Maailman suurimmassa sademetsässä Amazonilla Brasiliassa roihuavat pahimmat metsäpalot 15 vuoteen.
Laittomat maanvaltaajat sytyttävät tulipaloja raivatakseen metsää karjan laidunnusta ja soijaplantaaseja varten.
Tulipalot ja metsäkato ovat lisääntyneet Amazonilla räjähdysmäisesti vuoden 2019 jälkeen, kun presidentti Jair Bolsonaro aloitti virassaan. Vuosittainen metsäkato on lisääntynyt Amazonilla 52 prosenttia Bolsonaron hallinnon kolmen ensimmäisen vuoden aikana verrattuna edelliseen kolmen vuoden jaksoon.
Palopesäkkeitä Amazonilla on ollut Greenpeacen mukaan tämän vuoden tammikuusta elokuuhun 16,7 prosenttia enemmän verrattuna viime vuoden vastaavan ajanjaksoon.
Yksi suurimmista syistä tuhoisille metsäpaloille on ollut presidentti Bolsonaron hallinnon haluttomuus suojella ympäristöä: maan taloutta kasvatetaan Amazonin sademetsän kustannuksella.
– Hän on avoimesti vihamielinen kaikelle ympäristönsuojelulle, sanoo globaalin kehitystutkimuksen professori Markus Kröger Helsingin yliopistosta.
Bolsanaron virkakausi on lopuillaan, sillä lokakuussa Brasiliassa käydään presidentinvaalit.
Vaalit ovat Brasilian sademetsien kohtalonhetki.
– Nämä vaalit ovat todella tärkeät koko maapallon tulevaisuuden kannalta, Kröger sanoo.
Jos vaalit voittaa Bolsonaron haastaja, aiemminkin presidenttinä toiminut työväenpuoluetta edustava ex-presidentti Luiz Inácio Lula da Silva, laittomia hakkuita ja metsäkatoa yritetään todennäköisesti saada kuriin. Jos taas istuva presidentti Bolsonaro vie voiton,metsätuhot jatkuvat.
– Vaaleilla on erittäin suuri vaikutus. Jos Lula voittaa, on mahdollisuus parantaa huomattavasti Amazonin tilannetta. Jos Bolsonaro voittaa, tilanne menee entistä pahemmaksi, suorastaan katastrofaaliseksi, Kröger sanoo.
Tällä hetkellä Lulaa kannattaa gallupien mukaan presidentiksi paljon isompi osuus brasilialaisista kuin Bolsonaroa. Se osoittaa Krögerin mielestä, että Brasiliassa ollaan huolissaan ympäristöstä.
Lulan yksi vaalilupauksista on alkuperäiskansaministeriön perustaminen. Krögerin mukaan tällä voisi olla iso merkitys sademetsien suojelulle, koska suurin osa nytkin parhaiten säilyneistä sademetsän alueista on alkuperäiskansojen hallinnassa.
– Lula on päinvastaisella linjalla ympäristöasioissa kuin Bolsonaro, mutta ei Lulakaan ihan hirveästi innovatiivista politiikka ole esittänyt. Todennäköisesti siellä tultaisiin jatkamaan samalla linjalla kuin Lulan aiemmalla valtakaudella, Kröger sanoo.
Silloin eli 2003–2011 sademetsien hävitystä onnistuttiin vähentämään 70 prosenttia. Krögerin mukaan keinot olivat kovia, esimerkiksi iskuja suoraan laittomien hakkuiden tekijöihin.
Nyt laittomien hakkuiden ja metsäpalojen kitkeminen on paljon vaikeampaa, kun maanvaltaajat ovat edenneet jo niin syvälle ja laajalle sademetsiin, Kröger arvioi.
Bolsonarolla on laajaa kannatusta etenkin metsätuhoalueilla. Näistä osavaltioista on siis tulossa todennäköisesti bolsonaristien hallitsemia, jolloin siellä ovat vallassa hänen kannattamansa kuvernöörit. Se tekee metsäkadon hallinnasta vaikeaa, vaikka Lula voittaisi presidentinvaalit.
Myös laiton kullankaivuu aiheuttaa metsäkatoa. Lisäksi kullan erottelussa käytettävä elohopea turmelee joet ja kertyy sekä kaloihin että jokien alajuoksulla asuviin ihmisiin. Toinen Lulan vaaliteemoista on tähän puuttuminen.
– Kullankaivajat ovat mafioita, jotka tappavat alkuperäiskansoja ja aiheuttavat todella pahoja ympäristöongelmia sademetsissä, Kröger sanoo.
Keikahduspisteen jälkeen sademetsä alkaa kuivumaan
Jos Amazonista hävitetään 20–25 prosenttia alkuperäisestä pinta-alasta, saavutetaan lukuisten tutkimusten mukaan kriittinen keikahduspiste. Silloin sademetsä ei enää kykene tuottamaan omia sateitaan, vaan veden kierto häiriintyy. Tällöin sademetsä alkaa kuivumaan ja pikku hiljaa savannisoitumaan.
Nyt Amazonin sademetsistä on hävitetty arviolta 17–19 prosenttia, joten ollaan kriittisen pisteen lähellä.
– Se ei tarkoita, että se yht’äkkiä muuttuisi aavikoksi tai savanniksi. Se alkaa reunoiltaan kuivumaan.
Todennäköisyys sille, että keikahdus tapahtuisi tämän vuosisadan aikana, on tuoreimman IPCC:n raportin mukaan pieni.
– Eli kyllä tässä vielä on aikaa, mutta tiedämme, että se saattaa mennä siihen suuntaan, sanoo emeritusprofessori Markku Kanninen Helsingin yliopiston tropiikki-instituutista.
Sama keikahduspiste tulee tutkimusten mukaan eteen myös, jos ilmasto lämpenee keskimäärin neljä astetta tai yli.
Noin puolet maapallomme trooppisista metsistä on Amazonilla. Ne ovat tärkeitä biodiversiteetille, veden ja hiilen kierrolle sekä ilmastolle.
Amazonin sademetsät vaikuttavat koko maapallon ilmastoon. Sademetsät tuottavat sateita koko Etelä-Amerikan alueelle. Jos sateet menetetään, sillä on suuret vaikutukset ruoantuotantoon niin alueellisesti kuin laajemminkin.
– Sateen jakauma Etelä-Amerikassa on jo nyt muuttunut. Se ei johdu pelkästään metsien hävittämisestä, vaan myös ilmastonmuutoksesta. Nämä yhdessä saattavat johtaa kohti kuivempaa, Kröger sanoo.
Syynä on se, että Amazonin metsät tuottavat tavallaan omat sateensa. Kun kostea ilma Atlantilta kohtaa puuston, se sataa alas, puut haihduttavat sen taas yläilmoihin, josta se sataa taas alas.
Ilmastonmuutos kiihtyy, jos sademetsät menetetään.
Neljäsosa maailman metsien hiilivarastosta on sitoutunut Brasilian sademetsiin. Ne ovat valtava hiilinielu, joka imee päästöjämme ilmakehästä itseensä.
Mitä tehdä?
Glasgow'n ilmastokokouksessa yli sadan valtion johtajat, Jair Bolsonaro mukaan lukien, allekirjoitti metsäjulistuksen, jolla sitouduttiin lopettamaan metsien hävittäminen vuoteen 2030 mennessä. Silti Brasilian metsäkato on ollut ennennäkemätöntä.
Aiemmatkaan vastaavantyyppiset julistukset eivät ole tuoneet todellisia tuloksia. Brasilian presidentin oli helppo allekirjoittaa julistus, koska se antaa luvan jatkaa metsäkatoa seuraavat kymmenen vuotta.
Toissa vuoden oli tarkoitus olla käänteentekevä vuosi trooppisten metsien suojelussa, mutta niiden väheneminen vain kiihtyi.
Mitä sitten voisi tehdä elintärkeiden metsien säilymiseksi?
Parhaimpina keinoina sademetsien suojelemiseksi Kröger pitää Brasilian presidentin mahdollisen vaihtumisen lisäksi kansainväliseen kauppaan puuttumista.
– Ei voida ostaa sieltä samalla lailla enää raaka-aineita, jotka ovat linkittyneitä metsätuhoon. Ennen kaikkea tämä koskee rehua eli soijaa ja maissia.
Myös eukalyptuksesta valmistetun sellun Kröger laittaisi boikottiin, samoin mineraalit, kuten rauta ja kulta sekä naudanliha.
Suomessa on hänen mukaansa tärkeää vaikuttaa EU:n kautta. Esimerkiksi Mercosur-kauppasopimus pitäisi jättää hänen mielestään ratifioimatta.
– Asenteen pitää muuttua, jossa metsät voidaan uhrata, jotta kaikki kauppatavara voi virrata miten vaan, Kröger sanoo.
Isot kauppaketjut eivät seuraa Krögerin mielestä tarpeeksi sitä mistä heidän tuotteensa tulevat.
– Heidän pitäisi itse luoda auditointijärjestelmät, joissa he menevät tiloille, hän sanoo.
Krögerin mukaan nykyiset auditointointijärjestelmät eivät toimi.
– Nykyisissä järjestelmissä ostetaan se tulos, mikä halutaan. Konsulttifirmat saavat palkkion näiltä firmoilta, niin ei siinä ole insentiiviä luoda kriittistä analyysia, Kröger sanoo.
Tuotteiden vastuullisuuden ja jäljitettävyyden kustannukset ovat hänen mukaansa pieniä kauppakeskusten tuloihin nähden.
– Heidän pitäisi painostaa isoja kansainvälistä kauppa tekeviä firmoja, jotka myyvät tuotteita, että heillä on omat auditointijärjestelmänsä myös kunnossa, Kröger sanoo.
On myös syytä katsoa, mitä tuotteita ostaa ja mitä ei.
– Pitäisi panostaa sellaisiin tuotteisiin, että metsä pysyy siellä pystyssä, esimerkiksi pähkinöitä, hedelmistä tehtyjä tuotteita, luonnonkosmetiikkaa, eikä sellaisiin tuotteisiin, jotka nojaavat siihen, että metsät kaadetaan, Kröger sanoo.
Lue myös:
Uusi tutkimus: Amazonin sademetsä tuottaa enemmän päästöjä kuin sitoo itseensä
Katso Yle Areenasta: