Hyppää sisältöön

Kuiva elokuu vei toiveet hulppeasta sienisadosta, mutta sopivat sade ja lämpö voi ne vielä osin palauttaa

Helteinen elokuu vei sienet, mutta sopivat sateet voivat vielä tuoda ne takaisin.

Biologi Jarkko Korhonen on kolunnut elokuu-syyskuun taitteessa Savonlinnan Punkaharjun metsiä. Video: kuvaus Petri Vironen/Yle, editointi Simo Pitkänen/Yle
Petri Vironen
Avaa Yle-sovelluksessa

Sieniasiantuntija, biologi Jarkko Korhonen katsoo päätään pudistellen ympärilleen Savonlinnan Punkaharjulla, jossa sienimaastot ovat yleensä tuottoisat.

– Olen kulkenut täällä seitsemän vuotta, enkä kertaakaan ole nähnyt näin sienistä tyhjää metsää elo-syyskuun taitteessa, Korhonen sanoo.

Kuluva kesä ja alkusyksy on sienten suhteen ollut varsin erikoinen. Heinäkuun lopulla sienikorit täyttyivät herkullisista kanttarelleista eri puolilla Suomea.

Elokuun hellejakso pysäytti sienisesongin lähes täysin.

– Toivoa silti on. Kun vettä tulee, sieniä nousee vielä. Ei päivässä eikä kahdessa, mutta viikon päästä sateista, Jarkko Korhonen muistuttaa.

Syyskuu on paras sienikuukausi Etelä- ja Keski-Suomessa.

– Viime päivinä sadetta on tullut milleissä mitattuna ihan kohtuullisesti. Luulen, että rihmastot alkavat virota ja tuottaa satoa. Täytyy vain toivoa, ettei yöpakkasia tulee kovin aikaisin.

Jarkko Korhonen on suomalainen sienituntija ja -kirjailija.
Jarkko Korhonen on suomalainen sienituntija ja -kirjailija. Kuva: Petri Vironen / Yle

Lajeja paljon, määrät pieniä

Vaikka metsät ammottavat lähes tyhjinä, tarkkasilmäinen löytää eri sienilajeja kohtuullisen paljon. Ne ovat tosin pieniä ja syötäväksi kelpaamattomia.

– Esimerkiksi haperoita on ollut paljon lajimäärällisesti. Niitä suomalaisten kannattaakin opetella. Jos tunnistaa haperon, sille voi tehdä makutestin metsästä, ei kuitenkaan pienten lasten nähden. Sitä voi mutustella ja sylkäistä pois. Ellei maistu kitkerältä, kannattaa käyttää.

Jarkko Korhonen arvioi, että sopivien sateiden kautta sienisato voi kehittyä vielä kohtuullisen hyväksi. Aluekohtaista vaihtelua sienissä kuitenkin on.

– Esimerkiksi oma suosikkini herkkutatti on kysymysmerkki – jaksaako se enää tuottaa. Teoriassa se on mahdollista. Herkkutatti on hyvin intensiivinen, ja sitä voi tulla rypäs vaikka viikossa.

Suomalaisten suosikeista rouskut nousevat normaalisti vasta syskuun alkupuoliskolla.

– Niistä en ole huolissani. Sääennusteet näyttävät ihan hyvältä. Toivottavasti ei kuitenkaan mennä alle 10 asteen päivälämpötiloihin, jotka voisivat jarruttaa sadon kehittymistä.

Jarkko Korhonen arvioi, että mustatorvisienisato voi olla menetetty, mutta kantarelleja ja suppilovahveroita voi tulla talven tuloon asti.

– On hyvä muistaa, että metsään kannattaa aina mennä. Sieltä saa elämyksiä kaikille aisteille sekä mustikoita ja puolukoita vielä sienten lisäksi.

Suosittelemme