Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Kun Venäjän Vladimir Putin ja Kiinan johtaja Xi Jinping tapasivat helmikuun alussa Pekingin talviolympialaisten yhteydessä, tunnelma oli korostetun ystävällinen. Xi vakuutti, ettei Venäjän ja Kiinan välinen ystävyys tunne rajoja.
Kolme viikkoa myöhemmin Venäjä aloitti suurhyökkäyksen Ukrainaan.
Monet asiantuntijat arvoivat, että ainakin Venäjä hyökkäyksen laajuus tuli lopulta yllätyksenä myös Kiinalle. Joka tapauksessa Ukrainan sodasta on tullut Kiinalle iso ongelma.
Kiina on jatkuvasti kieltäytynyt tuomitsemasta Venäjän hyökkäystä ja syyttänyt tapahtumista Naton laajentumista.
Lännen ja Kiinan suhteiden raju kylmeneminen Ukrainan sodan seurauksena on jäänyt paljolti Venäjä-uutisoinnin varjoon, mutta sen vaikutukset voivat olla suuria.
Venäjästä on tullut Kiinasta riippuvainen "köyhä serkku"
Lännen pakotteiden seurauksena Venäjästä on tullut yhä riippuvaisempi Kiinasta. Se joutuu myymään öljyä halvalla Kiinaan, ja toisaalta korvaamaan länsitavaraa kiinalaisilla tuotteilla. Esimerkiksi kiinalaisten autojen hinnat ovat nousseet Venäjällä jopa 50 prosenttia.
Carnegie Endowment for International Peace -keskuksen tutkija Aleksandr Gabujev arvioi elokuussa Foreign Affairs -lehteen kirjoittamassaan artikkelissa, että Venäjästä on tulossa Kiinan "köyhä serkku".
Venäjä käy myös ulkomaankauppaansa yhä enemmän Kiinan valuutassa, mikä lisää merkittävästi Venäjän riippuvuutta Kiinasta.
Kiinalle tilanne on kuitenkin hankala. Sen yritykset eivät ole innokkaita ostamaan esimerkiksi länsimaisten öljy-yhtiöiden kaupittelemia Venäjä omistuksia, koska pelkäävät joutuvansa itse lännen pakotelistoille.
Kiina ei ole suoraan ja avoimesti lähtenyt tukemaan sodassa Venäjää, mutta poliittisesti se seisoo tukevasti Venäjän rinnalla.
Tilanne on Kiinalle vaikea
Varsinaista myrkkyä Kiinalle on Ukrainan sodan luoma länsimaiden voimakas yhtenäisyys.
Jo ennen Ukrainan sotaa USA:n presidentti Joe Biden linjasi haluavansa koota demokraattiset maat yhteiseen rintamaan autoritäärisiä maita, erityisesti Kiinaa ja Venäjää vastaan.
Euroopassa USA:n Kiina-vastaisuuteen suhtauduttiin kuitenkin vielä viime vuonna varovasti. Erityisesti Euroopan tärkein johtaja, Saksan liittokansleri Angela Merkel pelkäsi tilanteen johtavan uudenlaiseen kylmän sodan asetelmaan.
Ukrainan sota on kääntänyt tilanteen täysin. Eurooppalaisten johtajien suhtautuminen Kiinaan on muuttumassa rajusti.
Nato ja Kiina vastakkain
Lännen muuttuva Kiina-politiikka muuttui konkreettiseksi kesäkuun huippukokouksissa. G7 maat julkistivat valtavan 600 miljardin dollarin uuden infrastruktuuri ja investointihankkeen, jolla länsi haastaa Kiinan ns. silkkitieohjelmaa maailmalla.
Heti perään Naton huippukokous hyväksyi uuden strategian, jossa ensi kertaa linjattiin myös Kiinan tuomasta haasteesta.
Nato-maat totesivat, ettei Kiina ole sotilasliiton vihollinen, mutta että se muodostaa sille yhä vakavamman haasteen.
Erikseen mainittiin mm. Kiinan varustautuminen, ydinaseiden uudistaminen, Venäjän tukeminen ja lännen etuja uhkaavat strategiset investoinnit.
Naton on tähän asti ollut lähinnä Eurooppaa ja Pohjois-Amerikkaa koskea turvallisuusjärjestely. Mutta nyt ensimmäistä kertaa Nato kutsui huippukokoukseensa vieraaksi myös Japanin, Etelä-Korean, Australian ja Uuden Seelannin johtoa.
Kiina reagoi Naton kokoukseen ärhäkästi.
Kiina syytti Natoa sotia aloittavaksi kylmän sodan jäänteeksi. Sen mukaan Nato on ensisijaisesti Yhdysvalloille väline hegemoniansa laajentamiseksi.
Erityisesti Kiinaa selvästi hermostuttaa ajatus Nato-maiden yhteistyöstä Aasian ja Oseanian maiden kanssa.
Kiinan ja Euroopan taloudellinen keskinäisriippuvuus on valtava
Ehkä kaikkein suurin käynnissä oleva muutos Kiinan ja lännen välisissä suhteissa on Euroopan uusi huoli riippuvuudesta Kiinasta
Euroopassa on kylmän sodan jälkeen luotettu siihen, että laajat taloudelliset kytkökset suurvaltojen välillä estävät konflikteja. Ajatus on ollut yksinkertaisesti se, että hyökkääjällä on niin paljon menetettävää, ettei hyökkäyssodassa oli mitään järkeä. Venäjän hyökkäys on kuitenkin muuttanut ajattelua.
Varsinkin Saksassa oli vahva usko siihen, että energiakauppa sitoo Venäjän tiiviisti Eurooppaan, ja takaa siten rauhan. Tästä huolimatta Putin hyökkäsi Ukrainaan, minkä seurauksena Euroopassa on käynnissä iso energiakriisi.
Lännessä on nyt herätty siihen, että riippuvuus Kiinasta on moninkertaisesti suurempaa kuin riippuvuus Venäjän energiasta.
Kiinan talous on suunnilleen kymmenen kertaa Venäjän talouden kokoinen. Ja siinä missä Venäjä vie lähinnä fossiilisia polttoaineita, Kiina vie teollisuustuotteita. Kiinan markkina on myös äärimmäisen tärkeä lännen viennille.
Saksa pohtii uutta Kiina-strategiaa
Euroopan suurin talous Saksa valmistelee parhaillaan uutta Kiina-strategiaa aivan uudelta pohjalta. Saksa haluaa vähentää taloudellista riippuvuuttaan Kiinasta, ettei syntyisi samanlaisia tilanteita kuin riippuvuus Venäjän energiasta on nyt luonut.
Muutos on dramaattinen, pelkästään Saksalle elintärkeää autoteollisuus tekee Kiinassa enemmän autoja kuin Saksassa. Saksan teollisuus onkin ollut hyvin hermostunut uudesta linjasta.
Silti jo nyt saksalaiset yritykset ovat alkaneet muuttaa tuotantoketjujaan ja siirtää pikkuhiljaa tuotantoa muihin maihin.
Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier totesi heinäkuussa ZDF-kanavan haastattelussa, että siirtymää varten Euroopan on etsittävä uusi kumppaneita myös sellaisista maista, jotka eivät välttämättä ole mitään lännen perinteisiä liittolaisia.
– Meidän täytyy katsoa sellaisiin maihin, joiden kanssa emme välttämättä ole 100-prosenttisesti samaa mieltä, mutta joiden kanssa voimme tehdä yhteistyötä, Steinmeier selitti.
Myös Iso-Britannian pääministeriksi mahdollisesti ensi kuussa nouseva ulkoministeri Liz Truss vaati pääministeritentissä muutosta suhtautumisessa Kiinaan.
– Meidän on opittava virheistä, jotka tekivät Euroopasta riippuvaisen Venäjän öljystä ja kaasusta. Emme voi päästää samanlaisen tapahtumaan Kiinan suhteen, Truss jyrisi.
Truss on aiemmin korostanut Kiinan taloussuhteiden merkitystä. Mutta nyt hänellä oli toisenlainen arvojärjestys.
– Vapaudesta kannattaa maksaa, hän jatkoi.
Kiina on menettämässä otteensa Itä-Euroopasta
Kiina on yli kymmenen vuotta pyrkinyt lisäämään vaikutusvaltaansa EU:ssa erityisesti itäisen Euroopan kautta.
Vuonna 2012 se onnistui luomaan ns. 16+1 yhteistyöryhmän, johon kuului 16 entistä kommunistimaata Itä- ja Keski-Euroopasta ja Kiina. Kiinassa hankkeeseen oli vahva usko, mutta todellisuudessa se ei onnistunut lainkaan yhtä hyvin kuin esimerkiksi paljon tunnetumpi ns. silkkitie eli Belt and Road -hanke, jolla Kiina on saanut talousinvestointien avulla suuren vallan Afrikassa.
Ukrainan sota osoitti käytännössä, kuinka vaikeaa Kiinan on ollut saada vahvoja liittolaisia Euroopassa.
Kiinan haluttomuus tuomita Venäjän hyökkäys Ukrainaan koetaan Itä-Euroopassa suorana uhkana niiden omalle turvallisuudelle. Loppukeväästä Kiina lähetti korkean tason erityisedustajansa kiertämään Keski- ja Itä-Euroopan pääkaupunkeja, mutta vastaanotto oli lähes hyytävä.
Taiwanin parlamentin valtuuston heinäkuinen vierailu Prahassa raivostutti Kiinan, mutta nyt Kiinan uhkailu ei tšekkeihin tehonnut.
Tšekin senaatin puhemies Miloš Vystrčil korosti, että vapaiden ja demokraattisten maiden kannalta on ratkaisevaa, että vapaat ja demokraattiset maat tukevat toisiaan.
Se oli juuri sitä, minkä amerikkalaiset halusivat kuulla ja kiinalaiset eivät.
Korjaus 4.9. klo 12.43: Korjattu Liz Truss-lainauksen suomennosta.
Lue lisää: