Njuike sisdoaluide
Riekkokukko kevään vaihtopuvussa
Rievssatnálli lea laskan Anár ja Ohcejot guovllus. Govva: Risto Salovaara/Yle

Oanehaččat Sámis: Evttohus ođđa ruvkelágas gárvánan, loddebivdu álgá lávvardaga

Dán áššái beaivádit oanehis ođđasiid.

Dahkkit
Anni-Saara PalttoInger-Elle SuoninenSusanna GuttormLinda TammelaXia Torikka
Xia Torikka

Loddebivdu álgá lávvardaga

Eanalottiid bivdu álgá lávvardaga, čakčamánu 10. beaivve. Bivdit oažžu earret eará čuvčča, hurri ja rievssaha.

Geasi fuođđolohkamiid mielde Anáris ja Ohcejogas rievssahiid mearri lea lassánan. Eanodagas fas ii leat seamma nana rievssatnálli go Anáris ja Ohcejogas.

Suoma fuođđoguovddáš goittotge muittuha, ahte lottiid mearri molsašuddá báikkuin ja meahcásteaddjit galgetge váldit iešguđet guovllu loddemeari vuhtii iežaset bivddus.

Bivdoáiggit molsašuddet loddešlájaid ja bivdoguovlluid mielde. Bivdoáiggiid sáhttá dárkkistit Fuođđoguovddáža neahttasiiddus.

Xia Torikka

Evttohus ođđa ruvkelágas lea gárvvis

Suoma ráđđehus lea viimmat gárven evttohusa ođđa ruvkelágas. Evttohusa mielde gielddat sáhtášedje ieža mearridit ruvkki rahpamis iežaset guovlluide. Dán rádjai áššis lea mearridan eanangoddeláva, man ovdamearkka dihte dáppe davvin dahká Lappi lihtu.

Dasa lassin evttohusa mielde áigot gieldit málmma ohcama álbmot- ja luonddumehciin.

Láhkaevttohus lea ádjánan danin go ráđđehusbellodagat eai leat nákcen gávdnat ovttaoaivilvuođa biraslinjemiin.

Linda Tammela

NRK Sápmi ja SR Sámeradio: Ruoŧas ovddeš sámediggepolitihkkár áššáskuhtton mánáidpornografiijas

Ruoŧas ovddeš sámediggepolitihkkár lea váldojuvvon gitta vuossárgga. Son lea áššáskuhtton roavva mánáidpornográfalaš vearredagus.

Boles lea dutkagoahtán ášši. Alaguoddi ii sáhte goit vuos muitalit sivaid ovddeš sámepolitihkkára gittaváldimii. Ášši áigot dutkat jođánamos lági mielde. Dasa leat bidjan návccaid ja ášši lea vuoruhuvvon.

Áššis muitalit NRK Sápmi ja SR Sámeradio.

Susanna Guttorm

Ealgabeatnagat dagahit stuorra boazovahágiid

Stuorámus oassi beatnagiid dagahan boazovahágiin dáhpáhuvvá ealgabivddu áigge.

Bálgosiid ovttastumi dieđut muitalit, ahte jahkásaččat leat vádjit čuohte dáhpáhusa mas boazovahága lea dagahan bivdobeana.

Anárlaš boazodoalli ja bivdi Juha Mikkola ávžžuhage ealgabivdiid skuvlet beatnagiid bures.

– Go veaddá beatnaga báttis meahcisge, de dat oahppá das seammás jus deaivá čora ovddal. Oktii go leat skuvlen beatnaga de gal dat oahppá ahte ii berre ruohtahit bovccuid.

Ealgabivdu lea álgán máŋgga sajis Sámis čakčamánu álggus.

Anni-Saara Paltto

Lehtola girji evttohassan Botnia-bálkkašupmái

Girječálli ja sámekultuvrra professor Veli-Pekka Lehtola girji, Entiset elävät meissä – Saamelaisten historiat ja Suomi lea evttohassan Botnia-girjjálašvuođabálkkašupmái.

Botnia-bálkkašumi árvu lea 15 000 euro ja dat juhkkojuvvo dál guđat geardde. Bálkkašumis gilvalit gávcci girjji; sihke románat, diehtogirjjit go okta mánáidgirjige.

Botnia-girjjálašvuođabálkkašumi juohká Oulu girjjálašvuođasearvi.

Anni-Saara Paltto

Ohcejohka háliida seailluhit báikkálaččaid vuoigatvuođaid Geavu luonddumeahcis

Ohcejoga gielda gáibida, ahte báikkálaččaid vuoigatvuođaid galgá seailluhit Geavu luonddumeahcis. Birasministeriija lea bivdán Ohcejoga gielddas cealkámuša ráđđehusa evttohushápmosis, mii gieđahallá jagi 1923 luonddusuodjalanlágain vuođđuduvvon luonddumehciid, álbmotmehciid ja eará luonddusuodjalanguovlluid guoski lágaid nuppástuhttima.

Gielda atná cealkámušastis dehálažžan, ahte ráfáidahttinnjuolggadusain sihkkarastet sámekultuvrra bajásdoallama ja ovddideami eavttuid sápmelaččaid ruovttuguovllus dego vuođđoláhka gáibida.

Gielda ii goittotge doarjjo láhkahápmosa evttohusa das, ahte báikkálaš sápmelašservoša lahtut sáhtášedje hukset luondduealáhusaid dáfus dárbbašlaš lavdnjegođiid Geavu luonddumeahcis Meahciráđđehusa lobi haga. Ohcejoga gielda evttoha cealkámušastis, ahte lavdnjegođiid huksemii gáibiduvvo Meahciráđđehusa lohpi.

Dálá luonddusuodjalanláhka addá báikkálaš olbmuide vuoigatvuođa čoaggit murjiid ja guobbariid ja gárdut rievssahiid maiddái Geavu luonddumeahcis.

Ohcejoga gielda atná dehálažžan, ahte dát vuoigatvuođat seailluhuvvojit ođđa lágas. Maiddái boazodoalu dohkkeheapmi Geavu luonddumeahcis lea gieldda mielas dehálaš girjen láhkaevttohusas.

Anni-Saara Paltto

Sámediggeláhkaevttohus ovdanbuktojuvvo riikabeivviide jáhkkimis skábmamánus

Sámediggeláhkaevttohus ovdána riikabeivviide jáhkkimis dán čavčča áigge. Suoma ráđđehus lea dohkkehan dán válgabaji loahppaáigodaga láhkaásahanplána ja dat sisttisdoallá maiddái ođđa sámediggeláhkaevttohusa gieđahallama. Plána mielde sámediggeláhkaevttohus ovdanbuktojuvvo riikabeivviide skábmamánu beallemuttus.  Dálá sámediggelága leat juo guhká geahččalan ođasmahttit, go dat lea oassái boarásmuvvan ja njuolggadusaid doaibmivuođas leat fuomášuvvon váttisvuođat. Ođđa láhkaevttohusa ulbmilin lea ovddidit sápmelaččaid iešmearridanvuoigatvuođa ollašuvvama ja buoridit sápmelaččaid giela ja kultuvrra guoskevaš iešstivrema ja Sámedikki doaibmangáibádusaid.

Anni-Saara Paltto

Anára gielddahoavdan ohcan olbmuin gávccis bovdejuvvon jearahallamiidda

Anára gielddahoavdda virgái ohcan olbmuin gávccis leat dál bovdejuvvon jearahallamiidda.

Anára gielddaráđđehus mearridii jearahallat virgái Satu Heikkilä, Tommi Kasurinen, Juha Lampi, Anu Lumimäki, Taina Pieski, Juho Pulkka, Jaakko Seppänen ja Annika Turunen.

Jearahallamat čađahuvvojit boahtte vahkkus. Ođđa gielddahoavda álggaha barggustis áramustá boahtte jagi álggus.

Oktiibuot Anára gielddahoavddavirgái bohte 36 ohcamuša.

Inger-Elle Suoninen

Davvi-Suoma álbmotmeahcit geasuhit

Álbmotmehciid guossemearit loktanedje koronaáigge. Dál guossit eai leat šat nu olu go bivnnuheamos muttus, muhto álbmotmehciin galledit ain eanet olbmot go ovdal koronapandemiija.

Suoma bivnnuheamos álbmotmeahcci lea Pallas-Ylläsduoddara álbmotmeahcci, gos fitne ođđajagimánu ja suoidemánu gaskkas 406 000 olbmo. Nubbin eanemus gussiid geasuha Urho Kekkonen álbmotmeahcci, gos fitne seamma áigodagas oktiibuot measta 259 000 olbmo.

Anni-Saara Paltto

Norgga luosa haddi njiedjan jođánit

Norgalaš šaddaduvvon luosa haddi njiedjá jođánit. Luossa lea fidnemis dál olu, go mearračáhci leamašan liekkas Norggas ja guolit leat šaddan jođánit.

Giđđat galbma mearračáhci dagahii dan, ahte guolli ii lean fidnemis nu olu vuovdimassii, go dasa lei jearalmas. Nuba luosa haddi goarkŋui olahus dássái, muhto maŋemuš vahkkuid áigge haddi lea njiedjan dovdomassii ja lea vuolimus dásis dán jagi haddedási ektui.

Haddeeinnostusat molsašuddet ain, dasgo muhtin árvalusaid mielde haddi lea dál olahan vuolimus dási, muhto muhtin árvalusaid mielde luosa haddi sáhttá ain njiedjat lasi.

Ođđasamosat: paketissa on 10 artikkelia