Hyppää sisältöön

Ystävyys korpin kanssa keikautti Heidi Hintikan ennakkoluulot päälaelleen – kuoleman lähettiläs toikin lohtua ja välittämistä

Erämaalinnuksi mielletty korppi viihtyy nykyään entistä enemmän ihmisasutusten lähellä. Suomen pesiväksi korppikannaksi on arvioitu runsaat 20 000.

Kesy korppi Laukaalaisen Heidi Hintikan pihassa.
Urkki-korppi hakeutui itse Heidi Hintikan seuraan. Video: Niko Mannonen / Yle

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Korppi on linnuksi älyn jättiläinen. Ne osaavat muun muassa käyttää työkaluja, ymmärtävät vaihdantaa ja suunnittelevat tulevaisuutta.

Korpeilla on myös kavereita, joiden kanssa ne tykkäävät liikkua, puuhailla ja leikkiä.

Joskus kaveri voi olla ihminen.

– Tuli tuohon navetan katolle korppi tallustelemaan. Ajattelin, että se on kuoleman lähettiläs ja yritin ajaa pois. Sitten tuumasin, että jos on kerran aika lähteä, on parempi ystävystyä tuon tyypin kanssa, kertoo laukaalainen Heidi Hintikka.

Urkki-korppi käy Heidi Hintikan pihassa vieraisilla, mutta enimmäkseen se oleilee metsissä ja taivaalla. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Hintikka nimesi korpin Urkiksi.

Urkki otti tavakseen keekoilla grillikatoksen päällä. Hintikka tarjoili sille varovasti kissojen kuivamuonaa, ja Urkki ymmärsi nopeasti, mistä herkut ovat peräisin.

– Ehkä neljän päivän kuluttua se tuli hakemaan nappulat kädestä, ja nyt meillä on vajaat kaksi viikkoa tätä ystävyyttä takana. Ei kai se tähän olisi tullut pyörimään, jos se ei haluaisi seuraa.

Korppi vierailee pihassa päivittäin, mutta ei pitkään kerrallaan.

Korppi ymmärtää itsen ja muiden eron

Heinolassa lintuhoitolassa on hoidossa muun muassa Kaapo-korppi. Se päätyi hoitolaan jo nuorena poikasena pari vuotta sitten.

– Kaapo ja lajitoverinsa ovat äärimmäisen älykkäitä ja leikkisiä, ne kykenevät vaikka minkälaisiin käyttäytymismalleihin. On todella vaikea ennakoida mitä ne milloinkin keksivät, sanoo hoitolan päällikkö Tuuli Salmi.

Salmen mukaan korpit ovat selkeästi yksilöitä ja niiden persoonallisuuksissa on suurta vaihtelua. Korpit myös ymmärtävät tämän itse.

– Niillä on mielen teoria, eli ne tietävät, että muillakin on tunteita ja että muilla voi olla erilaisia kokemuksia kuin itsellä. Uskoisin, että korpit ymmärtävät myös sen, että ihmiset ajattelevat ja tuntevat, se näkyy niiden käyttäytymisestä, Salmi sanoo.

– Minä uskon, että Urkki tietää miltä minusta tuntuu. Olen sairastellut tänä kesänä paljon ja ollut aika yksin. Urkki on tuonut lohtua ja viestin välittämisestä, sanoo Heidi Hintikka.

Korppien ymmärryksestä kertoo myös se, miten Urkki on oppinut varomaan Heidi Hintikan käsiä. Alkuun nokka kopsutteli napakasti, mutta nyt Urkki noukkii ruokansa herkällä kosketuksella – se tietää, että nokka tekee kipeää pehmoisessa sormessa.

Heidi Hintikan poskessa kiiluu läiskä haavavoidetta, merkkinä siitä, että ihan kaikkea ei Urkkikaan siedä.

– Tungin naamani ihan viereen, niin se nokkaisi. Harvoin se nokkaisee, ja enemmän sekin vaikuttaisi olevan leikkiä.

Kepinveto on Urkin mieleen. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Hintikka ja Urkki-korppi leikkivätkin yhdessä esimerkiksi kepinvetoa. Urkki kököttää tolpannokassa ja Hintikka tarjoaa pihlajaista kepakkoa.

– Se ottaa kepin nokkaansa ja sitten kisataan kumpi voittaa. Välillä minä voitan ja välillä Urkki. Se taitaa pitää leikistä, koska kun menen pihlajan luo, Urkki tulee siihen viereen ja alkaa kiskoa keppejä.

Villieläin ei ole lemmikki

Korpit ovat alkaneet tottua ihmisiin ja huomanneet, että ihmisestä voi olla hupia ja hyötyä. Ne esimerkiksi hakevat ruokaa teiden varsien raadoista ja ymmärtävät, milloin hirvenmetsästys alkaa.

– Korppi saattaa seurailla metsästysseuruetta ja pyrkiä jopa näyttämään mistä suunnasta hirvi löytyy. Kyllä se tietää, että kun hirvi kaadetaan, saa aterian, Tuuli Salmi sanoo.

Yleensä korpit eivät ole aktiivisia hakeutumaan varsinaisesti ihmisten seuraan, mutta joskus niinkin käy.

Osa seurallisista korpeista saattaa olla entisiä lemmikkejä. Villieläinten pitäminen lemmikkinä on kiellettyä, mutta sitä tapahtuu silti.

– Toinen on sitten se, että villi korppi jostain tuntemattomasta syystä päättelee, että joku ihminen on hyödyllinen tai muuten mukava. Jos korppi jää kovin nuorena omilleen, siltä jää korppikulttuuria oppimatta ja se saattaa pyrkiä ystävystymään ihmisen kanssa, Salmi kertoo.

Heidi Hintikka ajattelee Urkkia ystävänään. Urkin ajatuksista on mahdotonta tietää, mutta se vaikuttaa viihtyvän Hintikan seurassa. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Korpit saattavat viettää paljonkin aikaa vanhempiensa ja sisarustensa kanssa. Silloin ne oppivat suhtautumaan uusiin asioihin – korpit kun sekä pitävät uusista asioista että pelkäävät niitä.

– Kesyttämään lintuja ei pidä pyrkiä, se on väärin. Joskus on vaikea sanoa, missä ystävyyden ja kesyttämisen raja kulkee, varsinkin jos eläin itse on tullut kaveruutta hakemaan.

Heidi Hintikka ei halua kesyttää Urkkia.

– Linnun ehdoilla mennään. Sillä on vapaus tulla ja mennä.

Mitä ajatuksia artikkelista heräsi? Voit keskustella aiheesta tässä maanantaihin 5.9. kello 23 saakka.

Suosittelemme sinulle