Hyppää sisältöön

Pienpanimoiden vyöry sai Heikki Huhtasen innostumaan humalanviljelystä – maatilat ottavat riskejä aiempaa harkitummin, ja niin on syytäkin

Ilmajokelaisella Huhtasen tilalla löydettiin markkinarako humalanviljelystä, kun pienpanimoita perustettiin Suomeen. Tilojen investoiminen kokonaan uusiin tuotantosuuntiin on harvinaista.

Heikki Huhtanen katsoo kameraan ladon edessä. Takana Henri Huhtala syöttää humalaköynnöstä koneeseen.
Maanviljelijä Heikki Huhtanen investoi humalanviljelyyn useita satoja tuhansia euroja. Ilmajokelainen uskoo pääsevänsä voiton puolelle muutaman vuoden kuluessa, ja tulevaisuuden tavoite on kasvattaa tarhan kokoa.
Juuso Kääriäinen

Ilmajokelaisella Arctic Hopyardilla korjataan tänä kesänä vasta toista kaupallista humalasatoa. Korkea satojen sähköpylväiden kokonaisuus näkyy kauas laakealla peltoalueella.

Maanviljelijä, yrittäjä Heikki Huhtanen ajaa vanhaa Valmetia, jonka kylkeen on liitetty humalankorjuuta varten suunniteltu keräin. Keräin katkaisee metrien korkuiset köynnökset ja nostaa ne traktorin peräkärryyn.

– Tässä on hymy herkässä, kun saa satoa korjata. Se on palkinnon pokkaamista, Huhtanen sanoo.

Huhtanen uskaltautui kokeilemaan humalanviljelyä, kun potentiaalisten asiakkaiden eli pienpanimoiden määrä kasvoi.

– Kymmenen vuotta sitten seurasin kiinnostuksella pienpanimokenttää, ja silloin Suomessa oli 40 pienpanimoa. Tällä hetkellä pienpanimoita on Suomessa 120.

Hän kertoo investoineensa tarhan rakentamiseen ja koneisiin useita satoja tuhansia euroja.

Lue seuraavaksi: Suomalainen humala on tutkimuksen mukaan aivan ai­nut­laa­tuis­ta – käsillä voi olla yöttömän yön vientihitti, uskoo yrittäjä

Arctic Hopyardilla kasvaa nyt neljää eri lajiketta, joista kolme on ruotsalaisia ja yksi suomalainen nimeltään Suntti. Kuva: Pasi Takkunen / Yle

Riskienottoa punnitaan enemmän

Etelä-Pohjanmaan ProAgrian johtamisen ja talouden asiantuntija Timo Pajula kertoo, että taloudellinen epävarmuus on saanut maatalousyrittäjät miettimään tarkemmin investointejaan ja niihin liittyviä riskejä.

– Viime aikoina on ruvettu kiinnittämään huomiota strategiseen suunnitteluun ja kokonaisvaltaiseen johtamiseen, Pajula sanoo.

Aikaisemmin yrittäjät tekivät hänen mukaansa enemmän investointipäätöksiä itsenäisesti ja tulivat kysymään talousneuvonnasta kannattavuuslaskelmia tukihakemustensa tueksi.

– Sellaiset yhteydenotot ovat yleistyneet, joissa lähdetään hyvissä ajoin pohtimaan pitkän tähtäimen suunnitelmaa ennen kuin kaasu on jo pohjassa investointipuolella.

Suunnitelmiin on sisällytettävä enemmän riskivaraa kuin aikaisemmin.

– Aidosti mietitään sitä, että kannattaako minun sitoutua tähän seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Siihen on todella syytäkin.

Riskivaraa on oltava myös kassassa ja tilan vakavaraisuuden on syytä olla kunnossa.

– Jos ei ole, niin silloin ei pidä lähteä investoimaan.

Moni on todennut, ettei vanhan tyyppinen toimintatapa riitä tässä uudessa tilanteessa. Poikkeustilanne pakottaa ajattelemaan uudella tavalla.

Timo Pajula

Edellisellä vuosikymmenellä hinnat pysyivät vakaina. Nyt kustannukset ovat nousseet huomattavasti, ja tulevaisuuden ennakoiminen on vaikeaa.

– Taustalla ovat huonot satovuodet 2020 ja 2021. Energian, lannoitteiden ja rehujen hinnat ovat tuplaantuneet totutuista. Viimeiset kaksi vuotta ovat syöneet maatilojen riskinsietokykyä merkittävästi.

Agrologiopiskelija Henri Huhtala (vasemmalla) ja Heikki Huhtanen syöttävät humalaköynnöksiä puimuriin. Puimuri pilkkoo köynnökset ja erottelee niistä humalakävyt. Kuva: Pasi Takkunen / Yle

Investointien takaisinmaksu voi kestää vuosia

Pajula kertoo, että uuteen investoivalla tilalla pitäisi olla taloudellisesti hyvä historia ja edellytykset rahoitukseen.

– Tällainen tilanne ei ole läheskään kaikilla tiloilla. Se rajaa aika paljon sitä [tuottajien] joukkoa, jotka pystyvät tekemään uusia avauksia, Pajula sanoo.

Maatalousyrittäjät etsivät uusia tapoja toimia epävarmuuksien keskellä.

– Moni on todennut, ettei vanhan tyyppinen toimintatapa riitä tässä uudessa tilanteessa. Poikkeustilanne pakottaa ajattelemaan uudella tavalla.

Pajulan mukaan tilat ovat siirtymässä polttoöljystä biopolttoaineiden käyttöön muun muassa lämpökeskuksissa ja viljankuivaamoissa. Vastaavasti monet isommat investointihankkeet ovat siirtyneet tuonnemmaksi.

Se, että vanhoilla tiloilla aloitetaan kokonaan uusi tuotantosuunta, on hänen mukaansa harvinaista.

Maataloudessa investointien takaisinmaksuaika voi olla kymmenenkin vuotta.

– On hyvä huomioida, että vaikka humalanviljelykin näyttää sivustakatsojalta yksinkertaiselta, se vaatii omaa teknologiaansa viljelyyn ja sadon käsittelyyn. On laskettava tarkkaan, että päästään tuotannossa sellaiseen volyymiin, että saadaan investoinnin kustannukset kuoletettua kohtuullisessa ajassa, Pajula sanoo.

Uusien suunnitelmien toteuttamiseen liittyy satoriskien lisäksi riski, jota ei välttämättä tule ajatelleeksi – henkilöriski.

– Investointi- ja tuotannon muuttamisvaiheessa työtuntimäärää kertyy yllättävän paljon. Se voi olla monta kertaa suurempi kuin mitä on alun perin olettanut.

Kun humalankäpyjen pinta kahisee kuin paperi ja halkaistaessa käpy tuoksuu oluen makuun tärkeästi vaikuttavalle lupuliinille, se on kypsää korjattavaksi. Kuva: Pasi Takkunen / Yle

Puutarhatöillä viljaa paremmalle tuntipalkalle

Arctic Hopyardin Heikki Huhtanen uskoo pääsevänsä humalanviljelyllä voitolle muutaman vuoden kuluessa.

– Tässä mennään vielä punaisilla numeroilla, mutta eiköhän tämä muutaman vuoden päästä ole plussalla.

Humalanviljelyyn sysäsivät hänen pitkäjänteiset opintonsa.

– Asiaa opiskeltuani tulin siihen tulokseen, etteivät oppini enää kehity, ellen ryhdy itse kokeilemaan, Huhtanen toteaa.

Humalaköynnökset on ripustettu roikkumaan rautalangalla sähköpylväiden yläpäässä kulkeviin piikkilankoihin. Piikkilangat pitävät rautalangat noin metrin etäisyydellä toisistaan.

– Tarha on rakennettu kahden hehtaarin alalle ja pylväitä on 220. Erilaisia vaijereita ja lankoja on noin 30 kilometriä.

Humalatarha on 4 000:lla köynnöksellään Huhtasen mukaan Pohjoismaiden suurin.

– Tietääkseni Ruotsissa suurin kaupallinen humalatarha on noin puolen hehtaarin kokoinen, ja siellä kasvaa 3 000 köynnöstä.

Humalaköynnökset tavoittelevat taivasta rautalanka tukenaan. Kuva: Pasi Takkunen / Yle

Tänä kesänä humalaa kasvoi noin hehtaarin alalla.

– Tarhan lisäys on meneillään, ja ensi kesänä on tarkoitus saada noin 5 000 köynnöstä kasvuun.

Verrattain tuoreet, toissa kesänä istutetut köynnökset tuottavat humalaa noin 500 kiloa hehtaarilta. Tulevaisuuden satotavoitteena on korjata humalaa 1 000 kiloa hehtaarilta.

Uskon, että tämä tuottaa huomattavasti paremman tuntipalkan kuin viljan viljely.

Heikki Huhtanen

Panimolla olutta syntyy tuhat litraa, reseptistä riippuen, kolmesta kahdeksaan kilolla humalaa.

Humalan kasvattaminen vaatii enemmän työpanosta viljaan verrattuna. Huhtasen tilalla kasvaa humalan ohella myös ohraa ja heinää.

– Uskon, että tämä tuottaa huomattavasti paremman tuntipalkan kuin viljan viljely.

Heikki Huhtanen kertoo, etteivät keskieurooppalaiset humalalajikkeet ehdi kypsyä Suomessa. "Ne tarvitsevat yön ennen kuin ne ymmärtävät ruveta kukkimaan." Kuva: Pasi Takkunen / Yle

Keväällä humalatarhan työt aloitetaan tarhan leikkaamisella, jolloin vanhat kasvustot poistetaan. Uudet kasvulangat ankkuroidaan juurakkojen viereen, ja tuoreet humalaköynnökset kiedotaan käsin kasvamaan lankaa pitkin.

– Käsitöitä joutuu tekemään, vaikka olen yrittänyt koneellistaa tämän mahdollisimman pitkälle.

Kauden mittaan tarhan kasvua kiihdytetään ravinteilla ja rikkakasveja pidetään kurissa.

– Voisi sanoa, että siitä huolehtiminen on puutarhahommaa, Huhtanen luonnehtii.

Tämän vuoden sato jäi Arctic Hopyardilla hieman ensimmäistä satoa huonommaksi kasvitautien verottaessa kasvua.

– Mutta otetaan opiksi ja yritetään ensi kesänä tehdä asiat vielä paremmin.

Aiheesta voi keskustella perjantaihin 16. syyskuuta kello 23 asti.

Lue seuraavaksi:

Maitotilalle asennettiin alkukesästä 260 aurinkopaneelia, nyt sähköä riittää myyntiin asti: "Parhaita investointeja ikinä", sanoo viljelijä

"Syvin kriisi vuosikymmeniin", kuvailee MTK:n toiminnanjohtaja maatalouden ahdinkoa

Suosittelemme sinulle