Elli oli aina ollut jännittäjä. Ensimmäisen luokan alkaessa alkoi jännittäminen olla vielä kokonaisvaltaisempaa.
Kouluun lähtö oli vaikeaa, kuvailee tilannetta nyt vuotta myöhemmin Ellin äiti Jenna Skonbäck.
– Hän ei vaan halunnut lähteä kouluun. Elli kertoi, että koulussa on kivaa ja siellä viihtyi, mutta joka aamu oli silti vääntö siitä lähdöstä. Lopulta päädyin sellaiseen ratkaisuun, että jäin pois töistä ja tein vain keikkavuoroja, jotta pystyin viemään lapsen kouluun joka aamu, kertoo Skonbäck.
Ellille ei poissaoloja tullut, mutta muille tulee. Turun kaupungin poissaolokyselyjen mukaan 14 500 peruskoululaisesta kahdeksalla prosentilla, eli yli 1 300 oppilaalla, on toistuvia poissaoloja. Toistuvat poissaolot ovat yleistyneet etenkin alakoululaisilla viime lukuvuonna.
Turun kaupungilla on tietenkin tähän toimenpidesuunnitelma. Seurataan poissaoloja ja puututaan niihin ennalta ehkäisevästi, lisätään kodin ja koulun yhteistyötä, lisätään oppilashuollon resursseja ja osallistutaan erilaisiin hankkeisiin.
Ellille asti ei apu ulottunut, koska lapsella ei ollut poissaoloja.
– Itkimme yhdessä siellä pihalla, ja soittelin kuraattoria välillä hakemaan lapsen sisälle. Käytiin koulupsykologilla ja juttelimme opettajan kanssa. Tuntuu, että koulussa ei tunnistettu meidän hätäämme ja ongelmaa, koska lapsi kävi koulussa. Lapsi kävi koulussa, koska vein hänet sinne puolipakolla.
Kun apua ei tuntunut löytyvän, turvautui Jenna Skonbäck radikaaliin ratkaisuun.
– Yritin etsiä apua matalan kynnyksen palveluista, mutta jonojen takia tein lopulta lastensuojeluilmoituksen lapsestani ja silloin tilanne alkoi purkautua, Skonbäck sanoo.
Yksi Turun kaupungin koulupoissaoloihin keskittyvistä hankkeista on vuonna 2021 alkanut Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöjen Kotoa kouluun -hanke, joka keskittyy erityisesti alakouluikäisten lasten koulupoissaolojen vähentämiseen ja ennaltaehkäisyyn.
Sosiaalityöntekijä suositteli hanketta, ja siitä löytyikin apua Ellille.
– Heidän kanssa ideoimme ja kehitimme tapoja, joilla lapsen olisi mukava mennä kouluun. Ellille käänteentekevä apu oli niin yksinkertainen asia kuin hymynaamataulu. Hän sai päättää, laittaako aamulla hymynaaman vai surunaaman kouluun lähtiessä. Hän halusi laittaa hymynaaman ja sillä kouluun lähdöt helpottuivat, äiti Jenna Skonbäck kertoo.
"Luottamuksen rakentamiseen tarvitaan oikea kohtaaminen"
Mutta miksi hanke keskittyy alakoululaisiin, eikä yläkoululaisiin? Valtaosa toistuvista poissaoloista lapsilla ja nuorilla keskittyy yläkoululaisiin.
– Olemme huomanneet, ja useat tutkimuksetkin vahvistavat huomiomme, että niillä nuorilla, joilla on yläkoulussa vaikeuksia mennä kouluun, oireilu näkyy jo alakoulussa. Ongelmat alkavat siis jo alakouluiässä, ja tähän me haluamme ottaa kiinni, kertoo hankkeen perhevalmentaja Monica Essén.
Hankkeessa perhevalmentajat menevät perheiden kotiin ja luovat siellä yhteistyön edellytykset lapsen ja perheen kanssa.
– Olemme ihmisiä ihmisille. Ei ole sitä pöytää ja tietokonetta siinä meidän välissä. Luottamuksen rakentamiseen tarvitaan oikea kohtaaminen. Sen jälkeen olemme yhteydessä kouluun, tarvittaessa sosiaaliviranomaisiin ja terveydenhuoltoon, jotka voivat auttaa lasta. Katsomme perheen kanssa yhdessä kuka olisi hyvä saada mukaan.
Kuudesluokkalaisten toistuvat poissaolot kasvussa
Esimerkiksi kuudennella vuosiluokalla opiskelevista turkulaislapsista 231 oppilaalla oli toistuvia poissaoloja viime lukuvuonna. Edellisenä lukuvuonna toistuvia poissaoloja oli 138 oppilaalla.
Hyppäys on silmiinpistävä. Samansuuntaista kehitystä on huomattavissa myös viidennen vuosiluokan poissaolokyselyjen tuloksista, vaikka poissaolomäärät eivät olekaan vielä niin suuria kuin yläkoululaisilla.
Miksi sitten alakouluikäisten toistuvat poissaolot ovat kasvussa Turussa? Syitä on monia, alleviivaa Kotoa kouluun -hankkeen perhevalmentaja Monica Essén.
– Näkemyksemme mukaan alakoulu on tällä hetkellä monelle lapselle liian vaativa. Ei kaikille, mutta osalle. Neuropsykiatriset haasteet ovat lisääntyneet, ja tämä tarkoittaa sitä, että luokissa on aiempaa enemmän lapsia, joilla on keskittymisen ja aloitekyvyn kanssa haasteita.
Essénin mukaan osalla oppilaista on vaikeuksia opetussuunnitelmien tavoitteiden kanssa.
– Se näkyy konkreettisesti luokkahuoneessa siinä, että osa on sellaisia pingispalloja ja osa hiljaisia ja vetäytyviä, koska eivät pysty aloittamaan työn tekoa. Samalla koulujen viimeisimmät opetussuunnitelmat kahdeksan vuoden takaa korostavat itseohjautuvuutta. Nämä asiat eivät siis kohtaa. Lapsi, joka ei pysty aloittamaan ja lapsi, joka ei pysty keskittymään, eivät pysty olemaan itseohjautuvia.
Pääsääntöisesti lapset ja nuoret voivat Turussa hyvin
Turun kaupungin johtava kuraattori Jari Lindfors muistuttaa, että alakoulusta yläkouluun siirtyminen on aina lapselle ja nuorelle kova paikka.
– Se on sellainen nivelvaihe, joka voi olla haastava. Mitään patenttivastausta ei ole, mutta kuraattoreiden kesken tästä kyllä tullaan puhumaan, miksi juuri kuudennen vuosiluokan toistuvat poissaolot ovat olleen nyt kasvussa.
Lindfors alleviivaa, että pääsääntöisesti turkulainen lapsi ja nuori voi yhä hyvin. Koronavuodet voivat toki tuoda vielä yllätyksiä, jotka näkyvät pidemmällä viiveellä, arvioi Lindfors.
– Ne voivat olla esimerkiksi turvattomuuden tunnetta, stressi-ilmiöitä, uupumus- ja ahdistusilmiöitä ja yksinäisyyttä. Nämä ovat sellaisia, kun näkyvät ehkä lapsissa ja nuorissa pikku hiljaa. Nämä ovat arvaamattomia ilmiöitä ja niiden suhteen meidän kaikkien aikuisten tulee olla herkkänä.
Eniten toistuvia poissaoloja on edelleen yläkouluikäisillä, mutta heidän kohdallaan poissaolokyselyjen tilastot osoittavat tilanteen parantuneen hieman tai pysyneen lähes samana.
Esimerkiksi kahdeksannen vuosiluokan koululaisten toistuvat poissaolot lähtivät viime lukuvuonna pieneen laskuun. Kun vuoden 2020–2021 lukuvuonna toistuvia poissaoloja oli 256 oppilaalla, viime lukuvuonna toistuvia poissaoloja oli 237 nuorella.
Pientä laskua on havaittavissa myös seitsemännen vuosiluokan oppilaiden toistuvissa poissaoloissa. Tästä iloitsee etenkin Turun kaupungin johtava kuraattori Jari Lindfors.
– Tämä on ihana uutinen, mutta jokainen poissaolo on tärkeä edelleen selvittää. Jokaiseen poissaoloon saattaa liittyä inhimillistä hätää ja huolta. Lasten ja nuorten poissaolot ovat pidemmässä juoksussa yhteiskunnalle myös taloudellinen asia. Taustasyy on siksi tärkeä selvittää. Liittyykö poissaoloon motivaation haasteet, kiusaaminen tai vanhempien haasteet kotona? Näihin kaikkiin on erilaisia ratkaisuja.
Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella 23. syyskuuta kello 23:een asti.
Lue lisää: