Hyppää sisältöön

Suomenhevosten paratiisisaarella vietetään villiä poikamieskesää – orilaidun on tärkeä varsan kehitykselle

Orivarsat ovat kirmanneet Hauhon Särkisaaressa kesäisin jo 70 vuoden ajan. Perinteikkäät orilaitumet ovat vähentyneet, ja jäljellä oleville on tulijoita enemmän kuin niille mahtuu.

Hevosia syömässä ruohoa.
Oriiden kesälaitumella kaverit koulivat varsasta kelpo suomenhevosen. Yleensä yhteislaitumilla kesää viettävät hevoset ovat 1-3 vuotiaita.

Vuosittain tusinan verran nuoria suomenhevosia rantautuu Hauholla Särkisaareen, jossa Hämeen Hevosjalostusliiton orivarsalaidun on toiminut jo vuodesta 1950 lähtien. Orit viettävät kesän keskenään saaressa, jossa niillä on ruhtinaallisesti tilaa juosta ja painia.

– Hevonen on laumaeläin ja luotu laiduntamaan. Täällä se saa olla kavereiden kanssa laumassa ja syödä ruohoa koko kesän. Tällä on iso merkitys eläimille sekä fyysisesti, että psyykkisesti, sanoo Hämeen Hevosjalostusliiton toiminnanjohtaja Anu Kantala.

Suomessa orilaitumille on tungosta.

– Joka vuosi olisi tulijoita enemmän kuin pystymme ottamaan. Orilaitumia on nykyään vähemmän kuin menneisyydessä. Täällä saamme autettua toistakymmentä kasvattajaa sillä, että varsa on kesän täällä.

Orilaitumella on iso merkitys hevosen kasvulle, sanoo Anu Kantala. Lauma koulii ja opettaa sosiaalisia taitoja, mikä auttaa hevosen jatkokoulutuksessa. Kuva: Timo Leponiemi / Yle

Tärkeä ystävä antaa elämyksiä

Janakkalalaisen Eeva Lehtisen Herra Pipari on viettänyt pian päättyvän laidunkesän Särkisaaressa. Kohonneet hevosenhoitokustannukset saavat Lehtisen mietteliääksi, mutta hän ei ole valmis luopumaan hevosestaan.

– Se on niin tärkeä ystävä. Antaa ainutlaatuisia tunteita ja elämyksiä. Tämänkin hevosen olen kasvattanut kilpahevoseksi. Toivon, että pääsemme kilpakentille, ja saamme sitä kautta uusia elämyksiä yhdessä.

Suomessa on runsaat 19 000 suomenhevosta ja vuosittain rotuun syntyy noin tuhat varsaa. Varsamäärä on juuri riittävä pitämään suomenhevosen elinvoimaisena. Suomen Hippoksen toimitusjohtaja Minna Mäenpää uskoo, että suomenhevosella on hyvä tulevaisuus.

Eeva Lehtisen Herra Pipari on nauttinyt kesästä orivarsojen porukassa Hauholla. Kuva: Timo Leponiemi / Yle

Huippuvuosien hevosmäärästä on tultu alaspäin. Mutta Mäenpää toteaa, että suomenhevosella menee kohtuullisen hyvin, jos hevosten määrä pysyy edes nykyisissä lukemissa.

– Rotu vahvistaa myös maamme hevosurheilua, esimerkiksi Kuninkuusravit rakentuu nimenomaan suomenhevosen ympärille. Myös ratsastajista löytyy omat kannattajansa suomenhevosille, sanoo Mäenpää.

Kehittynyt suomalaisen yhteiskunnan mukana

Suomenhevonen on varsin suomalainen hevosrotu. Rotua on esiintynyt muualla lähinnä Suomesta ulkomaille lähteneillä hevosharrastajilla. Suomenhevosta on jalostettu rotuna eteenpäin sen mukaan, millaisia hevosia Suomessa on tarvittu.

– Suomenhevonen on kehittynyt suomalaisen yhteiskunnan mukana. Hevonen on ollut tärkeä kumppani maataloustöissä ja myöhemmin myös sodassa. Sieltä se on kehittynyt ihmisen harrastuskumppaniksi ja urheiluhevoseksi, kuvailee Minna Mäenpää.

Suomenhevonen on kehittynyt yhteiskunnan mukana, muistuttaa Minna Mäenpää. Kansallishevosemme on loistava yleishevonen, joka toimii yhtä hyvin metsätyössä ja kilpakentillä. Kuva: Ville Välimäki / Yle

Hän sanoo, että meidän kaikkien velvollisuus on huolehtia kansallishevosen tulevaisuudesta.

– Suomenhevosella on pitkä historia. Se on tehnyt paljon Suomen ja suomalaisten eteen. Nyt on meidän vuoromme tehdä kaikkemme suomenhevosen eteen niin, että se säilyy myös tulevaisuudessa.

Perimän monimuotoisuus avainasemassa

Minna Mäenpää korostaa, että suomenhevosen perimä on pidettävä riittävän monimuotoisena.

–Raviurheilu säilyttää suomenhevosta voimakkaammin. Noin tuhannesta varsasta noin 700 kasvatetaan raviurheiluun. Muut ovat ratsuja tai työhevosia.

Suomenhevosen jalostusohjelmassa pyritään säilyttämään erilaisia sukulinjoja. Jalostuksen perustana on hevosen terveys. Kuva: Ville Välimäki / Yle

Suomen Hippos ylläpitää suomenhevosen jalostusohjelmaa. Se huolehtii, että rodun perimä ei kavennu liikaa, vaan erilaiset sukulinjat säilyvät jatkossakin.

Kaiken hevostoiminnan ja hevosjalostuksen lähtökohta on hevosen terveys ja hyvinvointi, tähdentää Mäenpää. Toinen puoli on rodun monimuotoisuus, joka uhkaa kärsiä, jos tammoja astutetaan vain kaikkein suosituimmilla oriilla.

– Viime vuosina juoksijalinjat ovat kaventuneet, joten nyt tammojen määrää on rajoitettu 150 tammasta sataan jokaista oritta kohden. Näin tammat jakaantuvat monipuolisemmin eri oriille.

Lue myös:

Suomenhevosella menee nyt hyvin – kanta on elinvoimainen ja käyttöä riittää

Suomenhevosen perimä on kutistunut sadan vuoden aikana

Suosittelemme sinulle