Hallituksen budjettiriihen lopputulemana moni suomalainen saa helpotusta arkeensa: sähkön arvonlisäveroa alennetaan, lapsiperheet saavat ylimääräisen lapsilisän ja pienituloisten elämää koetetaan auttaa eri tavoin.
Ensi vuoden budjettiesitys on 8,1 miljardia miinuksella eli sen verran otetaan uutta velkaa. Valtionvelka nousee vuoden lopussa 146 miljardiin euroon.
Kokosimme yhteen suomalaisten elämään vaikuttavia päätöksiä.
1. Sähkölämmittäjä voi saada satojen eurojen tuen
Kaikkien suomalaisten sähkölasku alenee, kun sähkön arvonlisävero alenee 10 prosenttiin määräaikaisesti joulukuun alusta huhtikuun loppuun.
Hallituksen mielestä tämä ei riitä, vaan rivi- ja omakotitaloissa asuvia on varauduttava tukemaan myös muilla keinoin. Rakenteilla on sähkövähennys ja sähkötuki, joita molempia ei voi saada.
Kotitalousvähennyksen kylkeen rakennetaan pika-aikataululla määräaikainen sähkövähennys, johon varataan noin 300 miljoonaa euroa. Yksityiskohdista neuvotellaan vielä, mutta hallituslähteistä saatujen tietojen mukaan karkeita laskelmia on jo olemassa.
Valmistelussa on käytetty työesimerkkinä mallia, jossa vähennyksen saisi 500–1 500 euron sähkölaskusta. Alle 500 euron sähkölaskusta ei siis vähennystä saisi. Vähennysprosentti olisi todennäköisesti 60 prosenttia, jolloin tuki olisi enimmillään 600 euroa kuukaudessa ja sitä maksettaisiin neljän kuukauden ajan. Jatkovalmistelussa pohditaan myös sitä, voidaanko kaikkein suurituloisimmat jättää vähennyksen ulkopuolelle.
Kaikilla ei ole tuloja, joista vähennyksen voisi saada. Sen takia rakenteilla on pienituloisille suora tuki, jonka saajia voisi olla arviolta 100 000–250 000. Tähänkin tukeen varataan 300 miljoonaa euroa. Tuki olisi todennäköisesti könttäsumma, jonka suuruus selviää myöhemmin. Valmistelulla on kiire, koska kotitaloudet tarvitsisivat rahan tililleen todennäköisesti heti alkuvuodesta pärjätäkseen suurien sähkölaskujen kanssa.
Hallitus on lisäksi vedonnut sähköyhtiöihin, jotta ne siirtäisivät arvonlisäveroalennuksen kuluttajilta perimiinsä laskuihin ja antaisivat tarvittaessa pidempiä maksuaikoja.
2. Perheet saavat ylimääräisen lapsilisän jouluaatonaattona
Kela maksaa ylimääräisen lapsilisän jokaiselle lapsiperheelle joulukuun lopussa, eli joulukuun lapsilisä maksetaan ikään kuin tuplana. Ensi vuoden alusta lapsilisät maksetaan taas normaalisti, eikä lisäyksiä niihin tule, mutta lapsiperheitä tuetaan monin muin tavoin.
Päivähoitomaksu alenee pysyvästi ensi vuoden elokuun alusta lähtien, ja yksityisessä hoidossa olevien lasten hoitolisää nostetaan sadalla eurolla kuukaudessa. Yksityisen hoidon tukea maksetaan perheille, joissa lasta hoitaa palkattu lastenhoitaja tai lapsi on yksityisessä päiväkodissa.
Työttömyysturvan lapsikorotusta nostetaan 24–45 euroa kuukaudessa lapsiluvusta riippuen. Kelan maksaman työttömyysetuuden päälle saa lapsikorotusta, jos työttömällä on huollettavana alle 18-vuotiaita lapsia. Lapsikorotuksen määrä kasvaa jos lapsia on enemmän.
Opiskelevat vanhemmat saavat kymmenen euroa kuukaudessa lisää rahaa, kun opintorahaan tehdään huoltajakorotus.
Yksinhuoltajat saavat viisi euroa lisää kuukaudessa ensi vuoden ajan, kun lapsilisän yksinhuoltajakorotusta kasvatetaan.
Toimeentulotuen varassa olevien perheiden lapset saavat 10 prosentin korotuksen lapsen perusosaan, eli lapselle varattuun toimeentulotuen osaan ensi vuoden ajan.
3. Keskituloinen hyötyy korotetusta työmatkavähennyksestä
Työmatkavähennys jatkuu korotettuna myös ensi vuonna. Matkakuluvähennyksen saa asunnon ja työpaikan välisten matkojen perusteella. Heinäkuun alusta vähennyksen enimmäismäärä nousi 7 000 eurosta 8 400 euroon.
Sähkön arvonlisäveron alennus tuntuu myös keskituloiselle, joka voi jäädä muiden sähkön hintaa kompensoivien tukitoimien ulkopuolelle.
Joukkoliikenteen arvonlisävero painetaan nollaan tammi–huhtikuun välillä. Veronmaksajien Keskusliitto laskee, että 2,8 euroa maksava kertalippu halpenisi näin 0,25 euroa. Joukkoliikenteessä on kuitenkin isoja hinnankorotuspaineita.
4. Eläkeläinen hyötyy indeksikorotuksesta
Suomalaisen keskivertoeläke kasvaa noin 100 eurolla kuukaudessa,kun eläkkeet nousevat automaattisesti sote-uudistuksen ja taitetun indeksin takia. Taitettu indeksi tarkoittaa laskentakaavaa, jolla työeläkkeitä korotetaan vuosittain yleisen hintatason ja palkkatason muutoksen mukaan. Verojen jälkeen korotus on esimerkiksi noin 1 600 euron eläkkeeseen noin 75 euroa.
Eläkkeensaajan asumistukea kohennetaan energian hinnan nousun takia.
Yli 60-vuotiaita kannustetaan töihin työtulovähennyksen korotuksella. Työtulovähennyksen enimmäismäärää korotetaan ensi vuonna portaittain.
5. Ruoka-apuun lisää rahaa
Apua kohdennetaan myös kaikkein köyhimmille lisäämällä ruoka-apuun käytettävää rahaa. Opiskelijoiden ateriatukea korotetaan 25 senttiä ateriaa kohden.
Ulosotossa olevien tilannetta pyritään helpottamaan nostamalla suojaosaa eli rahamäärää, jonka velallinen saa pitää ilman, että sitä ulosmitataan. Tavoitteena on, että suojaosa nostettaisiin takuueläkkeen tasolle. Tällä hetkellä suojaosa on 696 euroa ja takuueläke 885, 63 euroa.
Mitä ajatuksia hallituksen budjettiratkaisut herättävät? Voit keskustella aiheesta 2.9. kello 23:een saakka.
Mitä ajatuksia budjettiriihi herättää? Voit keskustella aiheesta perjantaihin 2.9. klo 23:een asti.
Lue myös:
Ylen seurantajuttu budjettiriihestä
Itäinen Suomi sai valtion budjettiin oman tukipaketin – valtatie 15:n parantamiseen rahaa ei herunut
Katso tästä riihen keskeisimmät päätökset yhdellä vilkaisulla