Vaasa tavoittelee suuria akkuteollisuusinvestointeja. Neuvotteluja aloitetaan, aiesopimuksia allekirjoitetaan – ja sitten tapahtuu jotain, mikä muuttaa suunnitelmat.
Vaikka varsinaisia investointeja ei ole vielä päästy aloittamaan, on työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) erityisasiantuntija Jarkko Vesa luottavainen.
– Kokonaisuuden kannalta tilanne näyttää hyvältä, vaikka isoa kalaa onkin metsästetty Suomeen pitkään. Pyynti jatkuu ja vähän jo näykkiikin, mutta vielä pitää saada kalat ylös vedestä, Vesa toteaa kalastustermein.
Kaksi julkista takaiskua lyhyessä ajassa
Viime vuoden marraskuussa brittiläinen Johnson Matthey vetäytyi aikeestaan rakentaa Vaasaan akkumateriaalitehdas.
Vetäytyminen yllätti ministeriön ja koko akkumaailman.
Johnson Matthey teki kannattavuuslaskemia ja päätti sen jälkeen luopua uudesta toimialasta.
– Vaikka näyttää, että akkuteollisuus kasvaa kovaa vauhtia, kilpailu on kovaa. Kaikki uusista tulokkaista Euroopassakaan eivät tule pärjäämään vahvojen aasialaisten ja kiinalaisten akkuvalmistajien kanssa, Vesa toteaa.
Tällä viikolla uutisoitiin, että akkumateriaalitehtaasta aiesopimuksen Vaasan kanssa allekirjoittaneet suomalainen Grafintec Oy ja intialainen Epsilon Advanced Materials päättivät lähteä eri teille.
Vaasalle on tullut siis kaksi julkista takaiskua lyhyessä ajassa.
Vesa uskoo silti edelleen, että Suomi voi kasvaa kansainvälisesti merkittäväksi toimijaksi akkualalla.
Vesan mukaan ministeriöön on tullut yrityksiltä hyvää palautetta Vaasasta, kaupungin asenteesta ja palveluista.
– Kerrotaan, että siellä halutaan oikeasti edistää tätä ja ollaan valmiita tekemään sen eteen paljon töitä, Vesa kehuu.
Muutakin kuin akkukennotehdas
Vaasan innokkuudella saada akkutehdas Pohjanmaalle on ollut ministeriön mukaan suuri merkitys alalle Suomessa.
Vesa muistuttaa, että aiesopimukset ovat alkuvaiheen sopimuksia; kun saadaan lisää teknistä ja kaupallista lisätietoa, hankkeet ja tilanteet muuttuvat.
Lisätietojen jälkeen tehdään uusia päätöksiä.
Päätöksiä tehtäessä tarkastelun kohteena ovat muun muassa maan infrastruktuuri, osaavaa työvoima ja sen saatavuus sekä puhdas energia.
– Ymmärrän, että paikallisesti ja kansallisestikin on tuskastuttavaa, kun hankkeita on tullut näpeille ja viime hetkellä suunnitelmiin on tullut käänne, Vesa toteaa.
Aiesopimuksista kerrotaan julkisuuteen, koska muun muassa tonttivaraukset täytyy käsitellä kaupunkien organisatioissa.
Myös yritykset haluavat hankkeilleen näkyvyyttä.
Vesa muistuttaa, että akkuteollisuudessa ei ole kyse vain akkukennotehtaista. Teollisuuteen kuuluvat akkumineraalit ja -materiaalit, kennojen valmistus sekä akkupaketit ja niiden käyttökohteet.
Pienenkin tehtaan sijoittuminen alueelle voi edesauttaa muiden alan toimijoiden kiinnostusta sitä kohtaan. Jos tehtaat pystyvät hyödyntämään toisiaan
– Usein akkutehtaita syntyy lähelle autotehtaita, kuten esimerkiksi Saksassa on tapahtunut. Ja vaikka Ruotsin Northtvolt on osittain kilpailija Suomelle, se tuo tänne pohjoismaihin imua ja uskoa, Vesa kertoo.
Maailmantilanne haastaa toimijoita
Vesan mukaan keväällä ja kesällä akkuteollisuudessa oli investoijien osalta huomattavissa maailmantilanteen vaikutukset.
Moni pohti, rakentaako tehdas Aasiaan, Eurooppaan tai Amerikkaan. Pientä investointi-innon hiipumisen merkkiä oli ilmassa.
Tällä hetkellä maailman ja erityisesti Euroopan energiatilanne tuo oman haasteensa tilanteeseen.
Vesan mukaan suurin haaste hankkeille on kuitenkin rakennuskustannusten raju nousu ja materiaalien saatavuus.
Akkuhankkeita on kuitenkin toteutettu Vesan mukaan vaikeasta ajasta huolimatta, ja niistä käydään kovaa kilpailua.
Esimerkiksi Yhdysvaltain presidentti Joe Biden julkisti pari viikkoa sitten Inflation Reduction Act:n (siirryt toiseen palveluun), jonka tarkoituksena on edistää muun muassa uusiutuvan energian siirtymää.
– Sen mukana tuli vaatimuksia, että jos yritykset ja kotitaloudet haluavat valtion tukia, niin akkumineraalien, akkukennojen ja sähköautojen tuotanto pitäisi tuoda Yhdysvaltoihin. Siinä näkyi Made in America -ajatus. Iso peli on käynnissä, Vesa toteaa.
Vesan mukaan Made in America -ajattelu on herättänyt runsaasti keskustelua Euroopassa muun muassa siitä, että onko tämä maailman kaupan sääntöjen mukaista.
Onko akkuteollisuus suurempaa naapurissa?
Ruotsin akkuteollisuudessa korostuu Northvolt, joka saa Vesalta kehuja.
Vesan mukaan ilman Northvoltia Ruotsin akkuteollisuus ei näyttäisi niin edistyksellisellä.
Northvolt aloitti pienenä startup-yrityksenä suurin suunnitelmin. Yrityksellä oli kuitenkin vahva visio siitä, mitä akkuallalla tulee tapahtumaan.
– Heillä oli myös kykyä ja halua kehittää, Vesa kehuu.
Vesan mukaan Ruotsin akkualan vahvuus on taas muun muassa autoteollisuudessa.
– Sitä on vielä jäljellä, vaikkakin kiinalaisomistuksessa. Akku- ja autoteollisuus ovat nyt löytäneet toisensa sähköautojen myötä ja Northvoltin ja Volvon Göteborgiin yhteinen akkutehdas on hyvä esimerkki tästä, Vesa kertoo.
Tehtaan on tarkoitus aloittaa vuonna 2025.
– Monesti mietitään, mistä me löytäisimme Suomesta joko rohkeita yrittäjiä, jotka perustaisivat start up -yrityksen tai vanhemman toimijan, joka päätyisi akkualalle, Vesa toteaa.
Hiilijalanjälki tulevaisuuden vahvuus
Vesan mukaan paine kehittää toimintaa vastuulliseksi on kova ja yritykset pyrkivät pienentämään hiilijalanjälkeään.
Tässä on Suomen vahvuus.
Suomella on laajat mineraalivarannot ja akkukemikaalituotantoa, kuten myös perinteistä kaivos- ja metallinjalostusosaamista.
– Bencmark Minerals on tunnistanut maailmanlaajuisesti 324 julkistettua akkutehdashanketta ja kaikki nämä tarvitsevat mineraaleja ja materiaaleja. Niitä me Suomessa pystytään lähes ainoana maana Euroopassa tuottamaan, Vesa kertoo.
Akkujen kysyntä ei tule vähenemään, vaan kasvamaan.
World Economy Forum on ennustanut, että akkujen kysyntä kasvaisi vuoteen 2030 mennessä 14-kertaiseksi.
– GTK:n Simon Michaux on ennustanut jopa suurempiakin lukemia. Viesti on, että akkuja tarvitaan paljon. Globaalisti puhutaan 200 miljardin dollarin investoinneista akkukennojen valmistukseen vuoteen 2030 mennessä, Vesa kertoo.
Suuri kysymys Vesan mukaan on, miten mineraalien tuotanto pysyy tässä vauhdissa mukana. Vaasan akkutehtaan kynnyskysymys se ei kuitenkaan ole, Vesa sanoo.
Mikä se kynnys siis on?
– Pienten asioiden pitää loksahtaa kohdalleen, niin tehdas tulee.
Aiheesta voi keskustella torstaihin 8. syyskuuta kello 23 asti.
Lue seuraavaksi: