Suomen naisten jääkiekkomaajoukkueen suoritukset MM-kisoissa herättivät huolta suomalaisen jääkiekon kehityksestä tyttöjen ja naisten puolella.
Yle Urheilun asiantuntijat Ismo Lehkonen ja Minttu Tuominen nostivat esiin, että Suomi on jäänyt jälkeen muun muassa kiekollisissa taidoissa. Maajoukkueessa on keskitytty paljon esimerkiksi fyysiseen harjoitteluun.
Suomen Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Harri Nummela kertoo Yle Urheilulle, että liitto on aloittamassa prosessin, jossa se käy laajuudella läpi nais- ja tyttökiekon tilanteen.
Tämä oli tarkoitus tehdä muutenkin syksyllä, mutta suoritukset MM-kisoissa antoivat tähän entistä suuremmat perusteet. Prosessi nivoutuu kesällä laadittuun suomalaisen jääkiekon uuteen strategiaan, jossa sitouduttiin jatkamaan nais- ja tyttökiekon kehittämistä.
– Käymme läpi prosessin, jossa kirkastamme meidän nykytilan nais- ja tyttökiekossa hyvin laajasti. Lähdemme siitä, miten saamme pelaajia mukaan tyttökiekkoon. Käymme läpi pelaajien kehityspolun sekä Naisten Liigan ja Mestiksen tämän hetkisen tilanteen. Arvioimme myös naisten maajoukkueen toimintaa ja sen tilannetta, Nummela sanoo.
Näiden pohjalta liitto aikoo linjata toimenpiteet tyttö- ja naiskiekon kehittämiseksi.
– Nyt on konkreettisten suunnitelmien tekemisen aika. Ne haasteet, joita kohtasimme päättyneissä naisten MM-kisoissa, antavat meille entisestään perusteet, että analysoimme tilannekuvan perusteellisesti.
Yhteistyötä SM-liigan kanssa?
Nummela totesi aiemmin Yle Urheilulle, että kehityksessä keskeisintä on Naisten Liigan taloudellisten voimavarojen vahvistaminen. Esimerkiksi Jääkiekkoliitto tukee sarjan kehitystä muun muassa osallistumalla päätoimisten valmentajien palkkaamiseen.
Nummela toivoo, että myös SM-liigaseurat tekisivät yhä useammin yhteistyötä Naisten Liigan seurojen kanssa.
– Toivon myös, että näemme liigaseurojen taholla yhä useampia samanlaisia yhteistyökuvioita kuin Helsingin IFK:lla on ollut eli liigaseurat ottavat vastuuta myös naisten liigajoukkueista.
Jääkiekkoliitto perustaa uuden yksikön
Nummela ymmärtää, että koronapandeamiavuosien aikana liigaseuroilla ei ole ollut tätä mahdollisuutta.
– Toivon, että tilanne pandemian ja sitä kautta liigaseurojen talouden suhteen on huomattavasti helpompi kuin aiemmin. Sitä kautta seuroilla on mahdollisuus harkita, pystyvätkö he osallistumaan omalta osaltaan Naisten Liigan seurojen toiminnan kehittämiseen. Ensisijaisesti varainhankinnan kasvattamistyö pitää tehdä seurojen omissa organisaatioissa.
Myös Jääkiekkoliitto osallistuu sarjan ja sen taloudellisen tilanteen kehittämiseen. Jääkiekkoliitto nimittäin perustaa uuden yksikön kohentamaan Naisten Liigan sekä Mestiksen taloutta. Liitto on hakenut neljän henkilön tiimiin markkinointikoordinaattoreita ja sisällöntuottajia.
– Tämä yksikkö pyrkii tukemaan merkittävästi paremmin kuin tähän saakka talouden kehittämistä niin Naisten Liigan kuin Mestiksen seuroissa. Olemme tekemässä ensimmäisiä lisärekrytointeja, Nummela sanoo.
Naisleijonat kääntää kiukun vahvuudeksi
Naisleijonien GM:n Tuula Puputin mukaan maajoukkuetoiminnassa taloudelliset resurssit ovat hyvällä tasolla, mutta tilannetta tarkastellaan kausittain.
Lentokentältä tavoitettu Puputti myös kertoo, että pelaajapalaverit on jo aloitettu pelaajien kanssa bussimatkalla Kööpenhaminaan.
– Valmennuksen kanssa tapahtuma analysoidaan lähiaikoina. Samoin käymme keskustelun myös luottamusjohdon ja muiden lajitoimijoiden kanssa. Tärkeintä on palata työntekoon arjessa ja kääntää tästä kiukku vahvuudeksi.
Lue myös: