Hyppää sisältöön

Takaisin kotijokeensa istutetut raakunpoikaset selvisivät ensimmäisestä elinvuodestaan Luttojoella

Laboratoriossa kasvatetut raakunpoikaset palautettiin viime vuonna kotijoelleen, ja ne selvisivät talven yli. Mikäli poikaset selviävät aikuisiksi, on tutkijoilla rutkasti lisäaikaa palauttaa luonnollinen lisääntyminen.

Tutkijatohtori Jouni Salonen, Projektitutkija ja väitöskirjatutkija Sabrina Nykänen ja tekninen avustaja Lotta Mäkinen seisovat Luttojoen varrella sukelluspuvut päällä.
Tutkijatohtori Jouni Salonen, projekti- ja väitöskirjatutkija Sabrina Nykänen ja tekninen avustaja Lotta Mäkinen toivat tänä syksynä lisää raakun toukkia Luttojoelle. Ensimmäiset selvisivät hyvin talven yli.

Mikroskooppisen pienet jokihelmisimpukan eli raakun poikaset saavat väliaikaisen kodin muovirasian pohjalla olevien soran ja kivien keskeltä.

Vuosi sitten Luttojoelle tuotiin laboratorio-olosuhteissa kasvaneita raakun poikasia. Luttojoen raakku on hyvin uhanalainen laji, ja nyt niiden poikaset ovat selvinneet ensimmäisestä elinvuodestaan kotijoessaan.

– Kaikkiaan nyt näyttää hyvältä. Raakun elinikä saattaa olla jopa yli 200 vuotta, ja jos nämä poikaset selviävät aikuisiksi saakka, niin meillä on periaatteessa rutkasti lisäaikaa palauttaa raakun luonnollinen lisääntyminen tänne jokeen, iloitsee Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Jouni Salonen.

Ennen kuin raakun poikaset pääsevät elämään luonnonvesissä, niiden kasvua ja eloa seurataan muovirasioissa.

– Tästä eteenpäin poikasten kasvua seurataan muutaman vuoden ajan. Toiveissa oletettavissa on, että kasvua tapahtuu, ja muutaman vuoden päästä poikaset vapautetaan tänne joen pohjaan, kertoo Salonen.

Uudenlaista tutkimustyötä raakkukannan elvyttämiseksi

Luttojoen raakut eivät ole pystyneet luonnollisesti lisääntymään vuosikymmeniin, vaikka laji on ollut rauhoitettuna melkein 70 vuotta.

Syksyllä 2020 Luttojoesta kerättiin raakkujen toukkia eli klokidioita kasvatettavaksi Konneveden tutkimuslaitokselle. Raakku tarvitsee lisääntyäkseen lohikalan, joita ei ole noussut Luttojokeen vuosikymmeniin Venäjän padottua Luttojoen.

Raakku eli jokihelmisimpukka on uhanalainen laji, jonka eloa halutaan elvyttää pohjoisen vesissä. Kuva: Sabrina Nykänen

Laboratoriovuoden jälkeen tuhansia raakun poikasia istutettiin vuosi sitten Luttojokeen. Tulevaisuus näyttää koko ajan paremmalta ja poikasia tuodaan kotijokeen lisää jatkokasvatukseen.

– Tämä on suhteellisen uutta Suomessa. Toki tässä on alkuun tällaista tutkimusta ja selvittelyä, ja kehitetään näitä menetelmiä parhaimmaksi mahdollisemmaksi, kertoo väitöskirjatutkija Sabrina Nykänen.

Vastaavaa raakkujen pelastamiseksi tehtävää työtä tehdään myös muualla Pohjois-Euroopassa. Euroopan komission rahoittama LIFE Revives -hankkeen tavoitteena on parantaa raakun isäntäkalojen elinympäristöjä Suomessa, Ruotsissa ja Virossa.

Kuusivuotista hanketta koordinoi Jyväskylän yliopisto, joka vastaa hankkeessa raakun keinokasvatuksesta ja raakunpoikasten istuttamisesta kahdeksaan suomalaiseen jokeen, Lapin alueella Luttoon, Suomujokeen ja Simojokeen.

Aika näyttää, miten pohjoisen raakkukannalle käy. Tutkijat kuitenkin uskovat, että raakun poikasten kasvettua ne tulevat elämään luonnonolosuhteissa vielä satoja vuosia.

Suosittelemme sinulle