Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Sähkön hinnan karkaaminen pilviin on tehnyt energiapolitiikasta syksyn kuumimman keskustelun aiheen. Keinoja energiakriisin ratkaisemiseksi on haettu niin kahvipöytäkeskusteluissa kuin kabineteissakin.
Suomen hallitus esitti viime viikolla, että sähkön arvonlisäveroa alennettaisiin talven ajaksi kymmeneen prosenttiin. Lisäksi hallitus esittää kotitalousvähennyksen kaltaista sähkövähennystä, pienituloisille määräaikaista sähkötukea ja 10 miljardin euron kriisipakettia energiayhtiöille.
Toimia tarvitaan todennäköisesti kuitenkin vielä lisää. Yhtenä vaihtoehtona on esitetty sähkön hinnan säätelyä hintakaton avulla.
Yle kysyi Keski-Suomen kansanedustajilta, kannattavatko he hintakattoa sähkön tukkumarkkinoille ensi talveksi. Enemmistö kansanedustajista vastasi kyllä.
Ylen kyselyyn vastasi yhdeksän kymmenestä keskisuomalaisesta kansanedustajasta. Kaikki vastaukset ja perustelut löydät alta.
Moni Ylen kyselyyn vastanneista keskisuomalaisista kansanedustajista korostaa, että hintakaton tulisi olla koko EU:n laajuinen.
– Ehdotus ei ole ongelmaton, sillä käytännössä meillä on jo käytössä EU:ssa hintakatto. Tätä voidaan tässä tilanteessa alentaa, mutta koordinoidusti. Jos alamme kansallisesti tekemään tästä päätöstä, riskinä olisi se, että jäisimme itse vaille sähköä kun muualta saataisiin meitä korkeampi kattohinta, sanoo kokoomuksen kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo.
EU:n nykyinen sähkön hintakatto on määritelty 4 000 euroon megawattitunnilta, eli hinta saisi nousta korkeintaan 4 euroon kilowattitunnilta.
Monien mielestä katto on liian korkealla ja lisäksi se vuotaa. Nykyinen hintakatto nimittäin kohoaa automaattisesti, jos yhdessäkin EU-maassa hinnat nousevat muutamaksi tunniksi 60:een prosenttiin hintakatosta.
– Suomen ja ministeri Lintilän on aktiivisesti ajettava asiaa eteenpäin, eli että koko yhteistä eurooppalaista hintakattoa alennetaan, sanoo Riitta Mäkinen (SDP).
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) osallistuu perjantaina Brysselissä pidettävään EU:n energiaministereiden hätäkokoukseen.
Ennakkotietojen mukaan kokouksessa on esillä ainakin hintakaton asettaminen venäläiselle maakaasulle. Financial Timesin tietojen mukaan suunnitteilla olisi myös suositus 200 euroa per megawattitunti -hintakaton asettamisesta sellaiselle sähkölle, jota ei ole tuotettu maakaasulla. Kilowattitunnin hinta kohoaisi tämän katon alla enintään 20 senttiin.
– Kotitaloudet ja yritykset ovat pulassa ja nyt täytyy etsiä monenlaisia keinoja selviämiseen. Hintakatto on yksi elementeistä, jota täytyy pohtia ja ottaa käyttöön mahdollisimman nopeasti ja yhtenäisesti EU:ssa. Ehkä nyt näyttää siltä, että siellä (EU:ssa) on myös samanlaista ymmärrystä tämän asian kanssa, sanoo kansanedustaja Piritta Rantanen (SDP) Ylen haastattelussa.
Kaikki konstit käyttöön sähkön hinnan suitsimiseksi
Keskisuomalaiset kansanedustajat nostavat Ylen kyselyssä esille myös muita keinoja energiakriisin lievittämiseksi ja hinnan hillitsemiseksi.
– En halua poissulkea mitään mahdollisuutta keinovalikoimasta. Moni energiayhtiö tekee nyt kovaa tulosta, vaikka heidän omat energian tuotantokustannukset eivät ole nousseet läheskään näin paljoa, sanoo Joonas Könttä (kesk.).
Perussuomalaisten kansanedustaja Jouni Kotiaho nostaa esiin myös arvonlisäveron alentamista laajemmat veroalennukset.
– Suomen energiaverokannat on kaikilta osin alennettava EU:n minimitasoon, kuten monet muutkin EU -maat ovat tehneet. Ukrainan sota on vain yksi syy korkeisiin energian hintoihin. Pääsyy on EU:n täysin väärä energiapolitiikka, Kotiaho sanoo.
Hän ehdottaa keinovalikoimaan myös energiantuotannon päästöoikeuksien väliaikaista hölläämistä.
Vihreiden Bella Forsgrén ei osaa sanoa mielipidettään sähkön hintakatosta, mutta toivoo että apu kohdentuisi tarkasti sähkölaskujen kanssa kipuileville kansalaisille:
– Markkinoihin puuttumisen sijaan on tehtävä nopeasti kohdennettuja toimia, joissa yhteiset varat menevät eniten tarvitseville, eivät rikkaimmille. On autettava pienituloisia lapsiperheitä, yksinhuoltajia, opiskelijoita ja ruoka-apua saavia, Forsgrén vastaa.
Voit keskustella aiheesta 10.9. klo 23 saakka.