Kuntaliiton lakiasiainjohtaja Juha Myllymäen mielestä pitäisi selvittää, onko kuntien tilintarkastuksiin liittyvä lainsäädäntö kohdallaan. Tästä esimerkkinä on Lapin käräjäoikeudessa hiljattain puitu Rovaniemen kaupungin sijoitussotku.
Rovaniemen kaupunki sijoitti kaksi miljoonaa euroa kaupungin rahoja yhtiöön, joka on luotottanut pikavippiyrityksiä. Yhtiö ajautui saneerausohjelmaan, mikä aiheutti kaupungille merkittäviä tappioita.
Lapin käräjäoikeudessa käsiteltiin sitä, oliko kaupungin sijoituspäätös kaupungin omien ohjeiden mukainen. Lopulta käräjäoikeus hylkäsi Rovaniemen sijoitussotkusta nostetut syytteet viime viikolla.
Oikeuden perustelujen mukaan toinen vastaaja oli kuitenkin rikkonut virkavelvollisuutta, ja toisen vastaajan olisi kaupungin ohjeiden perusteella pitänyt toimia toisin.
– Kun vastuusuhteet lähtevät rapautumaan, niin se tekee toiminnasta ennakoimatonta ja hankalaa valvottavaa. Tämä korostaa ihan kaupunkien yleisellä tasolla sitä, että on tärkeää pitää ohjeet ajan tasalla ja toimia niiden mukaisesti, Myllymäki sanoo.
"Ei tämä ihan villi länsi tai villi pohjola ole"
Myllymäki nostaa esiin kysymyksen tilintarkastajien roolista, vaikka se ei varsinaisesti ollut käräjäoikeuden arvioinnin kohteena Rovaniemen tapauksessa.
– Tämä on yksi tapaus joka herättää kysymyksen siitä, mikä on tilintarkastajien rooli näissä yhteyksissä. Pitäisikö tilintarkastuksen ulkoisena tarkastuksena kiinnittää huomiota näihin asioihin ja löytää näitä tapauksia, hän pohtii.
Myllymäki on pohtinut tilintarkastuksia jo useamman vuoden ajan.
– Vähän on tullut sellainen mielikuva vuosien varrella, että tilintarkastuksessa ei näytä löytyvän asioita, joita siellä ehkä pitäisi löytyä. Se on ehkä se toimija, jonka pitäisi havaita puutteita, laiminlyöntejä ja jopa suoranaisia väärinkäytöksiä.
Myllymäen mukaan on selvää, että kuntakentällä jää väärinkäytöksiä havaitsematta.
– Mutta ei tämä ihan villi länsi tai villi pohjola ole sillä tavalla, että niitä valtavan paljon jäisi havaitsematta.
Tilintarkastuksen kehittäminen lisäisi ulkopuolista valvontaa
Myllymäki sanoo, että ulkopuolisen valvonnan lisäämiseksi on vaikea keksiä muita toimivia järjestelmiä kuin tilintarkastus.
– Pitäisikö lainsäädännössä asettaa tilintarkastukselle parempia tavoitteita tai kriteerejä, koska se on oikeastaan ainoa keino? Toki kunnan omankin valvonnan kehittäminen on tärkeää.
Myllymäki arvelee, että tilintarkastuksen laatu ja taso vaihtelevat kunnittain aika paljon.
– Onko kyse osaamisesta ja toimintatavoista tilintarkastuksessa vai käytettävästä resurssista? Siihen voisi lähteä hakemaan vähän enemmän standarditasoa tai minimiä. Mielestäni tätä olisi tarpeen tarkastella.
Olisiko Rovaniemen tilintarkastuksen pitänyt havaita sijoituksiin liittyvät epäselvyydet?
– Mielestäni ulkoiseen tilintarkastukseen herättäisi luottamusta, jos tämän tyyppiset keissit löytyisivät. En kuitenkaan tarkoita, että ainoana tikunnokkaan pitäisi nostaa tilintarkastaja. Mutta tilintarkastuksen kautta tämä ainakaan ei ole noussut esille, Myllymäki vastaa.
Rovaniemen tilintarkastaja Tapio Raapppana korostaa, että tilintarkastuksessa tarkastetaan ison kuvan kannalta olennaisten prosessien toimivuutta ja hyvien hallintoperiaatteiden mukaista toimimista.
– Rovaniemi on iso kohde, jossa jokaisen tapahtuman tarkastaminen ei ole käytännössä mahdollista. Prosessien toimivuutta testataan pistokokeilla. Olemme käyneet läpi sijoituksiin liittyviä prosesseja, ja niistä on annettu vakiomuotoinen eli puhdas tilintarkastuskertomus, Raappana kommentoi.
Tilintarkastuksen tehostaminen voisi estää syytteiden vanhenemista
Lapin käräjäoikeudessa Rovaniemen konserniasiamiehenä toiminutta Heli Välikangasta syytettiin törkeästä virka-aseman väärinkäytöstä ja kaupunginkamreerina toiminutta Jussi Päkkilää virkavelvollisuuden rikkomisesta.
Oikeuden mukaan Välikankaan osalta täyttyi virkavelvollisuuden rikkomisen tunnusmerkit, mutta sen osalta syyteoikeus ehti vanhentua. Myös Päkkilän osalta vanhentui yksi syyte.
– Mitä enemmän aikaa kuluu, niin sitä enemmän saattaa tulla vahinkoa tai sitten nämä vanhenevat tai jäävät löytymättä. Mielestäni tämäkin nostaa esille kysymyksen tilintarkastuksesta, Myllymäki sanoo.
Rovaniemen tapauksessa syyteoikeudet ehtivät vanheta osin siksi, että vastaajia ei tavoitettu. Tilanteeseen vaikutti myös se, että tapaukset tulivat ilmi vasta vuosia sijoituspäätöksen teon jälkeen.
Linjakas päätös julkisen vallan käytöstä
Käräjäoikeuden päätöksessä oli merkittävää myös se, että Välikankaan todettiin käyttäneen julkista valtaa, vaikka hän ei ollut virkasuhteessa Rovaniemen kaupunkiin.
– Näitä tapauksia ei kauhean paljon ole. Mielestäni kyseessä on linjakas päätös ja perustelut ovat ymmärrettävät, Myllymäki arvioi.
Kuntalain mukaan kunnanhallitus vastaa valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on esimerkiksi valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat.
– Sitten on yleistä kuntalaisten ja median tekemää valvontaa. Mutta sehän ei ole ollenkaan sitä mitä tilintarkastus on, koska tilintarkastus kohdistuu organisaation asiakirjoihin, toimintoihin ja prosesseihin, Myllymäki toteaa.
Alleviivaa myös esteellisyyden merkitystä
Käräjäoikeuden mukaan Välikangas oli myös esteellinen.
– Mielestäni tämä alleviivaa esteellisyyssäännöstelyn ideaa ja tarvetta sekä sitä, että jokaisen täytyy ensisijaisesti itse tunnistaa, onko esteellinen vai ei, Myllymäki sanoo.
Vaikka oikeus hylkäsi vastaajien syytteen, velvoitti se heidät suorittamaan kaupungille noin 114 000 euroa vahingonkorvausta yhteisvastuullisesti. Päkkilän osalta velvoite koskee kuitenkin vain kymmenesosaa vahingonkorvauksen määrästä.
Rovaniemi ja Välikangas ovat tyytymättömiä
Lapin käräjäoikeuden tuomio ei ole vielä lainvoimainen.
Rovaniemen kaupunki ja Välikangas ovat ilmaisseet tyytymättömyytensä koko tuomioon. Tyytymättömyys on ilmaistava viikon kuluessa tuomiosta, jos siitä haluaa valittaa.
Määräaika valituksen tekemiselle on 30 päivää käräjäoikeuden ratkaisun julistamisesta tai antamisesta.
Lue myös: