Hyppää sisältöön

Yli puoli miljoonaa kyttyrälohta uhkaa vyöryä Tenojokeen – vieraslajin pysäyttämiseen löytyi keino, mutta Suomessa epäröidään sen käyttöä

Norjassa käytössä olevan torjuntatekniikan hyödyntäminen kiinnostaa Suomessa.

kyttyrälohi
Norjalaiset ovat alkaneet torjua kyttyrälohia “kasvojentunnistusteknologialla”. Video kertoo, kuinka laite toimii.

Norjalaiset kärsivät samasta ongelmasta kuin suomalaiset Tenojoella. Pohjois-Norjassa sijaitsevaan Storelva-jokeen pyrkii aivan liikaa aggressiivisia, alkuperäisiä lohikantoja uhkaavia kyttyrälohia.

Nyt norjalaiset ovat alkaneet torjua ei-toivottua vieraslajia “kasvojentunnistusteknologialla”, jota Huawei pilotoi yhteistyössä Berlevågin metsästys- ja kalastusyhdistyksen kanssa.

Storelvaan asennettu teknologia erottelee kyttyrälohet atlantinlohista kameran, tietokoneen algoritmin ja mekaanisen laitteen avulla.

– Jokainen lohi, tai mikä hyvänsä kala, ohjataan tunneliin, jossa videoimme sen. Kuva lähetetään tietokoneelle, joka tunnistaa kalan kahdeksassa millisekunnissa. Sen perusteella joko avataan ovi vapauteen tai suljetaan kala säilytystankkiin, Huawein Norjan teknologiajohtaja Vegard Kjenner kertoo.

Luokittelun jälkeen kotoperäinen atlantinlohi ja nieriä päästetään portista jatkamaan matkaa joessa. Kyttyrälohet tapetaan ja syödään pois.

Pohjoisnorjalainen yrittäjä on luvannut ostaa kaikki kyttyrälohet, jotka vain saa. Huonosta maineestaan huolimatta kyttyrälohi on erittäin hyvä ruokakala, kunhan se on meressä tai juuri sieltä noussut.

Huawein Norjan teknologiajohtaja Vegard Kjenner uskoo teknologian ratkaisevan kyttyrälohiongelman pohjoisessa. Kuva: Vesa Toppari / Yle

Tehokkaampi kuin ihminen ja toimii väsymättä

Storelvassa käytössä on itseoppiva keinoäly, joka parantaa kuva kuvalta toimintatarkkuuttaan ja tehokkuuttaan. Kjennerin mukaan kuvausjärjestelmälle on syötetty tuhansia ja taas tuhansia kuvia kyttyrälohista, atlantilohista ja nieriöistä.

Algoritmia on ollut kehittämässä suomalainen Silo AI. Tunnistusaste on tällä hetkellä lähes sata.

Teknologian käyttäminen on huomattavasti nopeampaa ja tarkempaa kuin kyttärälohien poistaminen käsipelillä. Esimerkkinä Kjenner mainitsee Kongselvan, jossa pyydettiin viime kesänä 1700 kyttyrälohta käsin. Se kesti 1700 tuntia.

Atlantinlohikannan perinteiset suojelumenetelmät ovat työläitä. Vapaaehtoiset sukeltavat joen pohjalle ja tunnistavat kyttyrälohet käsin tunnustelemalla tai paljaalla silmällä pyrstön täplistä.

– Parasta on, että tekniikka toimii 24/7 eikä tarvitse taukoja, Kjenner sanoo.

Nyt ihmisen roolina on lähinnä valvoa järjestelmää ja silloin tällöin poistaa kyttyrälohet tankista. Järjestelmä hälyttää, kun tankissa on tietty määrä lohia. Norjassa nämä tehtävät hoitavat paikalliset kalastusyhdistykset talkootyönä.

Toiminnot on pitkälti varmistettu ja automatisoitu. Muun muassa laitteiston käyttämä sähkövirta tuotetaan aurinkopaneeleilla.

Tenolle tulossa kyttyrälohivyöry

Kyttyrälohet ovat lisääntyneet ja levinneet niin nopeasti, että ne uhkaavat atlantinlohen ja muiden luonnonvaraisten kalojen olemassaoloa.

Lue lisää: Tenojoki täyttyi vieraslajiksi luokitelluista kyttyrälohista, ja tutkijoita ja paikallisia se huolettaa – kalat uhkaavat atlantinlohta ja mätänevät jokeen

Kyttyrälohet vyöryvät Tenolle joka toinen vuosi. Tenolle ennustetaan ensi kesälle jopa 500 000–700 000 yksilön invaasiota. Luonnonvarakeskuksen (Luken) arvion mukaan on vain ajan kysymys, milloin niitä havaitaan Itämeressäkin.

Luken tutkija Panu Orell odottaa, että myös Tenojoella päästään testaamaan tunnistusjärjestelmä jollain tavalla ensi vuonna. Orellin mukaan se voi helpottaa ja nopeuttaa vuosittaisessa kalojen määrän laskennassa.

– Ja tietysti kyttyrälohen poistossa toimiessaan se on tehokas, aikaa säästävä. Ihmisten ei tarvitsisi hosua siellä haavien ja muitten kanssa. Samalla kalojen käsittely vähenee ja myös niiden kokema stressi. Toisaalta sen käyttäminen sitoo aika lailla väkeä laitteita Tenon pääuomassa ja se on kallis ratkaisu, Orell toteaa.

Pohjois-Norjassa urheilukalastajat pyydystivät eri joista yhteensä 13 000 kyttyrälohta kesällä 2021. Kuvassa Storaelvan lohenpyynnin pilottipato. Kuva: Vesa Toppari / Yle

Orellin mielestä teknologinen kyttyrälohen pyynti Tenolla on vähintäänkin haastavaa ja työlästä. Joki on massiivinen ja sen virtaamat vaihtelevat rajusti.

– Jos tällaista Tenon kokoista isoa jokea mietitään, niin se kyllä tarkoittaa sitä, että tuossa jossain Norjan puolella alajuoksulla pitäisi olla koko joen kattava voimakas pyynti. Jos sieltä pääsee kaloja ylemmäs tänne jokeen lisääntymisalueelle, niitä pitää pyrkiä vielä täällä paikallisemmin pyytämään pois, Orell sanoo.

Suomessa on tähän saakka testattu vanhoihin perinnekalastusmentelmiin perustuvaa kalastusmallia, jossa kyttyrälohia pyydetään Tenosta ajoverkoilla ja padoilla. Sen lisäksi tarvitaan muita tehokkaita pyyntimalleja.

– Tähän pyyntiin tarvitaan perinnekalastuksen taitavia ja joen hyvin tuntevia paikallisia kalastajia, joita on kyllä jo saatukin mukaan, Orell sanoo.

Huawei: Tekniikka voisi toimia Suomessakin

Huawei Suomen viestintäpäällikkö Niklas Mannfolk ei epäile tunnistusjärjestelmän toimivuutta isommissakaan joissa. Tenolla ja Näätämöjoella tunnistus voi kuitenkin olla haastavaa, muttei mahdotonta.

– Tenojoki ja Näätämöjoki eivät leveimmillä kohdillaan ole kovin syviä, jolloin näitä suppiloita kannattaisi asentaa muutaman metrin välein joen leveään mutta matalaan kohtaan. Aidoilla saadaan ohjattua joka tapauksessa lohet sivuilta siihen kohtaan, mistä tällainen suppilojärjestelmä löytyy. Syvyys saadaan pidettyä kohdallaan kelluvilla aidoilla, Mannfolk sanoo.

Huawein viestintäjohtaja Niklas Mannfolk uskoo Storelvan kaltaisen järjestelmän toimivan myös Tenojoella. Kuva: Vesa Toppari / Yle

Huawei on sijoittanut Berlevågin kokeilujärjestelmään noin 200 000 euroa.

Tavoitteena on, että ainakin Finnmarkin pieniin lohijokiin, joita on lähes viisisataa, pystyttäisiin asentamaan Storelvan kaltaiset lohipadot. Neuvottelut toiminnan rahoituksesta Norjassa valtion kanssa ovat juuri käynnissä.

Mikäli järjestelmää halutaan kokeilla Suomessa, vaatii se yhteistyökumppaneita ja rahoituksen myös täällä.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 14.9. kello 23 saakka.

Korjattu kello 8.32 Vegard Kjennerin titteli. Hän on Huawein Norjan teknologiajohtaja, ei maajohtaja.

Lue myös:

Voiko tätä kalaa syödä silmät auki? Kyttyrälohi näyttää hurjalta, mutta se voi olla myös raaka-aine huippuravintolaan tai lohimatkailun pelastus

Suosittelemme sinulle