Hyppää sisältöön

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Venäjällä voi edelleen asua asuntoyhtiö Saton vuokraamassa asunnossa. Vakavien sairauksien hoitoon voi yhä saada Orionin lääkkeitä.

Stockmannin tilanne on poikkeuksellinen. Se on vetäytynyt Venäjältä, eikä sillä ole enää vuosiin ollut omaa tavaratalotoimintaa maassa.

Silti Stockmann-nimisissä tavarataloissa voi käydä ostoksilla Venäjällä ainakin vuoden 2028 loppuun asti.

Venäjällä on 12 Stockmann-tavarataloa Moskovassa, Pietarissa, Jekaterinburgissa ja Murmanskissa. Kuva on Pietarista syyskuulta. Kuva: Grigori Vorobjov / Yle

Tilanne johtuu siitä, että Stockmannilla on venäläisen yhtiön kanssa lisenssisopimus. Venäläisyhtiö maksaa Stockmannille siitä hyvästä, että se saa käyttää Stockmannin nimeä ja logoa kaupoissaan.

Stockmannin lakiasiainjohtaja myöntää Ylelle, että tilanne näyttää "vähän erikoiselta". Hänen mukaansa Stockmann ei ole yrittänyt rajoittaa brändinsä käyttöä Venäjällä, koska lisenssisopimuksen takia se ei ole mahdollista.

– Länsimaisena yrityksenä meillä on tapana kunnioittaa sopimuksia, ja tämä sota ei ole peruste purkaa sopimusta, lakiasiainjohtaja Jukka Naulapää sanoo Ylelle.

Vaikka lisenssisopimus sitoo käsiä, Stockmannin brändin jääminen Venäjälle on iso mainehaitta. Näin arvioi Venäjän-kauppaan erikoistunut kansainvälisen liiketoiminnan professori Kari Liuhto Turun yliopistosta.

– Ei se näytä hyvältä. Asiat ovat sitä miltä ne näyttävät, Ylen selvityksen aineistoon perehtynyt Liuhto sanoo.

Yle selvitti tätä juttua varten 88 suuren suomalaisyhtiön päätökset niiden Venäjän-liiketoiminnasta hyökkäyssodan alkamisen jälkeen. Joukossa on yhtiöitä, joilla on omaa toimintaa Venäjällä, kuten tehtaita ja toimistoja, sekä niitä, joilla on muuta Venäjään liittyvää liiketoimintaa, kuten tuontia, vientiä ja kuljetusta.

Kävi ilmi, että vain kourallinen on jatkamassa maassa. Näistäkin valtaosa on supistanut toimintaansa rajusti.

Osa yrityksistä kertoi päätöksestään poistua maasta ensi kertaa Ylelle.

Venäjältä lähteminen ei ole aina helppoa. Nimettömänä asiaa kommentoiva suomalaisyhtiön edustaja kertoo Ylelle myös pelosta ja painostuksesta, kun toimintaa ajetaan alas arvaamattomassa maassa.

Sato vuokraa yhä 500 asuntoa Pietarissa

Ylen selvityksessä asuntosijoitusyhtiö Sato on ainoa, joka sanoo, ettei se ole tehnyt päätöstä muuttaa toimintaansa Venäjällä.

Se kertoo Ylelle vuokraavansa Pietarissa reilua 500 yksityisasuntoa pääasiassa yksityishenkilöille. Uusia investointeja se ei ole tehnyt Venäjälle vuoden 2013 jälkeen.

– Tilanteemme on erilainen kuin monilla tuonti- ja vientikauppaa harjoittavilla yrityksillä, toimitusjohtaja Antti Aarnio sanoo Ylen puhelinhaastattelussa.

Klikkaamalla yrityksen logoa pääset katsomaan tarkemmin, mitä päätöksiä se on tehnyt toiminnastaan Venäjällä.

Aarnio kertoo, että Sato selvittää jatkuvasti mahdollisuuksia irtautua Venäjän liiketoiminnasta. Hänen mukaansa pakotteet ja paikallinen sääntely rajoittavat myymistä, eikä kiinnostuneita ostajiakaan ole löytynyt.

Yhtiö totesi puolivuosikatsauksessaan (siirryt toiseen palveluun) kesällä, että liiketoiminnan jatkaminen Venäjällä voi vaikuttaa sen maineeseen negatiivisesti.

Aarnio sanoo, että päätöstä Venäjältä lähtemisestä ei silti ole vielä tehty. Hän painottaa, että Pietarin-asunnot ovat vain pieni osa Saton asunto-omaisuudesta ja liikevaihdosta.

– Silti meillä on omistusta Venäjällä ja siitä aktiivisesti yritetään päästä eroon, Aarnio sanoo.

Lailliset velvoitteet pitävät Venäjän-kaupassa

Ylen selvityksessä seuraavassa ryhmässä ovat yritykset, jotka käyvät yhä Venäjän-kauppaa mutta ovat vähentäneet toimintaansa.

Klikkaamalla yrityksen logoa pääset katsomaan tarkemmin, mitä päätöksiä se on tehnyt Venäjään liittyvästä toiminnastaan. Voit järjestää yrityksiä niiden nimen, liikevaihdon ja työntekijämäärän mukaan.

Energiayhtiö Fortum tuo ydinpolttoainetta Venäjältä vuoteen 2030 asti nykyisten sopimusten mukaisesti, eikä toimittajaa voi sen mukaan vaihtaa nopeasti. Toimittaja kuitenkin kilpailutetaan, kun se hakee jatkolupaa ydinvoimaloilleen. Fortum on päättänyt luopua kaikesta omasta toiminnastaan Venäjällä ja on lopettanut muiden polttoaineiden ja sähkön tuonnin.

Rakennusyhtiö EKE Group vuokraa yhä omistamansa liikekeskuksen tiloja yrityksille Pietarin laidalla mutta selvittää vaihtoehtoja siihen liittyen. Se kertoo keskeyttäneensä kaiken muun toiminnan Venäjällä.

Energiayhtiö Gasum kertoo, että se joutuu sopimusvelvoitteiden takia maksamaan nesteytetystä maakaasusta Venäjälle riippumatta siitä, ottaako se sitä vastaan vai ei. Gasumin mukaan sopimusta ei voi purkaa laillisesti.

Samoin KWH-yhtymä kertoo, ettei sillä ole laillista oikeutta lopettaa lannoitteiden tuontia Venäjältä. Muut Venäjään liittyvät liiketoimet se on jo lopettanut.

Materiaaliteknologiayritys Bang & Bonsomer on supistanut toimintansa Venäjällä puoleen ja kotiuttaa omaisuuttaan asteittain. Yhtiön mukaan se ei käytännössä voi myydä omaisuuttaan eikä halua lahjoittaa rahaa venäläisille.

Lääkeyhtiö Orion perustelee jäämistään humanitaarisilla syillä. Sen mukaan potilasturvallisuus vaarantuisi, jos se lopettaisi kriittisten lääkkeiden toimitukset. Myös Orion on supistanut toimintaansa.

Ylen selvityksessä kolmas ryhmä ovat yhtiöt, jotka ovat ilmoittaneet keskeyttävänsä Venäjään liittyvän toimintansa.

Posti lopetti oman liiketoimintansa Venäjällä vuonna 2021 ennen hyökkäyssotaa. Se on toistaiseksi keskeyttänyt kaupalliset lähetykset sekä kirje- ja pakettilähetykset Venäjältä ja Venäjälle.

"Läntisistä yrityksistä on tulossa lainsuojattomia"

Professori Kari Liuhdon mielestä minkään suomalaisyrityksen ei kannattaisi jäädä Venäjälle.

– Läntisistä yrityksistä on tulossa lainsuojattomia, joita turvaa enää Kremlin tuki.

Kilpailijoilla ja viranomaisilla on entistä paremmat mahdollisuudet kiristää ja vallata länsiyrityksiä.

Venäjän valtion suojakaan ei ole ilmaista vaan edellyttää palveluksia hallinnolle. Viime viikolla uutisoitiin esimerkiksi, että Venäjän liikekannallepanosta annettu laki velvoittaa myös länsimaisia yrityksiä auttamaan viranomaisia sen toimeenpanossa.

– Suomi ei tule niitä yhtiöitä pelastamaan, jotka sinne jäävät. Se on venäläistä rulettia, ja joskus tulee näpeille, Liuhto sanoo.

Liuhdolla onkin suomalaisyrityksille vain yksi neuvo:

– Äkkiä kotiin, tai muuten teistä tulee Putinin panttivankeja tai puudeleita.

Videolla professori Kari Liuhto kertoo, minkälaisia riskejä suomalaiset yhtiöt kohtaavat Venäjällä.

Stockmann: Brändin lähtö Venäjältä olisi iso riita

Stockmann on ainoita tunnettuja suomalaisbrändejä, jotka enää näkyvät Venäjän suurkaupunkien katukuvassa. Brändin Venäjällä omistava Reviva on avannut maassa uusien tavaratalojen lisäksi verkkokaupan.

Reviva sai oikeuden käyttää Stockmannin brändiä vuonna 2016, kun Stockmann myi tappiolliseksi muuttuneen tavaratalotoimintansa venäläisyhtiölle. Nykyinen lisenssi on voimassa vielä kuusi vuotta.

– Meille oli onni, että saatiin [Venäjän tavaratalotoiminta] myytyä jo aiemmin ja on vain lisenssisopimus jäljellä. Fortumilla ja Nokian Renkailla on ihan eri tason ongelmat kuin meillä, sanoo Stockmannin lakiasiainjohtaja Jukka Naulapää.

Stockmann kertoo Ylelle, ettei sillä ole oikeudellista mahdollisuutta rajoittaa tavaramerkkinsä käyttöä Revivan tavarataloissa, koska sopimusta ei ole rikottu.

Naulapään mukaan lisenssisopimuksen uudelleenneuvottelusta ei ole keskusteltu yhtiön hallituksessa "tai muuallakaan".

Kun Venäjän hyökkäys Ukrainaan alkoi, Stockmann tuomitsi julkisesti (siirryt toiseen palveluun) hyökkäyksen, poisti venäläiset tuotteet myynnistä ja lopetti omien tuotemerkkiensä viennin venäläisiin Stockmann-tavarataloihin.

Jos voisitte, haluaisitteko tässä maailmantilanteessa päästä irti lisenssisopimuksesta?

– Se on hyvä kysymys, mutta tässä tilanteessa sopimus on meille ainoa keino valvoa sitä, että Stockmann-tavaramerkki on Venäjällä sellainen kuin me haluamme, Naulapää sanoo.

Viime kuukausina on nähty, että Venäjältä poistuneista länsimaisista yhtiöistä on kyhätty paikallisia kopioita tai brändejä on käytetty luvatta.

Naulapään mukaan arvostetun Stockmann-brändin lisenssin saaminen oli venäläiselle Revivalle jo kaupantekovaiheessa kynnyskysymys.

– Eivät he vapaaehtoisesti luopuisi [tavaramerkin käytöstä]. Se olisi iso riita tai oikeudenkäynti.

Professori Kari Liuhto vahvistaa, että sopimuksista voi olla hyvin vaikea päästä eroon laillisesti.

Stockmann saa nimensä käytöstä rojaltituloja Revivalta. Rojaltien suuruutta Stockmann ei kerro mutta sanoo, että niiden osuus yhtiön liikevaihdosta on hyvin pieni.

– Jos he haluaisivat tehdä eettisesti oikein, he lahjoittaisivat rojalteista saadut tulot esimerkiksi ukrainalaisille lapsille. Näin he tekisivät selväksi, etteivät he yrityksenä hyödy tästä, Liuhto sanoo.

Suomalaisia yrityksiä ajaa Venäjältä arvot ja julkinen paine

Suomi on kokoaan suurempi, kun vertaillaan Venäjältä vetäytyvien yhtiöiden kotimaita.

Ulkomaisten yritysten vetäytymistä keväällä kartoittanut yhdysvaltalainen Yalen yliopisto löysi (siirryt toiseen palveluun) vain Yhdysvalloista, Britanniasta ja Saksasta useampia Venäjältä lähteviä yrityksiä kuin Suomesta.

Katso tästä listasta yritykset, jotka kertovat Ylelle lähteneensä maasta kokonaan.

Usean yhtiön edustaja kommentoi Ylelle, että Venäjällä jatkaminen olisi ollut yhtiön arvojen vastaista.

– Voimme uudelleen harkita päätöstä sen jälkeen, kun Venäjän nykyjohto on vaihtunut ja Venäjä on osoittanut demokraattista kehitystä. En usko, että tällaista minun aikanani ehtii tapahtua, sanoo Lappset-leikkivälineyhtiön toimitusjohtaja Tero Ylinenpää Ylelle sähköpostitse.

Myös sijoittajilta ja asiakkailta tulevalla paineella on ollut suuri vaikutus, professori Liuhto arvioi.

– Olin yllättynyt, kuinka vahvasti suomalaiset ottivat kantaa keväällä vaikka venäläisten omistamaa Teboilia vastaan. Ihmiset alkoivat miettiä, käyvätkö he Fazerin kahviloissa, Liuhto sanoo.

Fazer ilmoitti sittemmin myyneensä kaiken toimintansa Venäjällä.

Liuhto on vaikuttunut siitä, kuinka moni suomalaisyhtiö on päättänyt lähteä Venäjältä, vaikka se on tarkoittanut monille yhtiöille isoja taloudellisia menetyksiä.

– Olen ylpeä suomalaisten yritysten päätöksistä.

16 yritystä kertoi lähdöstä vasta nyt

Selvitystä tehdessä kävi ilmi, että 16 yhtiötä ei ollut viestinyt julkisesti mitään Venäjän-toimintansa kohtalosta. Joukossa olivat muun muassa siivous- ja pesulayhtiö Sol ja monialayhtiö Wihuri.

Kun Yle lähestyi yhtiöitä sähköpostitse, kaikki kertoivat päättäneensä lopettaa toiminnan Venäjällä.

Valtaosa yhtiöistä selitti hiljaisuuttaan sillä, ettei niillä ole ylipäätään ollut tapana tiedottaa päätöksistään ulospäin.

Osa yhtiöistä oli kaikessa hiljaisuudessa hävittänyt verkkosivuiltaan tietoja toiminnastaan Venäjällä.

Esimerkiksi Sol poisti keväällä linkit venäjänkielisille verkkosivuilleen sekä yrityksen pääsivulta että blogikirjoituksesta, joka esitteli yrityksen kansainvälistä toimintaa.

– Tässä maailmantilanteessa emme koe, että meidän kannattaa markkinoida enää Venäjän toimintojamme, koska olemme vetäytymässä sieltä mahdollisimman pian, sanoo Sol Palveluiden toimitusjohtaja Juhapekka Joronen Ylelle sähköpostitse.

Monialayhtiö Wihuri kertoi Ylelle, että sen Wille Machines -kokoonpanotehdas Pietarissa on "käytännössä lopettanut toimintansa". Kiilto odottaa, että Venäjän viranomaiset hyväksyvät sen Venäjän-toimintojen myynnin. Kuva on syyskuulta. Kuva: Grigori Vorobjov / Yle

Teollisuusalan yritys Koja julkaisi tiedotteen (siirryt toiseen palveluun) päätöksestään aloittaa Venäjän-toimintojensa lakkauttaminen pian sen jälkeen, kun Yle kysyi siltä asiasta syyskuussa.

Yhtiö kertoi tiedotteessaan keskeyttäneensä Venäjän-toimintonsa välittömästi hyökkäyksen jälkeen mutta ei kertonut lakkauttamispäätöksen tarkkaa ajankohtaa.

Venäjän-kaupan konkari: Julkinen arvostelu voisi jopa estää lähdön

Useita yrityksiä painoi huoli niiden venäläisten työntekijöiden pärjäämisestä ja jopa turvallisuudesta Venäjällä.

Yksi Venäjällä pitkään liiketoimintaa harjoittanut suomalainen kertoo Ylelle olevansa huolissaan paikallisten työntekijöiden ja jopa Venäjällä asuvien läheistensä puolesta. Siksi hän esiintyy tässä jutussa nimettömänä.

Hänen arvionsa mukaan moni länsimainen ja suomalainen yhtiö on jo pidempään suunnitellut lähtöä Venäjältä. Hyökkäys Ukrainaan on tarjonnut tilaisuuden esittää lähtö moraalisena ratkaisuna, vaikka taustalla painavat myös taloudelliset intressit.

– Moni saattaa tehdä tämän nyt markkinointimielessä, näyttääkseen yhteiskuntavastuun kiiltokuvaa.

Hänen mukaansa "moraalinvartijoiden" on helppo tuomita yritysten ratkaisut ymmärtämättä huolta siitä, millaisia henkilökohtaisiakin seurauksia niistä voi koitua.

– Ajatellaan, että se on helppoa, sen kun vaan lähtee. Suomessa se olisi helppoa, mutta Venäjällä on erilaiset koneistot takana.

Hän sanoo, ettei ole saanut suoria uhkauksia. Tilanteen arvostelua hän sanoo välttävänsä seurausten pelossa.

– Julkisesti suunnitelmista kertominen voi huomattavasti hidastaa tai vaikeuttaa tai jopa estää maasta vetäytymisen, suomalainen lisää.

Venäjä on tehnyt länsimaisten yhtiöiden vetäytymisen maasta hitaaksi ja vaikeaksi. Suomalaisyrityksen edustaja sanoo, että toiminnan lopettaminen muuten kuin viranomaisten vaatimuksia noudattaen voisi johtaa yrityksen kansallistamiseen ja omaisuuden menettämiseen.

– Myös Venäjän-johtoryhmällemme saattaisi koitua rangaistuksia lakien puitteissa, puhumattakaan siitä, mitä muuta harmia saattaa seurata elämässä. Siellä ollaan taitavia tekemään harmeja, jos joku tällaisen asian äkkää ja ottaa silmätikuksi.

Professori Liuhto pitää turvallisuushuolia perusteltuina.

– Olen saanut sellaisen kuvan, että toimivaa johtoa voivat ihan oikeasti uhata vankeustuomiot. Ymmärrän hyvin, että työntekijöitä halutaan suojella.

Professori: Venäjä voi ottaa yhtiöitä panttivangeiksi

Liiketoiminnan lopettaminen Venäjällä on monelle yhtiölle helpommin sanottu kuin tehty. Selvityksen yhtiöistä 38 on päättänyt lähteä Venäjältä, mutta prosessi on tavalla tai toisella kesken.

Jotkut yhtiöt kertovat, että kyse on vain viimeisistä paperitöistä. Toisilla myyntineuvottelut ovat olleet jumissa jo pitkään.

Myös siirtymäajat voivat olla pitkiä.

Näitä suomalaisia tuotteita myytiin Pietarissa syyskuussa. Tuotteet on joko valmistettu ennen suomalaisyhtiön vetäytymistä Venäjältä tai sitten tuotteiden uudella valmistajalla on ollut mahdollisuus käyttää brändiä vielä siirtymäajan aikana. Kuva: Grigori Vorobjov / Yle

Oma lukunsa ovat yhtiöt, joiden irtautuminen edellyttää lupaa Venäjän viranomaisilta. Esimerkiksi kemikaaliyhtiö Kiilto ja metsäkonevalmistaja Ponsse ovat teheet kaupat toimintojensa myynnistä mutta odottavat vielä viranomaislupia.

Liuhdon mukaan näyttää siltä, ettei Venäjä päästä tiettyjä länsimaisia yrityksiä irtautumaan.

– Ne ovat panttivankeja ja neuvotteluvaltti. Siksi Kreml pyrkii pitkittämään prosessia.

Liuhdon mukaan valtionyhtiö Fortumin voimaloiden kohtalo on käytännössä presidentti Vladimir Putinin käsissä.

Suomalaisyhtiöitä odottavat miljarditappiot

Osalle yrityksistä Venäjän-liiketoiminnan lopettaminen aiheuttaa suuret tappiot. Esimerkiksi Nokian Renkaiden henkilöautorenkaiden tuotannosta 80 prosenttia on tapahtunut Venäjällä.

Pelkästään Fortum on investoinut Venäjälle miljardeja. Arviot yhtiön omaisuuden arvosta Venäjällä vaihtelevat YK:n alaisen Unctadin 32,5 miljardista Fortumin oman kirjanpidon 5,5 miljardiin.

Liuhdon mukaan Venäjän toimintojen myymisen ajankohta on mahdollisimman huono.

– Nyt on ostajan markkinat, ja odottamalla ne saavat vielä halvemman hinnan. Jossain vaiheessa länsiyhtiö haluaa vain päästä pois.

Valtaosa yhtiöistä ei ole kertonut toimintojensa myynnistä saamaansa hintaa. Liuhdon mukaan tämä kertoo siitä, että yhtiöt ovat todennäköisesti jääneet pahasti tappiolle.

Liuhdon arvion mukaan sekä tuonti Venäjältä että vienti Venäjälle tippuvat ensi vuonna muutamaan prosenttiin, kun EU:n kaikki pakotteet astuvat voimaan.

Kestää pitkään, että luottamus Venäjään palautuisi, vaikka sota joskus loppuisi ja nykyhallinto menettäisi vallan.

– Tästä tulee menetetty vuosikymmen Venäjän-kaupassa, Liuhto sanoo.

Lataa taulukko (.csv) Lataa yritysten vastaukset (.html)

Juttuun tehty tarkennus 2.10. kello 17.30. Selvityksen keskeyttäneet-ryhmän kohdalla kuvailuun on lisätty, että keskeytys koskee kaikkea Venäjään liittyvää liiketoimintaa. Tekstiin lisätty myös tarkempaa tietoa Postin toiminnasta.

Juttua tarkennettu 4.10. kello 13.35. Selvityksen supistaneet-ryhmän kohdalla kuvailuun lisätty, että supistaminen koskee kaikkea Venäjään liittyvää liiketoimintaa. Muutettu luonnehdintaa KWH-yhtymän liiketoiminnasta. Lannoitteita Venäjältä tuova KWH-yhtymä on lopettanut Venäjään liittyvät liiketoimet. Aikaisemmin jutussa luki, että KWH on lopettanut muut liiketoimet Venäjällä.

Klikkaamalla yrityksen logoa pääset katsomaan tarkemmin, mitä päätöksiä se on tehnyt Venäjään liittyvästä toiminnastaan. Voit järjestää yrityksiä niiden nimen, liikevaihdon ja työntekijämäärän mukaan.

Yritysten liikevaihto, työntekijöiden määrä ja toimiala. Lähde: Kauppalehden yrityshaku, yritysten omat verkkosivut.

Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta maanantaihin 3.10. kello 23:een asti.