Pääministeri Paavo Lipponen sai yli 20 vuotta sitten kouraansa maailman ensimmäisen sähköisen henkilökortin – silti kortin käyttö on jäänyt Suomessa vähäiseksi.
Lähes puolella miljoonalla suomalaisella ei ole myöskään verkkopankkitunnuksia tai mobiilivarmennetta, joiden avulla vahva tunnistautuminen onnistuisi.
Suomessa kehitetystä sähköisestä henkilökortista luotiin etelänaapurissa arkea helpottava menestystarina.
Miten tässä näin kävi?
1. Virossa kukaan ei tarvitse pankkitunnuksia
Virossa pärjää ilman pankkitunnuksia, koska siellä sähköinen henkilökortti toimii varmennekorttina ja porttina digitaalisiin palveluihin. Sikäläisellä id-kortilla ja sen mobiiliversioilla voi sekä tunnistautua että tehdä digitaalisen allekirjoituksen.
Korttia käyttää 99 prosenttia täysi-ikäisistä virolaisista.
Suomessa tunnistautumiseen käytetään useimmiten pankkitunnuksia. Digi- ja väestötietoviraston mukaan meillä 90 prosenttia tunnistautumisista tehdään pankkitunnuksilla, kahdeksan prosenttia mobiilivarmenteella ja alle kaksi prosenttia varmennekortilla.
Sähköiseen allekirjoitukseen tavallinen suomalainen törmää harvoin. Arkielämässä lähimmäksi voi päästä terveydenhuollossa, kun lääkäri kirjoittaa reseptin.
Noin puolellatoista miljoonalla suomalaisella on kuitenkin lompakossaan henkilökortti, joka toimisi varmennekorttina. Toimiakseen se vaatisi aktivoinnin ja kortinlukijan.
Jokainen henkilökortti näet sisältää sirun, jolle on tallennettu kansalaisvarmenne eli varmennekortti.
Miksi kortteja ei käytetä?
2. Virossa on pärjätty yhdellä kortilla 20 vuotta
Suomessa syntynyt sähköinen henkilökortti kopioitiin Virossa id-kortiksi. Kortin otti käyttöön Mart Laarin hallitus tasan 20 vuotta sitten. Siitä tehtiin heti pakollinen.
Kortittomat eivät joudu maksamaan sakkoja, mutta he ovat käytännössä kädettömiä.
1,3 miljoonan asukkaan Virossa id-kortilla hoidetaan lähes kaikki, myös äänestäminen. Lähinnä häät ja avioero vaativat käynnin virastossa.
Korttiin voi liittää myös monia kaupallisia palveluja ja se on voimassa kerrallaan viisi vuotta. Uusiminen maksaa 25 euroa. Kortinlukija muistuttaa laturia ja halvimman mallin saa alle kympillä.
Kortilla tehtävä sähköinen allekirjoitus on Viron lain mukaan yhtä pätevä kuin omakätinen allekirjoitus. Pankkitunnuksilla tapahtuvaan tunnistautumisen verrattuna se on myös tietoturvallisempi.
Suomessa tuorein pankkitunnuksiin liittyvä tietoturvaongelma paljastui vastikään S-pankissa.
Suomalaiset saavat ensi vuonna käyttöönsä digitaalisen henkilöllisyystodistuksen, joka toimii sovelluksena älypuhelimessa. Siinä henkilötiedot kulkevat ilman välikäsiä suoraan sovelluksesta asiointipalveluun. Tunnistusvälineen tarjoajat tai välityspalvelut, kuten pankit tai mobiilioperaattorit, eivät saa tietää missä ihminen asioi.
Katso videolta, miten suomalainen digitaalinen henkilöllisyystodistus toimii:
Aluksi sovelluksen tietoturva on samaa luokkaa kuin mobiilivarmenteen ja pankkitunnusten, myöhemmin, kun siitä tulee EU:n laajuinen lompakko, sen kerrotaan pitävän tiedot yhtä hyvin turvassa kuin virolainen id-kortti.
Yhdenvertaisuusongelmaa uusi digitaalinen henkkari ei kuitenkaan poista, koska se vaatii älypuhelimen sekä nettiyhteyden, joita kaikilla ei ole.
3. Virossa sähköinen allekirjoitus on tuonut miljoonasäästöt
Viro säästää vuosittain sähköisellä allekirjoituksella kahden prosentin suuruisen summan BKT:sta. Yksi digitaalinen allekirjoitus tuo Viron hallituksen laskelmien mukaan karkeasti yhden euron säästön.
Etelänaapurissa myös yritysten välinen kanssakäyminen hoituu sähköisesti.
Virolaiset vertaavat id-korttiaan avaimeen: 20 vuotta sitten huone, johon sillä pääsi, oli tyhjä. Vuosien saatossa huoneeseen on tuotu yhä enemmän palveluita.
Säästöt syntyvät siitä, että tiloja ja työntekijöitä tarvitaan vähemmän. Harvaan asutussa maassa kenenkään ei välttämättä tarvitse matkustaa minnekään, ei tulostaa papereita eikä allekirjoittaa niitä.
Vaikka Suomi on digitalisaation kärkimaita, sähköistä allekirjoitusta ei meillä juurikaan hyödynnetä, sitä vastoin läsnäoloa ja omakätistä allekirjoitusta vaaditaan yhä. Esimerkiksi, jos ihmisellä ei ole minkään pankin tunnuksia ja hän haluaa avata tilin, on tultava konttoriin ja allekirjoitettava asiakirjat. .
Lisäksi Suomen valtio tilittää pankeille ja operaattoreille vuosittain yli 6 miljoonaa euroa sähköisen tunnistuksen vuoksi.
4. Suomalaiset äänestivät sormillaan
Sähköinen henkilökortti lanseerattiin Suomessa joulukuun alussa 1999. Meillä siitä ei tehty pakollista vaan mahdollisuus, johon harva tarttui.
Uudelleenitsenäistyneessä Virossa id-kortista taas tuli yksi keino tehdä pesäeroa Neuvostoliittoon.
Virolaisille järjestettiin roadshow, jossa kerrottiin id-kortin ilosanomaa. Vuosien varrella koulutukseen on satsattu miljoonia euroja.
Meillä pankkien digitalisaatio oli vuosituhannen vaihteessa jo alkanut ja kansa tottunut pankkitunnuksiin. Se ei halunnut rinnalle korttia, jota varten olisi pitänyt asentaa monimutkainen kortinlukija.
Lopulta suomalaiset siis äänestivät jaloillaan tai pikemminkin sormillaan. Virolaisilla ei ollut vaihtoehtoja.
Siksi moni suomalainen on yhä naimisissa pankkitunnusten kanssa.
Juttua varten on saatu lisätietoja: Digi- ja väestötietoviraston ylijohtajalta Pekka Rehniltä, Valtiovarainministeriön Julkisen hallinnon ICT-osaston erityisasiantuntijalta Teemu Kääriäiseltä sekä Viron informaatiovirasto Rian ohjelmistoarkkitehti Mark Erlichiltä ja Viron E-Estonian neuvonantajalta Erika Piirmetsältä.
Lue lisää:
Asiasta keskustellaan A-studiossa keskiviikkona 14.9.2022