Parikymmentä nauravaa ja puhuvaa naista on kokoontunut Tohmajärven Tikkalan kylään. Jokaisella on kädessään puikot ja keskeneräinen neuletyö. Syntyy sukkaa, villapaitaa, huivia ja kielet laulavat.
Mutta vuosi sitten syksyllä heitä oli vielä enemmän. Vuoden 2021 alussa lankapuodin Tikkalaan perustanut Tiina Simpura näkee ihmisten ennakoineen jo kiristyvään taloustilanteeseen.
– Kun Ukrainan tilanne kärjistyi sodaksi, se vaikutti heti myyntiin. Ymmärrän ihmisten tunnot täysin ja olen osannut varautua. Toimintaan se vaikuttaa siten, että en pysty laajentamaan valikoimaa tai kasvattamaan varastoa kuten vuosi sitten. Täälläkin on vähemmän ihmisiä kuin viime syksynä, kun järjestin ensimmäisen syystapahtuman.
Kiristynyt taloustilanne haastaa suomalaisen villan suosiota. Tikkalan neuletapaaminen on heille, joiden käsissä liikkuu nimenomaan suomalaisten lampaiden villasta kehrätty lanka.
Sen tarjonta on kasvanut. Lankoja kehräävät, värjäävät ja myyvät pienyrittäjät ympäri Suomen.
Yrittäjä toivoo: "Tuettaisiin villan tuottajia"
Simpura on kutsunut tämänkertaiseen tapahtumaan kuopiolaiseen kehräystarvikkeita, villaa ja lankaa myyvän Anni-Maarit Sonnisen ja värjäriksi itseään tituleeraavan Johanna Salosen Nurmijärveltä.
Salonen sanoo, että suomalaisella villalla menee hyvin ja sille olisi myös vientimarkkinoita.
– Toivoisin myös, että lampaiden kasvattajat saisivat tukea myös villan tuotantoon. Suomessa maataloustuotantoa saa vain lampaan lihan kasvatukseen.
Johanna Salonen on positiivinen, eikä usko suomivillabuumin hiipuvan, vaikka kuluttajat ovat varovaisia.
– Kun sähkön hinta nousee, tiputetaan vaan kotien lämpötilaa ja pukeudutaan kotimaiseen villaan. Se lämmittää meitä parhaiten ja se tuo työtä Suomeen.
Kotimainen villalanka on monelle arvovalinta
Suomalaisten lampaiden villa päätyy nykyään yhä useammin langaksi, kun se vielä muutama vuosi sitten jäi hyödyntämättä. Suomalaiseen villaan pukeutuminen on mahdollista ja lankojen saatavuus parantunut.
Villabuumin myötä Itä-Suomessakin on aloittanut useita kehräämöjä. Idän kehräämö Nurmeksessa kehittää Simpuran Lankapuoti Tiukulalle lankaa, jonka villa kerätään, pestään ja kehrätään Pohjois-Karjalassa.
Kyseessä on lähi- ja pientuotanto ja se näkyy hinnassa. Suomalainen lanka ei pysty kilpailemaan tuontivillasta kehrätyn markettilangan kanssa.
– Se on arvovalinta. Ehdotan, että ostaisimme harkitummin ja vähemmän. Monien neulojien, minä itse mukaan lukien, tapa on haalia valtavat lankavarastot. Lankakauppiaana olen hullu, kun sanon, että osta vähemmän, Tiina Simpura nauraa.
Langat ja ohjeet valitaan tunteella
Liperistä neuletapaamiseen saapunut Eija Numminen on intohimoinen käsityöharrastaja, jolle langan alkuperä ja eettisyys ovat tärkeitä. Hän iloitsee kotimaisen villan suosiosta.
– Tosi tärkeä juttu, että kotimaisen villan arvostus on viimeinkin lähtenyt nousuun.
Nummisen puikoilla on osa kulttuuriperintöä. Hän neuloo hailuotolaista eli tikkuröijyä eli tikkuria. Eikä tietenkään mistä tahansa langasta, vaan juuri tähän valitusta.
– Tämä on ilomantsilaisen Katariinan luomutilan lankaa. Kävin aloittamassa työn Hailuodossa ja tutustuimme samalla luotolaisen neuleen perinteeseen. Tässä on ihan erilainen fiilis kuin mistä tahansa langasta tai mallista tehdyssä paidassa.
Tiina Simpura toivoo, että suomalaisen villabuumin siivet kantaisivat.
– Toivoisin, ettei tämä jää tähdenlennoksi. Kun nyt on löydetty kotimainen villa, siitä puhutaan ja sitä hehkutetaan, niin yhä uudet neulojat löytäisivät sen.
Voit keskustella aiheesta 12.9.2022 klo 23:een saakka.
Aiheesta aiemmin: