Itä-Suomen yliopisto selvitti, miten hallituksen suunnittelema alueellinen opintolainahyvitys tulisi Suomessa toteuttaa. Pohjana käytettiin Norjassa jo yli 30 vuotta käytössä ollutta mallia.
– Kokeilumalli on toteuttamiskelpoinen. Mutta vasta sitten, kun siitä on arviointi- ja tutkimustietoa, tiedämme, että toimiiko se, sanoo tutkimusjohtaja Petri Kahila.
Kahilan mukaan kokeilun tavoitteena olisi vastata harvaan asuttujen alueiden työvoimatarpeisiin ja elinvoiman kehittymiseen.
– Malli on Norjan puolella toiminut erittäin hyvin. Opintolainan hyvitys on lisännyt muuttoa erityistukialueelle, ja sinne on saatu lisää osaavaa työvoimaa, hän kertoo.
Iso osa kyselyyn vastanneista opiskelijoista suhtautui muuttoajatuksiin myönteisesti
Käytännössä alueellinen opintolainahyvitys tarkoittaisi sitä, että opiskelija saisi jonkilaista hyvitystä opintolainaansa, jos hän työskentelisi valmistumisensa jälkeen ennalta ehdotetussa Itä- tai Pohjois-Suomen kunnassa.
Itä-Suomen yliopiston selvityksessä kokeiluun ehdotetaan mukaan 25 kuntaa, jotka muodostavat tarkkarajaisen alueen.
– Tällä alueella nimenomaan on pulaa osaavasta työvoimasta, ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä on alhainen. Kuitenkin näillä alueilla on riittävä työpaikkapotentiaali, sanoo tutkimusjohtaja Petri Kahila.
Selvitykseen sisältyi opiskelijoille tehty kysely. Siihen vastasi 3 269 opiskelijaa Itä-Suomen ja Turun yliopistoista, sekä 485 opiskelijaa Turun ammattikorkeakoulusta sekä Karelia- ja Savonia-ammattikorkeakouluista.
Kahilan mukaan yliopisto-opiskelijoista 50 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 63 prosenttia oli kiinnostunut muuttamaan harvaan asutuille alueille, jos kannustin oli riittävä.
Perustuslaki antaisi mahdollisuuden kokeiluun
Itä-Suomen yliopiston selvitystä on tehty yhteistyössä oikeustieteiden laitoksen kanssa. Lainsäädäntötutkimuksen ja empiirisen oikeustutkimuksen professori Anssi Keinäsen mukaan mahdollisessa kokeilussa pitää ottaa huomioon perustuslailliset asiat.
– Mutta mahdollista tämä on. Pyysimme selvitykseen asiantuntija-arvion ja kyllä sellainen malli on mahdollista rakentaa, hän sanoo.
Keinäsen mukaan valmisteluun pitää käyttää riittävästi aikaa. Hän kuitenkin näkee, että kokeilu olisi mahdollista toteuttaa aikataulun puolesta jo vuoden 2024 alusta alkaen, tarvittaessa aiemminkin.
– Meillä puuttuu joskus rohkeutta yrittää uusia asioita ja kokeilla, toimivatko ne. Toinen asia on se, että jälkiarviointi pitää tehdä huolella, sanoo professori Keinänen.
Näin Lapin yliopiston opiskelijat pohtivat lokakuussa 2021, toimisiko uusi kannuste heidän kohdallaan:
Voit keskustella aiheesta 3.9.2022 klo 23:een saakka.
Aiheesta aiemmin: