Talvikauteen varautuvan Euroopan horisonttiin on kohonnut uusi uhka. Ensin Venäjän supisti kaasutoimituksiaan, nyt se ajaa niitä jo kokonaan alas.
Merkittävä osa Euroopan energiasta on tuotettu maakaasulla. Kun kaasun hinta on Venäjän hyökkäyksen seurauksena noussut, on myös sähkö kaikkialla Euroopassa aiempaa kalliimpaa.
Samalla energiakriisi on nostanut esiin riippuvuussuhteen, jonka piti hyödyttää niin länttä kuin Venäjää.
Venäjän energiapolitiikkaa tunteva Veli-Pekka Tynkkynen sanoo, että Euroopan haluttomuus ryhtyä kovempiin pakotteisiin on antanut etulyöntiaseman hyökkäyssotaa käyvälle Venäjälle.
Selvitämme tässä jutussa, miten Venäjä rakensi energia-aseen, jonka kärkenä on maakaasu.
Nord Stream oli myös saksalainen unelma
Kymmenen vuotta sitten valmistuneen Nord Stream 1 -kaasuputken taustalla oli Neuvostoliiton ja Saksan kaasukauppa, jonka takia rakennettiin Valko-Venäjän ja Ukrainan läpi kulkevat putket Venäjältä keskiseen Eurooppaan.
Saksa halusi kuitenkin suoran kaasuyhteyden Venäjältä, koska ajatteli että kauppaa käytäisiin näin ilman välikäsiä ja halvemmalla. Venäjän presidentti Vladimir Putin puolestaan halusi kiertää Ukrainan, jonka mainetta yhteistyökumppanina Venäjä mustamaalasi.
– Varmasti Ukrainassakin on ollut omaa energiakorruptiota, mutta sen lisäksi Venäjä pelasi niin, että Ukraina näyttäytyi epäilyttävänä toimijana, sanoo Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista.
Näillä taustoilla pantiin alulle Nord Stream 1 -putkihanke. Venäjän Viipurista Saksan Greifswaldiin kulkeva 1200 kilometriä pitkä putki avattiin vuonna 2011.
Myös suunnilleen samaa reittiä kulkeva Nord Stream 2 on käytännössä valmis, mutta Saksa keskeytti paljon arvostellun putken käyttöönoton lopulta juuri ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.
Kummankin putken enemmistöosakas on Venäjän valtion öljy- ja kaasuyhtiö Gazprom.
Uskottiin, että keskinäisriippuvuus hyödyttää kaikkia
Taloudellisen hyödyn ohella Saksa tavoitteli Nord Stream -projektilla sitä, että yhteinen etu olisi omiaan rauhoittamaan Venäjää.
Tynkkynen sanoo, että saksalaiset arvelivat voivansa hallita Venäjään liittyviä riskejä yhteisen energiahankkeen avulla.
Hän muistuttaa, että Saksan ajatus keskinäisriippuvuudesta oli vahva vielä muutama päivä ennen Venäjän 24. helmikuuta aloittamaa suurhyökkäystä Ukrainaan.
Venäjän päämääriä edesauttoi tutkijan mukaan Saksan ulkopoliittinen linja “Ostpolitik”, samoin kuin Suomen, Italian ja Ranskan idänpolitiikka.
– Venäjä halusi kaasukaupalla paitsi tehdä rahaa, myös koukuttaa Eurooppaa niin, että maat eivät lähde havittelemaan energiaa muualta, Tynkkynen sanoo.
Tästä syystä Venäjä on tarjonnut energiaa - kaasun ohella myös öljyä ja uraania - hieman halvemmalla kuin muut.
Nyt tilanne on tutkijan mukaan se, että Venäjä pelaa erityisesti Saksaa vastaan, kun se laittaa Nord Stream ykkösen kiinni.
– Ajatus on, että Saksan tuki Ukrainalle heikkenisi, sekä moraalinen tuki että etenkin sotilaallinen tuki, hän sanoo.
Venäjän energiatulot ovat kasvaneet
Venäjän hyökkäyssota sai lännen asettamaan taloudellisia pakotteita. Niistä huolimatta Moskova on onnistunut kasvattamaan energian myynnistä saamiaan tuloja merkittävästi.
Tämä johtuu tutkija Veli-Pekka Tynkkysen mukaan myös siitä, että pakotteita ei asetettu tarpeeksi nopeasti.
Keskeinen Venäjän strategian onnistumisen syy on se, että kaikkea energiakauppaa ei lopetettu heti helmikuussa, sanoo Veli-Pekka Tynkkynen. Öljyn oston on määrä loppua vasta tämän vuoden lopussa.
– Toki hanojen sulkeminen kokonaan olisi ollut taloudellisesti hankalaa ja suuri shokki esimerkiksi Saksan kemianteollisuudelle, mutta monien asiantuntijoiden mukaan siitä olisi kuitenkin voitu selvitä, sanoo Tynkkynen.
Lisäksi Venäjä on pystynyt helmikuun jälkeen suuntaamaan etenkin öljyvirtojaan muualle. Se on kyennyt viemään esimerkiksi kreikkalaisilla tankkerilaivoilla öljyä Kiinaan ja Intiaan.
Sodankin keskellä Venäjän kaasu virtaa
Venäjän laajasta hyökkäyksestä huolimatta venäläinen kaasu virtaa yhä Ukrainan kautta. Osoitteena on Unkari.
Unkarin pääministeri Viktor Orbán lisää kaasun ostoa, vaikka muut EU-maat yrittävät päästä eroon Venäjän fossiilienergiasta.
– Tämä on jännittävä tilanne. Venäläistä kaasua johdetaan sodasta huolimatta Ukrainan läpi, sanoo Tynkkynen.
Hän arvioi, että myös Ukraina hyötyy taloudellisesti siirtomaksuista, ja että tässä tilanteessa jokainen euro ja dollari on sille kullanarvoinen.
Venäjän kaasun toinen innokas ostaja on Turkki.
Tynkkysen mukaan myös Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on lähtenyt Putinin "fossiilipopulismiin" mukaan, ja haluaa lisätä kaasun tuontia Venäjältä.
Turkin ostamaa kaasua ei kuitenkaan toimiteta Ukrainan kautta, vaan Mustanmeren pohjaan laskettua putkea pitkin.
Kaasun vienti jo keskeytyksissä moneen maahan
Vienti on nyt keskeytynyt Saksan lisäksi välillisesti esimerkiksi Ranskaan. Jo toukokuussa vienti keskeytyi Suomen lisäksi Puolaan ja Bulgariaan, kun maat eivät suostuneet Venäjän vaatimukseen maksaa kaasusta ruplissa. Venäjä sulki hanat.
Euroopassa on monimutkainen kaasuverkosto, jossa kaasua kuljetetaan eri suuntiin. Esimerkiksi Saksasta kaasua on viety muun muassa Ranskaan, Itävaltaan ja Balkanin maille.
Pakotteilla pyritään vaikuttamaan koko Venäjän energiateollisuuteen
Venäjään on kohdistettu monenlaisia pakotteita. Kauppasaarron - sen että Venäjältä ei osteta - lisäksi ovat finanssisanktiot ja teknologiset sanktiot.
Finanssisanktioilla tähdätään siihen, että venäläiset yritykset eivät saa rahaa kansainvälisiltä markkinoilta.
Teknologiset pakotteet tähtäävät siihen, että esimerkiksi Euroopasta, Yhdysvalloista ja Japanista ei myydä teknologiaa Venäjän öljy- ja kaasuteollisuudelle.
Nämä pakotteet eivät vaikuta heti, mutta vaikkapa viiden vuoden kuluttua Venäjä saattaa olla pulassa. Jo nyt Venäjä on syyttänyt pakotteiden aiheuttaneen Nord Stream -putken huollon vaikeutumisen.
Niin sanotuilla välillisillä pakotteilla pyritään estämään myös se, että Venäjä saisi hankittua tarvitsemaansa teknologiaa esimerkiksi Kiinasta.
Mitä ajatuksia aihe herättää? Voit keskustella tässä perjantaihin 9.9.2022 kello 23 saakka.
Lue myös: