Suomalainen yleisurheilukausi oli kiistatta monella mittarilla menestys. Kohokohtana olivat tietenkin Münchenin EM-kisat, joista Suomi sai hulppeat neljä mitalia ja kaksi Euroopan mestaruutta.
Kun tähän liitetään Suomen ensimmäinen muun kuin keihäsmiehen ottama mitali 16 vuoteen ja ensimmäinen suomalaisnaisen saavuttama mitali sitten vuoden 2002 Münchenin kisojen, puhutaan aidosti sinivalkoisesta huippukaudesta.
Myös terävän kärjen takana tapahtui, mikä herättää lupauksia entistä paremmasta arvokisamenestyksestä tulevaisuudessa.
EM-kisoissa Suomi saavutti eniten pisteitä (43) sitten vuoden 2002 kisojen (46). Pistesijoilla eli kahdeksan parhaan joukossa oli yhdeksän urheilijaa. Ennen sitä paremmin oli mennyt viimeksi vuoden 2002 EM-kisoissa, kun pisteille ylsi 11 urheilijaa.
Myös Oregonin MM-kisat olivat selvä merkki suomalaisen yleisurheilun kehityksestä. MM-finaalissa oli kuusi suomalaista, mikä oli MM- tai olympiatasolla eniten sitten vuoden 2005. Tuolloin finaaliin päässeitä urheilijoita oli yhdeksän. Myös pistesijoja tuli eniten 16 vuoteen.
Nuorten arvokisat puolestaan seurasivat viime vuosien trendiä. Viime vuoden ennätyksellisen neljän nuorten maailmanmestaruuden ja viiden mitalin saaliin jatkoksi Suomi sai tämänvuotisista alle 20-vuotiaiden MM-kisoista yhden kullan ja kaksi hopeaa. Alle 18-vuotiaiden EM-kisoista Suomi sai puolestaan viisi mitalia.
Kun näiden lisäksi listaan lisätään vuoden 2021 EM-hallien kolme mitalia, suomalaisessa yleisurheilussa on noustu monen haastavan vuoden jälkeen kokonaisvaltaisesti uudelle tasolle. Seuraavana haasteena on yltää mitaleille MM- ja olympiatasolla.
Tällaisilla suorituksilla suomalaiset ovat joko kiinni tai taistelevat mitaleista myös globaalilla tasolla. Juttu jatkuu videoiden jälkeen.
MM-mitalimahdollisuuksia
Suomi on yltänyt 2000-luvulla vain yhdeksän kertaa MM- tai olympiamitaleille. Siihen ovat pystyneet kuulantyöntäjä Arsi Harju, keihäänheittäjä Aki Parviainen, pituushyppääjä Tommi Evilä, keihäänheittäjä Tero Pitkämäki sekä keihäänheittäjä Antti Ruuskanen. Pitkämäki on pystynyt siihen neljä kertaa ja Harju kahdesti. Suomen edellinen globaali mitali on Pitkämäen MM-pronssi Pekingistä 2015.
MM-kisoissa taso on vielä muutaman asteen EM-kisoja kovempi. Vaikka Suomella ei ole vielä Pitkämäen kaltaista tasaisen varmaa globaalia tykkiä, lähtökohdat ensi vuonna Budapestissa järjestettäviin MM-kisoihin ovat lupaavimmat pitkään aikaan.
Wilma Murto osoitti EM-finaalin huippuhypyllään, että hänellä on realistinen sauma taistella MM- ja olympiamitaleista lähitulevaisuudessa. Naisten seiväshyppy on ollut 12 kertaa MM-kisoissa ja kuusi kertaa olympialaisissa.
Murron toisella yrityksellään taivuttama 485 on riittänyt kaikissa kyseisissä kisoissa mitaleille, joskin muutamissa kisoissa pronssiin on vaadittu ylitys kyseisestä korkeudesta ensimmäisellä yrityksellä.
Ensi vuoden MM-kisoja ajatellen Murron lisäksi Suomen muut realistisimmat mitalitoivot ovat keihäänheittäjät Oliver Helander ja Lassi Etelätalo.
Terveys on toki Helanderin kohdalla iso kysymysmerkki, mutta 89,83 on kuitenkin sen luokan tulos, ettei Helanderia voi ohittaa spekulaatioista mukana ollessaan. Arvokisoissa loistava Etelätalo puolestaan on vahvoilla etenkin silloin, kun maailman valiot eivät heitä 90 metrin tuntumaan.
Kolmiloikkaaja Kristiina Mäkelä ei ole vielä MM-tasolla mitalitoivo, mutta EM-finaalissa hyppäämällään ennätyksellä 14,64 hän ei siitä kovin kauaksikaan jää. Kaksissa edellisissä MM-kisoissa pronssia otettiin tuloksilla 14,73 ja 14,72. Tokiossa mitaliin vaadittiin 14,87.
Lähivuosien globaaleja arvokisoja ajatellen kannattaa tarkkailla 19-vuotiaita Silja Kososta ja Saga Vannista. Noin 75 metrin pronssilukemat ovat vielä Kososen moukariennätykseen ja perustasoon nähden liikaa, mutta nuorella urheilijalla on potentiaalia kehittyä lähivuosina roimasti. Vanninen on samanlaisessa vaiheessa. Erittäin lahjakas seitsenottelija voi terveenä pysyessään olla erittäin hyvällä pistesijalla hyvinkin pian.
Tulee ensi vuonna MM-mitaleita tai ei, suomalaisella yleisurheilulla on joka tapauksessa useita mahdollisuuksia menestyshuuman jatkumiselle. Talvella Istanbulissa taistellaan EM-hallimitaleista, jotka ovat etenkin Murrolle ja naiskolmiloikkaajille täysin realistisia.
Ensi vuoteen oman mausteensa tuo kesällä Espoossa pidettävät alle 23-vuotiaiden EM-kisat. Sinne ikänsä puolesta kelpaavat muun muassa Vanninen, Kosonen, Topias Laine ja Eemil Helander.
Lue myös: