Hyppää sisältöön

Lähestymiskieltoon määrätty voi saada pannan jalkaansa ensi vuonna – oikeusministeri: "Jos on uhrin lähellä, niin laite piippaa ja hälyttää"

Hallitus antaa lähiaikoina lakiesityksen lähestymiskiellon tehostamisesta. Jatkossa poliisi voisi määrätä väliaikaisen lähestymiskiellon omasta aloitteestaan. Lisäksi hakemisesta tulisi maksutonta kaikissa tilanteissa.

Valvontajärjestelmään tulisi automaattisesti hälytys, jos lähestymiskiellossa oleva menisi kielletylle alueelle. Tällöin poliisi menisi paikalle tarkistamaan tilanteen. Kuva: Eetu-Mikko Pietarinen / Yle

Ylen tietojen mukaan hallituksen esitys lähestymiskiellon tehostamisesta on tarkoitus antaa eduskunnalle budjettilakiesityksenä parin viikon sisällä.

Laajennettuun lähestymiskieltoon määrätyn liikkumista voitaisiin erityisen vakavissa tilanteissa valvoa sähköisesti. Asiantuntijoiden mukaan nykyinen järjestelmä ei riittävän hyvin suojaa lähestymiskiellon hakijoita.

– Ajattelen itse, että käyttöön tulisi jonkintyyppinen jalkapanta, jolla pystytään valvomaan, missä henkilö liikkuu. Jos hän on uhrin lähellä, niin laite piippaa ja hälyttää, sanoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.).

Lähestymiskieltoa voi hakea kuka tahansa, joka perustellusti tuntee itsensä toisen henkilön uhkaamaksi tai vakavasti häiritsemäksi. Tyypillinen on tapaus, jossa uhkana on oma entinen puoliso.

Nykyisellään lähestymiskiellon valvonta perustuu kiellolla suojatun ihmisen omiin ilmoituksiin, joita poliisi käsittelee jälkikäteen. Lähestymiskiellon rikkomista on menty selvittämään akuutisti paikan päälle vain harvoin.

Pantavalvonta vain vakavissa tapauksissa

Sähköisen valvonnan määräisi tuomioistuin.

Edellytyksenä olisi, että valvottava rikkoo fyysisesti lähestymiskieltoa tai syyllistyy lähestymiskiellon hakijan henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvaan rikokseen.

– Ei riittäisi vain pieni epäilys, että henkilö saattaa koputtaa ovelle, vaan pitäisi olla epäilys, että hän saattaa tehdä jotain pahaa, Henriksson kuvailee.

Lähestymiskieltojen ja niiden rikkomisten määrät ovat olleet laskussa jo usean vuoden ajan. Asiantuntijoiden mukaan tämä ei kerro niinkään ongelmien vähentymisestä, vaan siitä, että kielto koetaan tehottomaksi.

Oikeusministeri Henrikssonin mukaan tarkoituksena on, että lait hyväksytään tällä hallituskaudella, jolloin ne tulisivat voimaan ensi vuoden syksyllä.

Automaattinen hälytys kieltoalueelle menemisestä

Esitys perustuu lähestymiskiellon tehostamista arvioineen työryhmän mietintöön (siirryt toiseen palveluun) ja siitä saatuun lausuntopalautteeseen (siirryt toiseen palveluun). (Linkit vievät oikeusministeriön sivuille.)

Työryhmän ehdotuksen mukaan tekniseen valvontajärjestelmään ohjelmoitaisiin alue, jolla lähestymiskieltoon määrätty ei saisi oleskella.

Järjestelmään tulisi automaattisesti hälytys, jos henkilö menisi kielletylle alueelle. Hälytys tulisi myös, mikäli kieltoon määrätty irrottaisi tai rikkoisi valvontapannan. Tällöin poliisi menisi paikalle tarkistamaan tilanteen.

Teknisestä valvonnasta vastaisi Rikosseuraamuslaitos.

Sähköisesti valvottu lähestymiskielto voitaisiin määrätä enintään puoleksi vuodeksi, ja tarvittaessa uudistaa enintään kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan.

Oikeusministeriön mukaan myös lähestymiskiellolla suojattavalla olisi halutessaan mahdollisuus saada valvontalaitteet. Tällöin myös hänelle tulisi hälytys, mikäli kieltoon määrätty menisi kielletylle alueelle.

Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin mukaan erityisen vakavissa tilanteissa lähestymiskieltoon määrätyn liikkumista voitaisiin valvoa sähköisesti.

Hakemisesta halutaan maksutonta

Pantavalvonnan lisäksi lähestymiskielto muuttuu muutenkin, mikäli hallituksen esitys menee läpi.

Kiellon rikkomista koskevat rikosasiat käsiteltäisiin jatkossa kiireellisinä, vakavan rikoksen uhriksi joutuneelle lähestymiskiellon hakijalle määrättäisiin valtion varoista oikeusavustaja ja lähestymiskiellon hakeminen muutettaisiin maksuttomaksi kaikissa tilanteissa.

Ensi- ja turvakotien liiton kehitysjohtaja Sari Laaksonen on sitä mieltä, että uudistukset madaltaisivat kynnystä hakea lähestymiskieltoa.

Tällä hetkellä lähestymiskiellon hakemisesta joutuu maksamaan, jos hakemus hylätään.

– Se on ollut kynnyksenä monille. Lisäksi lähestymiskiellon hakeminen vie paljon aikaa, kuten myös kiellon rikkomisen käsittely. Rikkomisella ei myöskään ole ollut juurikaan seuraamuksia, Laaksonen sanoo.

Ensi- ja turvakotien liiton kehitysjohtaja Sari Laaksonen on tyytyväinen lähestymiskiellon tehostamiseen. Hän sanoo, että nykyinen malli on koettu monilta osin hitaaksi ja tehottomaksi. Kuva: Tiuku Pennola

Hän myös painottaa, että osapuolten auttaminen helpottuisi.

– Lähestymiskielto on aina määräaikainen. Väkivaltatyön palveluihin ohjaaminen on todella tärkeää, jotta kieltoon määrätyn käyttäytymisessä tapahtuisi muutosta tai uhri voisi päästä yli turvattomuuden tunteesta.

Sari Laaksonen pitää tärkeänä myös sitä, että lainuudistusten myötä poliisi voisi määrätä väliaikaisen lähestymiskiellon omasta aloitteestaan.

– Uhrin tekemä lähestymiskieltohakemus voi olla hänelle turvallisuusuhka, jos kiellon kohde suuttuu siitä. Jos sen tekeekin viranomainen, on se uhrin turvallisuutta lisäävä tekijä.

Viime vuonna lähestymiskieltoja määrättiin noin 1 100.

Oikeusministeriön työryhmän arvion mukaan lainuudistukset lisäävät tuomioistuimissa käsiteltävien lähestymiskieltohakemusten määrää noin tuhannella jutulla vuodessa. Hallitus myönsi budjettiriihessä rahoitusta uudistusta varten.

Lue myös:

Inkan ex-mies tunkeutui yöllä hänen kotiinsa ja uhkasi tappaa – rikkoi lähestymiskieltoa 19 kertaa ennen kuin oikeus puuttui asiaan

Lähestymiskiellon rikkojille suunnitellaan pantaa jalkaan – malli jo käytössä Ruotsissa ja Norjassa

Oikeuslaitos toivoi isoa satsia rahaa käsittelyjen nopeuttamiseen – 12 miljoonalla ei tilkitä uppoavan laivan reikiä, sanoo Lakimiesliitto

Suosittelemme sinulle