Keskellä yötä tuli uutisia.
YK:n ihmisoikeusvaltuutettu julkaisi odotetun raportin, jossa Kiinan kerrotaan tehneen kauheuksia Xinjiangin maakunnassa. Kuvaavaa on, että maailmalla on oltu enemmän yllättyneitä raportin julkaisusta kuin sen kuvaamasta väkivallasta.
Tämä kertoo ennen kaikkea Kiinan vallasta.
YK:n raportti vahvistaa osaltaan Kiinan uiguurivähemmistöön kohdistaman järjestelmällisen sorron. Kiinan johto kiduttaa, pakottaa lääketieteellisiin toimenpiteisiin ja syyllistyy seksuaaliseen väkivaltaan. Raportin (siirryt toiseen palveluun) mukaan Kiinan uiguurialueilla on tehty vakavia ihmisoikeusrikkomuksia ja mahdollisesti rikoksia ihmisyyttä vastaan.
Kaikki tämä on ollut YK:n ja sen jäsenmaiden tiedossa jo vuosia. Siitä käy kiittäminen Kiinasta paenneita uiguureja sekä tutkijoita, ihmisoikeusjärjestöjä ja toimittajia.
Myös Kiina tietää, että kaikki tietävät – se ei yksinkertaisesti välitä siitä.
Kiinan mukaan uutiset ja raportit Xinjiangista perustuvat länsimaiden mielikuvitukseen. Sen propagandakoneisto väittää, että ulkovaltojen motiivi on halu kyykyttää Kiinaa. Sen mielestä kyseessä on ajojahti.
Kiina itse sanoo kouluttavansa uiguureja parantaakseen vähemmistön asemaa ja kitkevänsä maakunnasta terrorismia. Se on vastustanut raportin julkaisua kaikin keinoin.
Raportin ulostulon jälkeen Kiina kirjelmöi YK:lle vastineensa. Sen mukaan kyse on "Kiinan vastaisten voimien tuottamasta disinformaatiosta ja valheista", jotka "vääristelevät Kiinan lakeja ja herjaavat Kiinaa".
Lähes samalla tavalla Kiina reagoi keväällä, kun kansainvälinen toimittajaryhmä julkaisi toukokuussa laajan juttukokonaisuuden uiguurien sorrosta. Myös Yle oli mukana tekemässä juttua.
YK:n raportti on viivästynyt kuukausikaupalla. Tämän vuoksi sisällön sijaan keskustelu on siirtynyt raportin vastuuhenkilöön, YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bacheletiin.
Bacheletia on kritisoitu siitä, että hän ei ole pitänyt uiguurien asiaa tarpeeksi esillä YK:ssa. Monien hämmästykseksi raportti kuitenkin julkaistiin vain hetki ennen kuin Bacheletin kausi ihmisoikeusvaltuutettuna päättyi.
Raportti on suorapuheinen, mutta silti sen vaikutus uiguurien tilanteeseen jää luultavasti vähäiseksi. Selonteko ei paljasta mitään uutta. 48-sivuisen paperin tärkein tehtävä on pelastaa edes osa kansainvälisen yhteisön arvovallasta.
Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn asiantuntija Anu Tuukkanen ei ole aivan näin kyyninen.
Hänen mielestään on merkittävää, että raportissa puhutaan mahdollisista rikoksista ihmisyyttä vastaan.
– Seuraava looginen askel olisi perustaa tutkintamekanismi, jotta Kiina saataisiin vastuuseen. Raportin arvo on siinä, että se on YK:n oma. Nyt jäsenmaiden pitäisi reagoida siihen, hän sanoo.
Kiina on kuitenkin käyttänyt taitavasti taloudellista valtaa maailmassa vuosikaudet. Siksi sen rinnalla YK:ssa seisoo monia maita, jotka tuskin lähtevät tuomitsemaan Kiinaa.
Kiina on onnistunut kriisiviestinnässään hyvin. Se on sälyttänyt vastuun todisteiden hankkimisesta muille ja käyttänyt samalla kaiken voimansa estääkseen totuuden paljastumisen.
Se on ollut helppoa, sillä Kiina valvoo Xinjiangin jokaista nurkkaa. Ulkopuolisia tarkkailijoita ei päästetä maakunnassa edes vessaan ilman varjostajaa.
Xinjiangissa toukokuussa vierailleelle Bacheletille Kiina järjesti täyden teatterin, aivan kuten se on tehnyt useille medioille (siirryt toiseen palveluun).
Bacheletia kritisoitiin ensin siitä, että hän ei matkustanut Xinjiangiin ja lopulta siitä, että hän suostui Kiinan näytelmän yleisöksi. Bacheletin tehtävä oli lähtökohtaisesti mahdoton: matkustamalla paikan päälle voi saada todisteita vain salailusta.
Samalla Kiina tekee sitä, mistä se syyttää toisia: viestii ainoastaan propagandaa, antaa asioille vääriä nimiä ja loukkaantuu kaikista syytöksistä. Kun todisteet sanovat juupas, Kiina sanoo eipäs. Juuri sen pidemmälle ei keskustelussa ole päästy.
Täsmälleen samaa taktiikka käyttää Vladimir Putinin johtama Venäjä Ukrainassa.
Venäjän propaganda puhuu ukrainalaisista natseina, joiden aikeet urhea venäläisarmeija on lähtenyt torjumaan. Butšan kauheuksia (siirryt toiseen palveluun) se väittää lännen propagandaksi. Venäjän joukot miehittivät kaupunkia ja murhasivat siviilejä.
Uiguurien sorto ei ole johtanut Euroopan maiden johdossa merkittäviin vastatoimiin. Kauppa Kiinan kanssa porskuttaa.
Eurooppa poltti näppinsä Venäjän kanssa. Nyt sillä olisi hyvä hetki herätä toimimaan Kiinan kanssa toisin. Pelkkä paperi ei vielä saata Kiinaa vastuuseen.
Katsele ja kuuntele:
Ulkolinja-dokumentti uiguurien tilanteesta: Kiina ja uiguurien tragedia
Maailmanpolitiikan arkipäivää: Ylen kirjeenvaihtajan työtä häirittiin Xinjiangissa syksyllä 2018
Lue lisää: