Vuonna 2018 äiti ja tytär muuttivat toiselle paikkakunnalle.
Ennen muuttoa tytöllä oli kavereita. Sitten kaikki muuttui.
– Kun muutimme, niin minusta tuntuu, että hänestä tuli koulussa täysin ulkopuolinen. Hän ei oikein mahtunut mihinkään kaveriporukkaan. Hänellä oli aikaisemmin vuotta nuorempi ystävä ja hänkin sanoi, että minä en enää jaksa sinua.
Äiti, tytär ja yläkoulun rehtori esiintyvät tässä jutussa anonyymisti aiheen arkaluontoisuuden vuoksi. Käytetään tytöstä nimeä Iina.
Äidin mukaan kiusaaminen alkoi jo alakoulussa ja se on ollut aina henkistä. Alakoulussa Iinalle huudeltiin ääneen.
Äiti teki lopulta alakoulun aikana kiusaamisesta rikosilmoituksen ja poliisi sekä ankkuritiimi kävivät keskustelemassa asiasta koululla. Silloin asia ei kuitenkaan edennyt, koska tilannetta ei äidin mukaan "nähty niin pahana."
Äidin mukaan tilanne eskaloitui tänä syksynä tytön aloitettua yläkoulun.
– Tämä on ollut sellainen tikittävä aikapommi, että on ollut vain ajan kysymys, milloin tilanne pahenee.
– Olen todella järkyttynyt tästä kaikesta, äiti sanoo nyt.
Kiusaaminen tuli äidin tietoon uudelleen tänä syksynä, kun tyttö näytti hänelle viestejä, joita oli saanut.
Tytön kiusaajia kolmekymmentä
Kiusaajia on Iinan mukaan kaiken kaikkiaan noin kolmekymmentä. He kaikki eivät ole samasta koulusta, jossa hän opiskelee.
– Tyttäreni on sanonut, että äiti, tiedätkö, mistä hän tietää, että ihmiset puhuvat hänestä. Tietty ryhmä alkaa seuraamaan häntä Snapissa. Se on tavallaan sellaista sanomatonta kiusaamista. Ei oteta porukkaan, mutta seurataan Snapissa.
Kiusaaminen ilmeneekin pitkälti sosiaalisen median puolella, missä kiusaajilta tulee viestejä viikottain.
Äidin mukaan tyttärelle on esimerkiksi sanottu, että jos hän syö salaattia, että “kauhea läski, kun syö salaattia".
– Lapseni on hoikka ja kaunis tyttö.
17-vuotias tyttö lähetti puolestaan Snapchatin kautta kuvan, jossa hän näyttää kieltä ja keskisormea. Yle näki tämän kuvan.
Ei ole voinut mennä kouluun
Yläkoulussa tänä syksynä tilanne eskaloitui niin, että tytär ei ole enää pystynyt käymään koulussa muutamaan viikkoon.
– Kun menin viime viikolla tytön kanssa palaveriin kouluun, hän oli täysin lukossa. Se oli minulle hälytysmerkki.
Vähän aikaa sitten Iina oli tätinsä kanssa tivolissa ja siellä toinen tyttö oli tullut sanomaan, “hei sä et uskalla tulla kouluun. Tsemppiä.”
– Kysyin sitten siskoltani, että oliko se vilpittömän oloinen, että hän oikeasti haluaa auttaa ja toivottaa tsempit, niin ei tullut sellainen kuva.
Äidin yhteisöpedagogin työtä tekevä kaveri oli laittanut yhdelle tytön koulukavereista viestiä, että voisitko olla Iinan tukena. Tyttö levittikin viestin kaikille ja Iinalle alettiin huutamaan, että "tyttö on nössö, kun hän ei uskalla tulla kouluun."
– Koko koulu vihaa sua, tyttärelleni on sanottu. Onhan tuo dissaamista ja polkemista. Tulee ihan kylmät väreet, että näin lyödään lyötyä.
Koulu mukautti tytön koulunkäynnin, että se on mahdollisimman mukavaa ja että tytön itsetuntoa saataisiin hiljalleen nostettua. Äidin mukaan he ovat menossa tällä viikolla tutustumaan toiseen kouluun, jotta Iina voisi opiskella siellä osan viikosta.
Äidin mielestä positiivista on se, että koulussa on haluttu puuttua tilanteeseen.
– Koulu kyllä sanoi, että nimiä tiskiin, niin lähdetään purkamaan asiaa. Puuttuminen on kuin yö ja päivä verrattuna alakouluun.
Koulu on kehottanut tekemään rikosilmoituksen poliisille
Yläkoulun rehtori vahvistaa, että tytön kiusaaminen on tuotu opettajien ja rehtorin tietoon. Opiskeluun ja koulunkäyntiin liittyen on ollut palaveri äidin ja opettajien kesken viime viikon loppupuolella.
– Opetusjärjestelyistä on silloin sovittu ja samassa yhteydessä on kiusaamisasiasta ollut puhetta. Asia on etenemässä.
Rehtorin mukaan äitiä on myös kehotettu tekemään rikosilmoitus kiusaajista.
– On kuulostanut siltä, että kiusaaminen on ollut laajamittaisempaa, että voisi ottaa screenshotteja näistä viesteistä ja olemme myös kehottaneet ottamaan poliisiin yhteyttä, rehtori kertoo.
Rehtori muistuttaa, että kiusaamiseen on tärkeää puuttua, vaikka sitä tapahtuisikin vapaa-ajalla.
– Vaikka se ei tapahtuisi koulussa, niin ne laineet tulevat tänne kouluun.
Kiusaajien kielenkäyttö entistä rajumpaa
Kiusaamisasioiden tuki- ja neuvontakeskus Valopilkun hankevastaava Tina Holmberg-Kalenius sanoo, että kiusaaminen on netin takia monimuotoisempaa, kielenkäyttö kiusaamistapauksissa entistä rajumpaa ja kiusaaminen on myös väkivaltaisempaa.
– Raja on välillä hiuksenhieno, mitä nähdään kiusaamiseksi ja mitä ei. Väkivallasta on jotenkin tullut sallitumpaa. Odotetaan, että ikään kuin pitäisi kestää kaikkia asioita, rajuakin kiusaamista.
Holmberg-Kaleniuksen mukaan Valopilkkuun tulevat yhteydenotot ovat pahimmasta päästä. Kiusaaminen on näissä tapauksissa jatkunut monen vuoden ajan.
– Jos kiusaaminen on jatkunut koko alakoulun ajan, on hyvin todennäköistä, että se jatkuu myös yläkoulussa. Kyllä jo alakoulussa pitäisi reagoida todella paljon vahvemmin siihen, että löytyisi niitä keinoja, joilla lopettaa kiusaaminen.
Jo yhden opettajan toimintatavoilla on suuri merkitys kiusaamisen lopettamisessa.
– Opettaja voi rakentaa yhteisöllisyyttä, kuunnella ja välittää oppilaista. Kiusaaminen voi loppua siihen.
Holmberg-Kaleniuksen viesti kiusatulle on se, että älä syyllistä itseäsi, koska sinussa ei ole mitään vikaa, etkä ole tehnyt mitään väärää.
– Sinulla on sama oikeus olla olemassa niin kuin kellä tahansa muulla. Aikuisella on vastuu tilanteen ratkaisemassa.
Myös vanhemmilla on oikeus odottaa, että heidän lapsensa koulutie on turvallinen.
– Oikeasti vanhemmilla on lakiin perustuva oikeus pyytää koulua toimimaan noissa tilanteissa.
Kiusaaminen tuntuu tytöstä raskaalta
Iinan äiti soitti myös lastensuojeluun, että kouluun saataisiin hänen lisäkseen joku tukihenkilö, joka voisi tarvittaessa viedä lapsen kouluun. Sosiaalityöntekijä kävi heidän luonaan juttelemassa asian tiimoilta.
Äiti ei ole tehnyt vielä rikosilmoitusta, mutta hän harkitsee sen tekemistä.
– Olen pyytänyt tyttöä ottamaan screenshotteja kiusaajien kuvista ja viesteistä, että nyt tämä pitää loppua. Ei voi olla niin, että ihmiset vain laittavat noita, eikä kukaan joudu vastuuseen.
Äiti kertoo taistelevansa tytön oikeuksista, eikä aio antaa periksi.
Iinalla on äidin mukaan ollut viime loka-marraskuusta lähtien myös fyysisiä oireita. Hänellä on ollut rytmihäiriöitä ja hän on kaatuillut ja pyörtyillyt.
Yle kysyi tytöltä itseltään, miltä kiusaaminen hänestä tuntuu. Tyttö kertoi äidin välityksellä puhelimessa, että rasittavalta.
– Se on raskasta. Ei enää jaksaisi.
Tyttö sanoo, ettei oikein tiedä, haluaako palata kouluun.
– Siellä ei ole ketään kavereita.
Voit keskustella aiheesta 8.9. klo 23 asti.
Lue myös:
Tutkimus: lapsena muita kiusanneilla suurempi riski syyllistyä väkivaltarikoksiin