli on suuri koko oikeudenhoidon ketjun osalta, Valjakka lausuu.

Hän huomauttaa, että organisaatiouudistuksia on tehty paljon ja prosesseja on kehitetty, mutta se ei ratkaise ongelmia.

– Näkemyksemme mukaan olemme nyt tilanteessa, jossa moottoria ei voi enää enempää virittää, vaan moottori tarvitsee lisää polttoainetta.

Tuomioistuinviraston ylijohtaja Riku Jaakkola kiittelee hallitusta siitä, että Jyväskylän, Porin ja Vantaan oikeustalohankkeet saavat rahoituksen. Kuva: Markku Pitkänen / Yle

Lakimiesliiton näkemyksen mukaan lisäpanostukset olisivat valtion kokonaistalouden kannalta erittäin pieniä ja tulisivat takaisin sujuvasti toimivan yhteiskunnan muodossa.

Tuomioistuinviraston Riku Jaakkola nostaa esille myös kasvavat tietotekniikkamenot, joita varten ei ole saatu riittävää rahoitusta.

Hän kiittelee kuitenkin sitä, että rahat kolmeen oikeustalohankkeeseen löytyivät.

Hallitus päätti, että Porin, Vantaan ja Jyväskylän oikeustaloja rahoitetaan julkisen talouden suunnitelmaan vuosille 2024–2027 otettavalla lisärahoituksella.

– Se on erittäin tervetullutta. Ne ovat välttämättömiä kohteita, jotka pitää saada kuntoon, Jaakkola toteaa.

Lue myös:

Näin Suomi tukee sähkölaskun maksajaa, auttaa lapsiperheitä ja velkaantuu – katso tästä riihen keskeisimmät päätökset yhdellä vilkaisulla

Yhdellä poliisilla tuhansia juttuja, syyttäjällä "putki ummessa", pätkätöihin ei löydy tuomareita – rikosasioiden käsittely hidastuu entisestään

Uusi laki seksuaalirikoksista perustuu suostumukseen – lue tästä, kuinka pykälät muuttuvat

Suosittelemme sinulle